Muutoksia kertakorvausosaan 2 - Mitä uutta veronmaksajille?

Palveluvero

Vuosi 2019 on yksi veromuutosten runsaimmista vuosista. Osa muutoksista tuo uusia velvoitteita veronmaksajille. Toinen osa muutoksista tarjoaa yksinkertaistuksia ja helpotuksia verotuksessa sekä verovelvollisen toiminnan hoitamisessa suhteessa verovirastoon. Siksi kannattaa tutustua veromuutoksiin, jotka usein aiheuttavat paljon ongelmia pienille veronmaksajille. Tarkista, mitä muutoksia kertakorvauksessa tapahtuu vuonna 2019!

Muutokset kertakorvaukseen - määräajat kertakorvauksen valitsemiselle verotusmuodoksi

Muutetussa taiteessa. Kiinteäverolain, jäljempänä kertasummalaki, 9 §:n mukaan verovelvollisen, joka päättää kertasummaverosta toimintansa verotuksen muotona, on annettava kirjallinen ilmoitus sen valinnasta tietyltä verovuodelta toimivaltainen veroviraston johtaja verovelvollisen asuinpaikan mukaan (perinnöllisen yrityksen tapauksessa kuolleen yrittäjän viimeisen asuinpaikan mukaan):

  1. sitä kuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, jona he saivat ensimmäisen tulonsa tällä tilillä verovuonna,

  2. tai verovuoden loppuun asti, jos ensimmäinen tulo on kertynyt verovuoden joulukuussa.

Edellä mainitun kertakorvauksen muutoksen lisäksi, jos verovelvollinen luopuu kertakorvauksesta tai valitsee kiinteämääräisen veron, niin jompaakumpaa vaihtoehtoa käytetään samoilla (yllä) päivämäärillä, jolloin hän valitsee kertakorvauksen. summa yritysverotuksena.

Veronmaksaja voi myös edellä mainituissa määräajoissa antaa toimivaltaiselle veroviraston johtajalle kirjallisen ilmoituksen tästä verotuksesta luopumisesta ja tasaveron valinnasta.

Kertakorvaus yritysverotuksena on valinnan jälkeen voimassa myös seuraavina vuosina.

Veronmaksajan luopuminen kertakorvauksesta ja muun verotusmuodon valinta voidaan tehdä kirjallisilla lausunnoilla tai päivittämällä CEIDG-hakemusta.

Yhtiön liikevaihto on laskussa

Vielä vuoden 2018 lopussa. Kiinteäsum- laissa otetaan käyttöön mahdollisuus perinnöllisen yrityksen kiinteämääräiseen verotukseen.

Yrityksen perintö sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat yrittäjän liiketoimintaa varten ja jotka ovat yrittäjän omaisuutta hänen kuollessaan.

Jos tämä toiminta oli yrittäjän kuollessa kokonaan yrittäjän ja hänen puolisonsa omaisuutta, yritys peri koko yrityksen.

Ihmiset kuten:

  1. yrittäjän puoliso, jolla on oikeus perintöön yrityksessä, tai

  2. yrittäjän laillinen perillinen tai

  3. yrittäjän testamenttiperillinen tai perinnön saaja, jolla on testamentin mukaan oikeus saada omistusosuutta yrityksestä.

- voi harjoittaa perintönä omaisuuden tai yrityksen toimintamahdollisuuden säilyttämiseksi tarpeellista toimintaa, joka koostuu erityisesti erääntyneiden saatavien tyydyttämisestä tai saamisen vastaanottamisesta, jotka johtuvat yrittäjän ennen hänen kuolemaansa syntyneistä taloudellisen toiminnan harjoittamiseen liittyvistä velvoitteista ja aineellisen virran luovuttamisesta omaisuutta.

Perityn yrityksen ostaja voi olla myös ns perintövastaava, joka on perustettu:

  1. aikana yrittäjän kuolemasta perintöjohtokunnan perustamispäivään, ja jos perintöjohtokuntaa ei ole perustettu, - siihen asti, kun perintöjohtajan nimitysoikeus päättyy,

  2. tai perinnönhoitajan nimitysoikeuden päättyminen.

Rapentuneet yritykset, jotka saavat tuloja muusta kuin maataloustoiminnasta, voivat soveltaa kertakorvausta tämän toiminnan verotukseen muodossa:

  1. kertakorvaus kirjatuista tuloista,

  2. verokortti.

Perinnöllinen yritys ei ole oikeushenkilö, joten se on verovelvollinen perinnön alkamisesta päättymispäivään kertyneiden tulojensa perusteella:

  1. perintölautakunta tai

  2. Oikeus määrätä perintöhoitaja, jos perintöjohtokuntaa ei ole perustettu ja valtuutettu henkilö eli yrittäjän puoliso tai laki- tai testamenttiperillinen on ilmoittanut veroviraston päällikölle tämän yrityksen toiminnan jatkamisesta.

Perinnössä yritystä johtava henkilö tai seuraaja on velvollinen tekemään fyysisen inventaarion kuolinpesän avauspäivänä.

Mielenkiintoinen seikka on veroviraston toimivalta tällaiselle yritykselle, sillä perinnöllisen yrityksen kertasummaverotukseen toimivaltainen verovirasto on kuolleen yrittäjän toimivaltainen verovirasto.

Muutokset kertasummassa ja toisen puolison ilmoitus kaikista tuloista

Art. 12 sek. Tuloverolain 5 §:n mukaan kullekin verovelvolliselle määräytyy yhtiöosuustulo suhteessa hänen voitto-oikeuteensa. Jos päinvastaista näyttöä ei ole, oletetaan, että oikeudet voitonjakoon ovat yhtäläiset.

Kuitenkin art. 12 sek. Kertamaksulain 5 a §:n säännös. 5 §:ää sovelletaan soveltuvin osin tulojen saamiseen muista lähteistä osana yhteisomistusta, yhteisomistusta, viljelykasvien yhteiskäyttöä, jalostusta tai jalostusta tai osana yhteisyritystä. Tämä sääntö koskee myös puolisoita, joiden välillä on yhteistä omaisuutta ja jotka saavat tuloa yksityisestä vuokrauksesta, elleivät he anna kirjallista veroilmoitusta jommankumman koko tuloista.

Artiklan muutoksen yhteydessä 12 sek. Kertosummalain 7 §:n mukaan edellä mainittu ilmoitus tulee toimittaa toimivaltaiselle veroviraston päällikölle viimeistään sitä kuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, jona verovuonna tältä osin on saatu ensimmäinen tulo, tai viimeistään verovuoden loppuun, jos ensimmäinen tällainen tulo on saavutettu tilikauden joulukuussa.

On syytä korostaa, että toimitettuun puolisoiden kaikkien tulojen verotusta koskevaan ilmoitukseen sisältyvä verotusperiaatteen valinta koskee myös seuraavia vuosia. Poikkeuksena tästä säännöstä on tilanne, jossa puolisot jättävät toisen puolison kirjallisen eroilmoituksen kaikkien tulojen verotuksesta verovuoden ensimmäisen tulon saamisekuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. tai verovuoden loppuun mennessä, jos ensimmäinen tällainen tulo on saatu verovuoden joulukuussa toimivaltaisen veroviraston päällikön käsissä.

Ilmoituksen ja ilmoituksen voi allekirjoittaa jompikumpi puolisoista, koska se käsitellään ikään kuin puoliso valtuuttaisi puolisonsa antamaan ilmoituksen, ilmoituksen molempien puolesta.