Omakotitalorakennushakemus – mitä kannattaa tietää?

Palvelus

Rakennustöiden suorittaminen vaatii rakennusluvan. Sijoittajan on tehtävä asianmukainen hakemus, mutta joissain tapauksissa riittää rakennushakemuksen jättäminen. Yksinkertaisimmatkin työt voidaan tehdä ilman muodollisuuksia. Määräysten ehtojen täyttäminen on välttämätöntä, muuten rakentaminen katsotaan mielivaltaiseksi, mikä johtaa taloudellisiin sanktioihin ja jopa purkamisvelvollisuuteen. Milloin rakentamisilmoitus vaaditaan? Selitämme.

Rakennuslupa ja rakennusilmoitus

Omakotitalon rakentaminen voidaan toteuttaa joko rakennusluvan saamisen jälkeen tai valitsemalla vaihtoehtoinen vaihtoehto rakentamisilmoituksella. Sijoittajalla on tällainen valinta, kun kyseessä on omakotitaloasunto, jonka vaikutusalue sijaitsee kokonaisuudessaan tontilla tai tontilla, jolle se on suunniteltu.

Mitä eroa on rakennushakemuksella ja rakennusluvalla? Rakennusilmoitus on hieman vähemmän muodollinen, se on määritelmänsä mukaisesti nopeampi menettely eikä vaadi hallinnollista päätöstä. Rakennusluvalla työt voidaan aloittaa, kun lääninvirasto hyväksyy asian, antaa lainvoimaisen hallinnollisen päätöksen. Rakennusilmoitus sallii työn suorittamisen, jos viranomainen ei vastusta ilmoitusta.

Mitä muita investointeja voidaan toteuttaa rakennussovelluksella? Tämä koskee muun muassa:

  • vapaasti seisovat yksikerroksiset maatilarakennukset, autotallit, katokset tai kotikuistit ja viherhuoneet (talvipuutarhat), joiden rakennusala on enintään 35 m2, ja näiden kohteiden kokonaismäärä tontilla saa olla enintään kaksi 500 kohdetta kohden. m2 tontin pinta-alasta,
  • kodin jätevedenpuhdistamot, joiden kapasiteetti on enintään 7,50 m3 päivässä,
  • saostussäiliöt nestemäiselle jätteelle, joiden tilavuus on enintään 10 m3,
  • Liitännät: sähkö, vesi, viemäri, kaasu, lämpö ja tietoliikenne.

Viime aikoihin asti rakennusilmoitus vaadittiin yli 2,20 m korkean aidan rakentamisesta sekä teiden, katujen, torien ja rautateiden varrelta rakennetuista aidoista. Nykyisessä oikeustilassa aidan rakentamisesta ei yleensä tarvitse ilmoittaa. Vasta kun aita ylittää 2,20 m korkeuden, sijoittajan tulee ensin ilmoittaa suunnitelluista töistä lääninvirastoon.

Rakennushakemuksen jättämisen sijaan sijoittaja voi hakea rakennuslupaa.

Rakennushakemus pyynnöstä

Hakemuksessa tulee mainita rakennustöiden tyyppi, laajuus ja tapa sekä niiden alkamispäivä. Sijoittaja jättää hakemuksen virallisella lomakkeella. Riippuen siitä, mitä vaihtoehtoa sijoittaja käyttää, hänen on käytettävä asianmukaista sovellusta:

  • kun hän rakentaa talon rakennusluvan perusteella, hän täyttää hakemuksen tunnusmerkistä B-1 ("Rakennus- tai purkulupahakemus"),
  • kun hän jättää talonrakennushakemuksen, hän käyttää B-2-hakemusta ("Ilmoitukset omakotitalon rakentamisesta tai saneeraamisesta").

Kiinteistöjen luovutus rakennustarkoituksiin

Omakotitalon rakentamisilmoitus velvoittaa rakennuslupahakemuksen tapaan sijoittajan liittämään mukaan lausunnon kiinteistön rakennuskäyttöoikeudesta. Selvitys tehdään tunnuksella B-3 merkitylle lomakkeelle.

Oikeus luovuttaa kiinteistöä rakentamista varten on pysyvän käyttöoikeuden omistuksesta, hallinnasta, rajoitetusta omistusoikeudesta tai velvoitesuhteesta johtuva laillinen omistusoikeus, joka sisältää oikeuden rakennustöiden suorittamiseen (esim. vuokrasopimus, jossa vuokralainen sallii vuokranantaja suorittaa tietyn sijoituksen).

Talon rakentamisilmoitus edellyttää, että sijoittaja liittää mukaan myös neljä kopiota rakennussuunnitelmasta sekä lausunnot, sopimukset, luvat ja muut lain edellyttämät asiakirjat.

Tärkeät päivämäärät

Rakennusilmoitus on tehtävä ennen rakennustöiden suunniteltua aloituspäivää. Hallintoviranomainen (starost) voi 21 päivän kuluessa ilmoituksen toimittamisesta tehdä päätöksellä vastalauseen. Rakennustyöt voidaan aloittaa, jos viranomainen ei ole esittänyt vastalausetta tässä ajassa. Jos rakentamista ei aloiteta ennen kuin 3 vuoden kuluttua ilmoituksessa mainitusta aloituspäivästä, näiden töiden aloittaminen voi tapahtua uudelleenilmoituksen jälkeen - edellinen rakentamisilmoitus ei ole enää voimassa.

Jos sijoittajina on kaksi tai useampi henkilö (esim. puolisot), tulee rakentamisilmoitus allekirjoittaa kummankin.

Starostyn vastustus

Staroste esittää vastalauseen ja haastaa rakennushakemuksen, mm. jos:

  • ilmoitus rakentamisesta tai rakennustöiden suorittamisesta koskee rakennuslupavelvollisia,
  • ilmoituksen kohteena olevien rakennustöiden rakentaminen tai suorittaminen rikkoo mm. paikallisen aluekehityssuunnitelman tai kehittämisehdotuksen laatimisesta.

Vastalauseen esityspäivä on päätöksen lähettämispäivä postiin tai, kun asia käsitellään sähköisesti, päivä, jona päätös on syötetty tieto- ja viestintäjärjestelmään.

Viranomainen ei vastusta kaikissa tapauksissa, jos sijoittaja ei ole noudattanut kaikkia muodollisuuksia.Jos hakemus on tarpeen täydentää, staroste asettaa hakijalle päätöksellä velvollisuuden täydentää puuttuvia asiakirjoja tietyn ajan kuluessa ja vain siinä tapauksessa, että niitä ei täytetä - esittää vastalauseen hallinnollisella päätöksellä.

Luvattoman rakentamisen seuraukset

Entä jos sijoittaja toteuttaa rakennustöitä, vaikka rakentamisilmoitusta (tarvittaessa) ei ole tehty? Sitten on kyse luvattomasta rakentamisesta. Rakennusvalvontaviranomainen määrää päätöksellä rakenteilla olevan tai ilman vaadittua ilmoitusta tai vastustuksesta huolimatta rakennetun rakennuskohteen tai sen osan. Tämä johtuu Art. Rakennuslain 48 §.

Tiettyjen ehtojen täyttyessä (esim. rakentaminen on rakennusehtopäätöksen mukaista), viranomainen vain keskeyttää työt ja asettaa sijoittajalle velvollisuuden toimittaa tietyn määräajan kuluessa useita asiakirjoja (esim. kunnan todistukset). kaupunginjohtaja, pormestari tai presidentti soveltuvan aluekehityssuunnitelman tai kehittämisehtopäätöksen määräysten kanssa). Kun sijoittaja suorittaa asetetut velvollisuudet, hänelle määrätään sakkolainalisointimaksu. Sen maksamisen jälkeen laillisuus laillistetaan ja viranomainen sallii rakentamisen valmistumisen.

Laillistamismaksu on korkeampi, kun sijoittajalta edellytettiin rakennuslupaa tai ilmoitusta omakotitalon rakentamisesta, ja pienempi, kun on kyse muiden investointien (esim. septinen säiliö). Ensimmäisessä tapauksessa - esimerkiksi kun sijoittaja rakensi omakotitalon ilman rakennusilmoitusta tai vastalausetta vastaan ​​- laillistamismaksu on 50 000 zlotya. zloty. Jos muusta kuin edellä mainitusta omakotitalon rakentamisesta ei ole tehty ilmoitusta, maksu on pienempi. Esimerkiksi enintään 10 m3:n septisen säiliön rakentamiseen liittyvän mielivaltaisuuden tapauksessa se on 5000 zloty.

Tilanteessa, jossa sijoittaja ei maksa laillistamismaksua, häntä vastaan ​​ei käynnistetä ulosottomenettelyä - viranomainen kuitenkin antaa päätöksen, jossa määrätään laitoksen purkaminen.

Jos myyjä myy kiinteistön, johon on tehty luvaton rakennusinvestointi, ostaja voi tästä tietämättä nostaa vaatimuksia kiinteistön oikeudellisen puutteen vuoksi.