Maksuruuhkan torjunta uusien sääntöjen perusteella - muutoksia 1.1.2020 alkaen

Palveluvero

Maksuruuhkat vaikuttavat kielteisesti koko talouteen ja ovat erityisen vaarallisia pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämän ei-toivotun ilmiön torjumiseksi tehokkaammin Seym on hyväksynyt lain, jolla pyritään rajoittamaan maksuhäiriöiden esiintymistä. Keskustelemme tärkeimmistä muutoksista.

Uusia työkaluja maksujen pullonkaulojen torjuntaan

1.1.2020 astuu voimaan laki tiettyjen lakien muuttamisesta maksuruuhkan vähentämiseksi. Se esittelee ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään maksuhäiriöiden esiintymistä ja samalla antaa yrittäjille työkaluja, joiden avulla he voivat suojautua epärehellisiltä urakoitsijoilta ja ajaa tehokkaasti vaatimuksiaan. Uudet määräykset ovat erityisen tärkeitä toimialoilla, joilla maksuhäiriöt ovat yleinen ilmiö - elintarvikealalla, rakentamisessa ja liikenteessä.

Tehokas torjunta maksuruuhkaa vastaan ​​on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon ne kielteiset vaikutukset, joita maksuja ajoissa saamatta jääneet yrittäjät kohtaavat. Tärkeimpiä niistä ovat yrittäjän taloudellisen tilanteen heikkeneminen, kyvyttömyys toteuttaa suunniteltuja investointeja ja luottamuksen menetys urakoitsijoita kohtaan.

Maksimimaksuehtojen asettaminen

Yksi tärkeimmistä lain tuomista muutoksista on enimmäismaksuehtojen asettaminen. Liiketoimiin, joissa velallinen on julkinen yhteisö (esim. toimisto), sovelletaan kiinteää 30 päivän maksuaikaa. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat liiketoimet lääketieteellisten yksiköiden kanssa. Jos velallinen on lääketieteellinen yksikkö, enimmäismaksuaika on 60 päivää.

1.1.2020 alkaen yrittäjien välisiä maksuehtoja lyhennetään. Esitellyn ratkaisun tavoitteena on tasoittaa pk-sektorin toimijoiden mahdollisuuksia. Puolan markkinoilla toimivat suuret yritykset käyttävät usein hyväkseen vahvaa asemaansa ja asettavat epäedullisia maksuehtoja, mikä rajoittaa pienempien yritysten kehitysmahdollisuuksia. Tästä syystä liiketoimiin, joissa velkojana on pk-alan yritys ja velallisena suuryritys, sovelletaan kiinteää 60 päivän maksuaikaa.

Yllä mainitut enimmäismaksuehdot koskevat myös tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista erissä ja siten maksun jakamista osiin.
Lue lisää maksuruuhkasta:
Maksuruuhkat – vaara pienille yrityksille
Kuinka suojautua maksuhäiriöiltä yrityksessä?
Yrityksen talousongelmat: käyttöpääomalaina vai factoring?

Peruuttaminen sopimuksesta, kun maksuaika ylittää 120 päivää

Toistaiseksi yrittäjät eivät voineet vetäytyä sopimuksesta, kun toimitetun tavaran tai suoritetun palvelun maksuaika oli yli 120 päivää. Yritykset voivat 1.1.2020 alkaen hyödyntää uutta ratkaisua, joka on mahdollisuus sopimuksen peruuttamiseen tai irtisanomiseen, kun maksuaika ylittää 120 päivää ja on niitä kohtaan törkeän epäreilu.

Kuten kehitysministeriö tiedottaa verkkosivuillaan, tällä lain säännöksellä on tarkoitus poistaa erittäin pitkät, yrittäjien kannalta epäedulliset maksuajat toimitetuista tavaroista tai suoritetuista palveluista. On syytä muistaa, että yli 120 päivän maksuaika on kaksinkertainen uudessa laissa säädettyyn enimmäismaksuaikaan verrattuna.

Pakolliset raportit maksukäytännöistä

Pk-sektorin yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet tarkistaa yrittäjä ennen yhteistyön aloittamista. On totta, että markkinoilla on taloustietotoimistoja, mutta niiden resurssien käyttö edellyttää, että joudut maksamaan maksun. Monien yritysten on myös tehtävä yhteistyötä koskevat päätökset välittömästi, mikä puolestaan ​​tarkoittaa, ettei aikaa tehdä perusteellista talousselvitystä. Tästä syystä lakiin sisältyy säännös, jonka perusteella suurimmat yritykset laativat kerran vuodessa selvityksen maksukäytännöstään.

Raportointivelvollisuus on kattaa yhteisöveron maksajat. Asiakirjat on toimitettava talousministerille ja niiden sisältö on julkistettava - jokainen Puolan markkinoilla toimiva yrittäjä voi tarkistaa, mitkä maksuehdot (30, 60, 120 päivää ja yli 120 päivää) ovat sopimuspuoli, jonka kanssa hän aikoo aloittaa yhteistyön, käyttää.

Viivästyskorko - 11,5 prosenttia 9,5 prosentin sijaan.

Velkojalla on oikeus periä viivästyskorkoa laskutettujen summien maksusta. Tässä tapauksessa korko toimii korvauksena siitä, että vastapuoli käyttää varoja luvatta. Yrittäjät voivat vuoden 2019 loppuun asti periä kaupallisten toimien viivästymisestä lakisääteistä korkoa, joka vastaa Puolan keskuspankin viitekoron (1,5 prosenttia) ja 8 p.p.:n eli 9,5 prosentin summaa.

1.1.2020 alkaen yrittäjät ovat oikeutettuja 2 prosenttiyksikköä korkeampaan korkoon. Mikäli NBP-viitekorko pysyy ennallaan, viivästyskorko on 11,5 %. Viivästyskorko on 9,5 prosenttia. jää liiketoimiin, joissa velallinen on lääketieteellinen yksikkö.

Viivästyskoron korottaminen tekee yrityksille vähemmän kannattavaa lainaamisesta urakoitsijan kustannuksella kuin ulkopuolisten rahoituslähteiden, kuten pankkilainan, käyttämisestä. Toisin sanoen sen on oltava tehokas ase taistelussa niitä taloudellisia yksiköitä vastaan, jotka luovat maksun pullonkauloja, koska ne näkevät urakoitsijan rahojen käytön halvan luoton muotona.

Perintäkulujen korvaaminen uusien sääntöjen mukaan

Yrittäjällä, joka ei ole saanut maksuja ajallaan toimitetuista tavaroista tai palveluista, on oikeus periä viivästyskoron lisäksi myös korvaus. Korvaus oli vuoden 2019 loppuun asti 40 euroa kutakin maksamatonta velkaa tai sen osaa kohti. 1.1.2020 alkaen sovelletaan kolmea korvausrajaa:

  • 40 euroa rahaetuudesta, joka ei ylitä 5 000 zlotya,
  • 70 euroa käteisetuista 5 000–50 000 zlotya,
  • 100 euroa etuudesta, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 50 000 zlotya.

Velkojalla on edelleen mahdollisuus periä korvausta riippumatta siitä, onko sille aiheutunut velan takaisinperintään liittyviä kuluja vai ei. Jos velkoja on julkinen yhteisö ja korvauksen määrä on sama tai suurempi kuin toimitettujen tavaroiden tai suoritettujen palvelujen määrä, sen ei tarvitse vaatia sitä.

Yleinen ilmiö on korvausten kasautuminen ja niiden myyminen ammattimaiseen perintään liittyville tahoille. Tästä syystä 1.1.2020 muutokset koskevat myös korvausten käsittelyä. Uusien säännösten mukaan yrittäjä voi myydä vain erääntyneitä saatavia.

Hallinnolliset seuraamukset epärehellisille yrittäjille

Uutta ovat myös taloudelliset seuraamukset yrittäjille, jotka aiheuttavat maksujen pullonkauloja huolimatta siitä, että heillä on varoja velkojensa hoitamiseen. UOKiK:n toimitusjohtaja valtuutetaan määräämään taloudellisia seuraamuksia. Sakon suuruus korreloi viivästyneiden maksujen määrään ja määrätään yrittäjälle menettelyn jälkeen - UOKiK arvioi, onko velvoitteiden täyttämisessä viivästynyt liikaa. Tällainen tilanne syntyy, kun kolmen peräkkäisen kuukauden aikana maksamattomien (tai myöhässä olevien) etuuksien summa on vähintään 2 miljoonaa zlotya.
UOKiK:n toimitusjohtaja seuraa yrittäjiä sekä pyynnöstä että viran puolesta. Tärkeää on, että säännösten mukaan maksuja myöhässä olevia yrityksiä ei rangaista, koska ne eivät saa maksujaan ajallaan.

Maksuruuhkat - yrittäjien luotto- ja arvonlisäverohuojennus

Yritykset, jotka eivät saa maksua toimitetuista tavaroista tai palveluista, joutuvat taloudellisiin ongelmiin. Loppujen lopuksi heidän on maksettava myös tuloveroa. Maksuhäiriöistä joutuneiden yrittäjien osalta henkilöverolain ja yhteisöverolain muutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Mitä uutisia yrittäjiä odottaa?

Velkoja, joka ei ole saanut maksuja urakoitsijaltaan, voi alentaa veropohjaa saatavan määrällä. Edellytyksenä on kuitenkin, että sitä ei ole maksettu tai myyty 90 päivän kuluessa maksuajan päättymisestä. Muutoksia on myös epärehellisille yrityksille - niiden puolestaan ​​on lisättävä verotettavaa tuloa maksamattomien laskujen määrällä.
Muita lain tuomia muutoksia

Maksuvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi 1.1.2020 voimaan tulevassa laissa säädetään seuraavaa:

  • yritysten on helpompi turvata vaate siviilituomioistuimessa - vakuusmenettelyä on yksinkertaistettu tapauksissa, joissa korvauksen arvo ei ylitä 75 000 zlotya. zloty,
  • tasa-arvoisessa asemassa olevien yrittäjien välisissä riita-asioissa (esim. kaksi pk-sektorin yritystä) velallisen on todistettava, että sovellettu yli 60 päivän maksuaika ei ollut törkeän kohtuuton velkojalle - tähän asti velkojan on todistettava, että termi oli erittäin kohtuuton,
  • pitkien maksuehtojen asettaminen urakoitsijoille on uusi vilpillisen kilpailun teko - tämä antaa vahingon kärsineille velkojille mahdollisuuden hyödyntää vilpillisen kilpailun torjuntalain sisältämää oikeuksien luetteloa.

Yrittäjien välisissä riita-asioissa ratkaisevien tuomioistuinten epäilysten hälventämiseksi laki sisältää myös tietoa siitä, miten "räkeä epäoikeudenmukaisuus velkojaa kohtaan" tulkitaan oikein.

Laki määrittelee myös mikro-, pk-, keski- ja suuryrittäjät. Velallisena toimiessaan viimeinen yrittäjäryhmä joutuu antamaan ilmoituksen suuryrittäjän asemasta. Tämän laiminlyönnistä seuraa sakko.