Omat tilaukset - mitä ne ovat ja mitkä säännöt koskevat niitä?

Palvelus

Julkiset hankinnat "in-house" on yksi erikoismuotoisista sopimuksista, ns yhden lähteen tilaukset. Tämä menettely ei ole tyypillinen, koska laki sulkee pois tarpeen soveltaa sen puitteissa kilpailuperiaatetta, joka on ratkaisevan tärkeä muissa tapauksissa, mikä itse asiassa estää suurinta osaa "vapailta markkinoilta" tulevista urakoitsijoista pääsemästä sopimus. Milloin tilaaja voi käyttää yhden lähteen sisäistä tilausta? Mitä oikeuksia ei hyväksytä tarjoajilla, jos tätä menettelyä käytetään perusteettomasti? Se selviää alla olevasta artikkelista!

Omat tilaukset – mitä määräykset sanovat?

Hankintaviranomainen voi tehdä hankintasopimuksen yhdestä lähteestä 11.9.2019 julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa, mukaan lukien muun muassa ns. talon sisäisiä tilauksia. Omat hankinnat ovat yksi niistä tapauksista, joissa hankintaviranomaisella on oikeus soveltaa erityistä julkisten hankintojen menettelyä, jonka avulla se voi valita urakoitsijan järjestämättä tarjouskilpailua laajemmalle tarjoajajoukolle.

Kuten valituslautakunta korostaa: "Tilanteessa, jossa tehdään yhdestä lähteestä peräisin oleva sopimus [...], jonka ydin on kilpailun puuttuminen ainoasta taloudellisesta toimijasta, on vaikea edes ajatella, millainen hankintayksikkö olisi varmistaakseen, että reilu kilpailu taloudellisia toimijoita noudatetaan, ja hankintayksikön taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaate on hyödytön”(Valtuutetun jaoston tuomio 21.4.2017, KIO 625/17).

Oikeushenkilön kanssa tehty sisäinen sopimus

Sopimus voidaan tehdä yksityisesti, jos julkinen tai alakohtainen hankintayksikkö tekee sen oikeushenkilön kanssa, jos seuraavat ehdot täyttyvät kumulatiivisesti:

  1. hankintaviranomainen käyttää tähän oikeushenkilöön omiin yksiköihinsä kohdistuvaa määräysvaltaa vastaavaa määräysvaltaa, joka muodostuu määräävästä vaikutuksesta tämän oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin, jotka koskevat tämän oikeushenkilön asioiden hoitoa; tämä edellytys täyttyy myös silloin, kun tällaista määräysvaltaa käyttää toinen hankintaviranomaisen samalla tavalla määräysvallassa oleva oikeushenkilö;

  2. yli 90 prosenttia määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnasta liittyy määräysvallassa olevan hankintaviranomaisen tai muun hankintaviranomaisen määräysvallassa olevan 1 kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön sille uskomien tehtävien suorittamiseen;

  3. määräysvallassa olevassa oikeushenkilössä ei ole suoraa yksityistä pääomaa.

Toisen hankintaviranomaisen kanssa tehty sisäinen sopimus

Lisäksi sopimus, jonka julkinen tai alakohtainen hankintaviranomainen tekee oikeushenkilönä toisen julkisen tai alakohtaisen hankintaviranomaisen kanssa, jolla on määräysvalta hankintayksikössä tai muussa saman hankintaviranomaisen määräysvallassa olevassa oikeushenkilössä, voidaan tehdä avoimesta lähteestä, edellyttäen, että seuraavat ehdot:

  1. hankintaviranomainen, jolle hankintasopimus tehdään, käyttää hankintaviranomaiseen kohdistuvaa määräysvaltaa, joka vastaa sen omiin yksiköihin kohdistuvaa määräysvaltaa, joka muodostuu määräävästä vaikutuksesta määräysvallassa olevan hankintaviranomaisen strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin, jotka koskevat määräysvallassa olevan hankintaviranomaisen asioiden hoitoa; tämä edellytys täyttyy myös silloin, kun tällaista määräysvaltaa käyttää toinen sen hankintaviranomaisen määräysvallassa oleva oikeushenkilö, jonka kanssa hankintasopimus tehdään;

  2. yli 90 % tarkastetun hankintaviranomaisen toiminnasta liittyy 1 kohdassa tarkoitettua valvontaa harjoittavan hankintaviranomaisen tai muun hankintaviranomaisen määräysvallassa olevan oikeushenkilön sille uskomien tehtävien suorittamiseen. 1;

  3. määräysvallassa olevassa hankkijassa ja määräysvaltaisessa hankkijassa ei ole suoraa yksityistä pääomaa.

Oikeushenkilön sisäiset tilaukset yhdessä muiden tilaajaosapuolten kanssa

Julkisen tai alan hankintaviranomaisen oikeushenkilön kanssa tekemä hankintasopimus voidaan tehdä yksityisesti, jos seuraavat ehdot täyttyvät kumulatiivisesti:

  1. hankintaviranomainen yhdessä muiden julkisten ja alakohtaisten hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa tietyssä oikeushenkilössä, joka vastaa niiden omiin yksiköihinsä käyttämää määräysvaltaa, ja yhteinen määräysvalta syntyy, jos seuraavat ehdot yhdessä täyttyvät:

  • määräysvallassa olevan oikeushenkilön päätöksentekoelimiin kuuluu kaikkien osallistuvien hankintaviranomaisten edustajia sillä ehdolla, että yksi edustaja voi edustaa useampaa kuin yhtä hankintaviranomaista,

  • osallistuvat hankintaviranomaiset voivat yhdessä käyttää määräävää vaikutusvaltaa määräysvallassa olevan oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin,

  • määräysvallassa oleva oikeushenkilö ei toimi sen edun mukaisesti, joka on vastoin sitä määräysvaltaa käyttävien hankintaviranomaisten etuja;

  1. yli 90 prosenttia määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnasta liittyy siihen määräysvallassa olevien hankintayksiköiden tai muiden näiden hankintayksiköiden määräysvallassa olevien oikeushenkilöiden sille uskomien tehtävien suorittamiseen;

  2. määräysvallassa olevassa oikeushenkilössä ei ole suoraa yksityistä pääomaa.

Julkisen ja sektorin hankintaviranomaisen sisäiset hankinnat

Yhden lähteen sisäisiä sopimuksia voidaan tehdä myös silloin, kun menettelyn tuloksena on määrä tehdä sopimus yksinomaan vähintään kahden julkisen tai alakohtaisen hankintayksikön välillä edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät yhdessä:

  1. sopimuksella perustetaan tai pannaan täytäntöön osallistuvien hankintaviranomaisten välinen yhteistyö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että niiden on suoritettava julkisia palveluja yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi;

  2. tämän yhteistyön toteuttamista ohjaavat yksinomaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;

  3. yhteistyötä tekevät hankintayksiköt suorittavat alle 10 prosenttia yhteistyön kohteena olevasta toiminnasta avoimilla markkinoilla.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Julkaisemisvelvollisuus sisäisestä sopimuksesta ja peruuttamisoikeus

Hankintaviranomainen julkaisee sisäisen hankintasopimuksen tekemisen yhteydessä ilmoituksen aikomuksesta tehdä hankintasopimus Hankintatiedotteessa. Se voi tehdä sopimuksen tällaisesta tilauksesta aikaisintaan 14 päivän kuluttua tällaisen ilmoituksen tekemisestä. Se julkaisee myös ilmoituksen menettelyn tuloksesta Hankintatiedotteessa välittömästi, mutta viimeistään 14 päivän kuluessa sisäisen hankintamenettelyn päättymisestä.

Tärkeää on, että kansallisen muutoksenhakukamarin mukaan:

Hankintaviranomaisen vastuulla on osoittaa yhdestä lähteestä tehdyn hankintamenettelyn soveltamisen edellytysten olemassaolo siten, ettei se aiheuta epäilyksiä. Julkaisemisvelvoitteella hankintailmoitus yhden lähteen hankintamenettelyssä pyritään antamaan muille tahoille mahdollisuus arvioida, onko talon sisäisessä hankintamenettelyssä tosiasiallisesti perusteita tehdä hankintasopimus. Velvoittaessaan hankintaviranomaisen sisällyttämään tällaiset tiedot lainsäätäjä turvasi kilpailun ja avoimuuden periaatteen ja antoi mahdollisille urakoitsijoille mahdollisuuden tarkistaa mm. taiteen edellytykset. 67 sek. Julkisia hankintoja koskevan lain 1 momentin 15 pykälän mukaan, joilla on oikeus hakea muutosta, jos he ovat vakuuttuneita siitä, ettei tämän säännöksen perusteella ole perusteita tehdä sisäistä sopimusta, ja tässä yhteydessä valitus käsitellään jaostossa.”(Hallitusjaoston tuomio 27.12.2018, KIO 2567/18). Mahdollinen tarjoaja, jota ei hyväksytty tarjoukseen yhden lähteen sisäisen hankintamenettelyn valinnan vuoksi, voi valittaa valitusjaostoon, jos tätä menettelyä on hänen mielestään sovellettu perusteettomasti.