Käyttöomaisuuden hankinta yhteisomistukseen ja arvonlisäveron vähennykseen

Verkkosivusto

Arvonlisäveron vähennysoikeus on aktiivisten arvonlisäveronmaksajien perusoikeus. Mielenkiintoinen asia on kuitenkin tapaus, jossa kaksi verovelvollista hankkii käyttöomaisuuden yhteisomistukseen. Onko tässä tapauksessa myös vähennysoikeus? Miltä yhteisomistukseen käyttöomaisuuden ostoa dokumentoivan laskun tulee näyttää? Yritämme vastata näihin kysymyksiin alla olevassa artikkelissa.

Käyttöomaisuuden hankinta yhteisomistukseen ja arvonlisäveron vähennysoikeus

Meidän pitäisi kuitenkin aloittaa peruskysymyksestä, joka koskee arvonlisäveron vähennysoikeutta. Huomaa, että Art. 86 sek. 1 §:ssä tarkoitettu verovelvollinen siltä osin kuin tavaraa ja palvelua käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen. 15, on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä.

Näin ollen edellä olevista säännöksistä seuraa, että oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä on vain rekisteröityneillä, aktiivisilla arvonlisäverovelvollisilla ja vain, jos tehdyt ostot liittyvät verovelvollisen verollisiin liiketoimiin. , eli ne, jotka johtuvat on maksettavan veron määrittämisestä.

Edellä esitetyn yhteydessä voidaan siis todeta, että verovelvollisella ei ole oikeutta tähän oikeuteen, jos ostettua tavaraa tai palvelua ei käytetä lainkaan verolliseen toimintaan. Siksi on erittäin tärkeää, että tietyn tavaran tai palvelun hankintamenojen ja arvonlisäveron alaisen toiminnan harjoittamisen välillä on läheinen syy-seuraussuhde.

Arvonlisäverolain säännökset eivät liity yhteisomistuksen aiheeseen, joten tältä osin on viitattava siviililain säännöksiin. Art. Siviililain 196 §:n mukaan yhteisomistus on joko yhteisomistusta murto-osissa tai yhteisomistusta. Edellisessä tapauksessa kullakin yhteisomistajalla on murto-osa esineestä. Yhteisomistus ei ole itsenäinen instituutio, vaan eräänlainen omistusmuoto, jolle on ominaista se, että esineen (irtaimen tai kiinteän) omistusoikeus kuuluu usealle yhteisölle.

Lisätarkastelun yhteydessä on ratkaisevan tärkeää osoittaa, että yhteisomistajalla on osuuteensa nähden ainoa omistaja.Sääntönä on, että kumpikin yhteisomistajista voi luovuttaa osuutensa ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, mikä puolestaan ​​johtaa siihen johtopäätökseen, että ne ovat siis erillisiä oikeushenkilöitä, mukaan lukien verolainsäädäntö.

Arvonlisäveron vähentämisen kannalta on tärkeintä, että ostettuja tavaroita tai palveluita käytetään arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Tämä standardi kattaa sekä aktiiviset verovelvolliset, jotka ostavat tavaroita omistukseensa että yhteisomistukseen.

Kiinteän käyttöomaisuuden hankinta yhteisomistukseen ja todentava lasku

Ostohintaan sisältyvän veron vähennysperusteena on ostajan vastaanottama ALV-lasku. Analysoidun ongelman yhteydessä herää kysymys, miltä laskun tulee näyttää ostettaessa tavaroita (käyttöomaisuutta) yhteisomistukseen.

Aluksi on syytä huomata, että 1999/2004 1 momentin mukaan 106b kohta. Arvonlisäverolain 1 momentin 1 momentin mukaan verovelvollinen on velvollinen esittämään laskun, jossa todistetaan hänen toiselle veron, arvonlisäveron tai vastaavan verovelvolliselle tai ei-verovelvolliselle oikeushenkilölle tekemä myynti.

Kuitenkin, kuten Art. 106e kohta. ALV-lain 1 momentin 3 momentin mukaan laskussa tulee olla verovelvollisen ja tavaran tai palvelun ostajan etu- ja sukunimi tai nimet ja heidän osoitteensa.

Säännöksen tällainen sisältö merkitsee sitä, ettei ole oikeudellista estettä sille, että yhden liiketoimen dokumentoiva lasku sisältää useamman kuin yhden arvonlisäverovelvollisen tiedot. Łódźin IS:n johtajan tulkinnasta 15. heinäkuuta 2014, nro IPTPP4 / 443-325 / 14-4 / ALN, luemme, että arvonlisäverolain säännökset eivät missään tapauksessa estä laskujen lähettämistä useammalle kuin yksi kokonaisuus. Siten tavaroiden tai palvelujen ostaja voi olla useampi kuin yksi henkilö, ja jokaisella ostajalla on oikeus saada kopio laskusta.

Samanaikaisesti, jos useampi ostaja ostaa saman tavaran tai palvelun, laskussa on oltava jokaisen ostajan nimi, sukunimi tai nimi ja heidän osoitteensa sekä jokaisen verotunnus.

Kun ostajan puolella on useampi kuin yksi taho, esim. kaksi osaomistajaa, voidaan heille myynnin vahvistava lasku laatia kaikille yhteisomistajille erillisinä ostajina, joista jokainen yksilöidään etu- ja sukunimeä lukuun ottamatta. erillisellä verotunnistenumerolla (NIP).

Käyttöomaisuuden hankinta yhteisomistukseen ja arvonlisäveron vähennysoikeus

Yhteenvetona tähänastisista havainnoistamme voimme siis yksiselitteisesti osoittaa, että laskun laatiminen kahdelle saman tavaran yhdessä ostaneelle taholle ei estä kumpaakaan vähentämästä ostoihin sisältyvää veroa. Tärkeää on kuitenkin se, että tällainen vähennys voi tapahtua vain yhteisen omaisuuden osuuden verran.

Esimerkki 1.

Kaksi arvonlisäverollista yksityistä yritystä harjoittavaa luonnollista henkilöä päätti ostaa yhteisomistuspohjalta rakennuskoneen, jota käytetään molemmissa toiminnoissa. Osapuolet sopivat, että kummallakin on 50 %:n osuus koneesta. Tällaisessa tilanteessa myyjän tulee laatia lasku, jossa molemmat verovelvolliset merkitään ostajiksi. Jokaisella heistä on oikeus vähentää 50 % laskun tuloksena olevasta ostoihin sisältyvästä verosta.

Yllä olevan vahvistaa IS:n johtajan tulkinta Bydgoszczissa 23. toukokuuta 2016, nro ITPP2 / 4512-256 / 16 / AK:

"Tapauksen tosiseikkojen analyysi sovellettavien lain säännösten yhteydessä antaa meille mahdollisuuden päätellä, että - 11 artiklan mukaisesti. 86 sek. Lain 1 pykälän mukaan - Yhtiöllä on oikeus vähentää tavaroiden osakkeiden ostoa osoittavasta laskusta johtuva ostoihin sisältyvä vero, koska se on yksi kyseisten osakkeiden ostoa todistavassa laskussa mainituista ostajista. Arvonlisäveron vähennys koskee kuitenkin vain ostettujen tavaroiden osuuksien määrää edellyttäen, että tavaraa käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen olettaen, ettei pykälässä tarkoitettuja rajoituksia ole. arvonlisäverolain 88 §.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Veroviranomainen viittasi tulkinnassa negatiivisten tilojen luetteloon, joka ei sisällä vähennysoikeutta. Kohdan perusteella Tämän pykälän 3 a momentti ei ole perusta myyntiveron alentamiselle ja veroeron palautukselle tai ostoihin sisältyvän veron, laskujen ja tulliasiakirjojen palauttamiselle, jos:

  1. myynti on dokumentoitu olemattoman yhteisön laskuilla tai korjauslaskuilla;

  2. laskulla dokumentoitu liiketoimi ei ole verollinen tai verovapaa;

  3. toimitetut laskut, korjauslaskut tai tulliasiakirjat:

    1. ilmoittaa toiminnot, joita ei ole suoritettu - tätä toimintaa koskevassa osassa,

    2. ilmoittaa virheellisiä summia - osassa, joka koskee niitä eriä, joiden määrät ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa,

    3. vahvistaa toiminnot, joihin säännökset säännökset. Siviililain 58 ja 83 § - tätä toimintaa koskevassa osassa;

  4. laskuja, ostajan erillisten määräysten mukaisesti laatimia korjauslaskuja myyjä ei ole hyväksynyt;

  5. on laadittu laskuja, joissa veron määrä on esitetty suhteessa verolliseen toimintaan, jonka veron määrää ei ole esitetty laskulla - näitä toimintoja koskevassa osassa.

Kuten näkyy, mikään edellä mainituista säännöksistä ei koske tilannetta, jossa käyttöomaisuus hankitaan yhteisomistuksen perusteella.

Tästä syystä tähän mennessä tehtyjä havaintoja pääteltäessä on korostettava selkeästi, että yhteisomistukseen käyttöomaisuuden ostavilla aktiivisilla arvonlisäverovelvollisilla ei ole esteitä ostolaskusta aiheutuvan ostoihin sisältyvän veron vähentämiselle. On tärkeää muistaa, että ostettu käyttöomaisuus on käytettävä verollisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseen ja jokaisella ostajalla on oikeus yhteisomistuksen osuutta vastaavaan vähennykseen.