Sopimusturva - suoja epärehellistä urakoitsijaa vastaan

Palvelus

Ennen sopimuksen allekirjoittamista pohdi, suojaako se sinua riittävästi, jos toinen osapuoli ei noudata sitä. Sopimukseen kannattaa myös ottaa vakuus, joka mahdollistaa yksinkertaisemman ja nopeamman sopimuksen irtisanomisen epäluotettavan urakoitsijan kanssa, saada häneltä korvauksen tai panna saatavia ulos.

Onko tämä sopimus voimassa?

Sopimuksen parhaastakin sisällöstä voidaan neuvotella, eikä siitä ole juurikaan hyötyä, kun virheet osoittautuvat pätemättömiksi.

Kannattaa tarkistaa, onko toimeksisaajan puolesta sopimuksen allekirjoittanut valtuutettu tekemään niin. Useimmiten virheet liittyvät osakeyhtiöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Osakeyhtiö pääsääntöisesti sitä edustaa hallitus.Se voi koostua yhdestä tai useammasta henkilöstä. Jos hallitukseen kuuluu useampi kuin yksi henkilö eikä yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä, ei yhden hallituksen jäsenen allekirjoitus sopimuksen mukaan riitä! Yhtiötä edustaa vähintään kaksi hallituksen jäsentä tai yksi hallituksen jäsen ja tämän kaupallinen asiamies (erityinen edustaja). Jos sopimuksen on allekirjoittanut vain yksi hallituksen jäsen - se on mitätön. On syytä muistaa, että asiaa voidaan säännellä yhtiöjärjestyksessä toisin, esimerkiksi siten, että jokainen hallituksen jäsen voi edustaa yhtiötä itsenäisesti.

Siksi ennen sopimuksen allekirjoittamista on tarpeen tarkistaa kansallisesta tuomioistuinrekisteristä, kuka voi edustaa urakoitsijaa. Tämä voidaan tehdä verkossa hakukoneessa.

Rangaistus

Sopimussakkot helpottavat huomattavasti korvauksen saamista esimerkiksi töiden liian myöhään suorittamisesta, vikojen poistamatta jättämisestä, tavaran tai vaadittujen asiakirjojen toimittamatta jättämisestä. Ne on varattu ei-varallisten velvoitteiden täyttämättä jättämiseen tai epäasianmukaiseen suorittamiseen (siviililain 483 §). Ne voivat kuitenkin olla myös ansa kummallekin osapuolelle. Miksi?

Sopimussakko on korvauksen korvaaminen. Ne on usein varattu esimerkiksi jokaiselle sopimuksen täytäntöönpanon viivästymispäivälle, esimerkiksi työn luovutukseen, tilauksen valmistumiseen tai rakennustöihin.

Jos sopimussakkoa ei tehty sopimukseen, viivästystapauksessa korvausta voitiin vaatia vain ns. yleiset säännöt. Tämä tarkoittaisi mm. tarve osoittaa, että hankintaviranomaiselle on aiheutunut vahinkoa viivästymisen vuoksi. Tämän vahingon suuruus olisi myös todistettava oikeudessa sekä sen yhteys urakoitsijan virheelliseen sopimuksen täyttämiseen. Pääsääntöisesti tuomioistuimen on tällaisissa tapauksissa nimettävä asiantuntija. Monissa tapauksissa vahinkoa on vaikea todistaa. Sopimussakkojen kanssa ei ole tällaista ongelmaa, yksinkertainen sääntö pätee: "Sopimus on täytetty virheellisesti, sopimuksessa määrätyn suuruinen sopimussakko". Mikä sitten voisi olla ansa?

  • jos sopimussakko on liian korkea - se lisää merkittävästi sopimuspuolen riskiä, ​​josta voidaan määrätä sakkoja. Sopimussakkoja vastaan ​​puolustaminen on vaikeaa.

  • jos sopimussakko on liian alhainen, ja samalla sopimuksessa ei ole mainittu, että on mahdollista vaatia ylimääräistä korvausta - tämä voi olla tapa välttää vastuuta sopimuksen virheellisestä täytäntöönpanosta halpa hinta.

Esimerkki 1.

Rakennusurakassa määrättiin, että jokaiselta viivästyspäivältä peritään sopimussakko 0,01 % urakan arvosta. Sopimuksen arvo oli miljoona zlotya. Tästä syystä sopimussakko jokaiselta viivästyspäivästä on vain 100 PLN. Viivästys oli yksi kuukausi, josta veloitettiin 3 000 zlotyn sopimussakko. Tämän viivästyksen seurauksena hankintaviranomainen kärsi kuitenkin paljon suuremman tappion – jopa 30 000 zlotya, koska se ei kyennyt aloittamaan toimintaansa suunniteltuna päivänä. Koska sopimuksessa ei määrätä, että hän voi vaatia sopimussakkoa suurempaa vahingonkorvausta, hän ei voi vaatia urakoitsijalta enempää kuin 3 000 zlotya, vaikka vahinko on paljon suurempi.

Urakoitsijan puolison suostumus sopimuksen tekemiseen

Sopimusta tehdessä kannattaa miettiä, mitä tapahtuu, jos urakoitsija ei täytä sopimusta, asia etenee oikeuteen ja sitten ulosottomiehen ratkaistavaksi. Saako ulosottomies sitten takaisin maksettavat rahat?

Sopimus elinkeinotoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön kanssa varmistetaan hankkimalla urakoitsijan puolison kirjallinen suostumus sopimuksen tekemiseen. Tämä koskee niitä urakoitsijoita, joiden avioliitto on avioliiton yhteisomaisuutta. Tätä turvaa ei kovin usein löydy pankkien tekemien sopimusten ulkopuolelta, mutta kuka tahansa voi käyttää sitä.

Mitä tämä sopimusturva tarjoaa? Useimmat ilman puolison suostumusta tehdyt sopimukset ovat päteviä. Tällaisen suostumuksen saaminen lisää kuitenkin mahdollisuuksia ulosottomiehen suorittamaan velan perintään.

Urakoitsijan puolison kirjallisen suostumuksen ansiosta sopimuksen tekemiseen on mahdollista suorittaa ulosottopäätös koko puolisoiden yhteisestä omaisuudesta (eli avioliiton kattamasta omaisuudesta). Ilman tällaista suostumusta ulosottomiehen täytäntöönpano voitaisiin suorittaa vain velallisen henkilökohtaista omaisuutta ja osaa, ei kaikkea, puolisoiden yhteistä omaisuutta vastaan. Tämä johtuu Art. Perhe- ja huoltajuuslain 41 §.

Vikojen takuu: tarkista, ettei sitä ole deaktivoitu!

Entä jos yrittäjän ostamat tavarat ovat viallisia? Siviililain säännökset esineiden virheiden takuusta tulevat apuun (siviililain 556 § ja sitä seuraavat pykälät). Niiden perusteella myyjä vastaa takuun puitteissa virheistä, jotka havaitaan kahden vuoden kuluessa tavaran toimittamisesta.

Myyntisopimuksesta kannattaa tarkistaa, ettei se sisällä haitallisia muutoksia takuuseen liittyvissä vikavastuissa. Siviililaki mahdollistaa takuuvastuun laajentamisen, mutta myös rajoittamisen tai jopa sulkemisen kokonaan pois (siviililain 558 §).

Mikäli ostaja on kuluttaja, takuun mukaisen vastuun poissulkeminen tai rajoittaminen on sallittua vain poikkeuksellisesti. Mutta kun ostaja on yrittäjä, sopimus voi jopa sulkea pois myyjän vastuun takuuvirheistä, mikä on tietysti ostajan kannalta erittäin epäedullista. Se kannattaa tarkistaa esimerkiksi ostettaessa tavaroita "liiketoiminnassa" Internetin kautta. Sattuu, että verkkokauppojen määräykset sisältävät halvempia hintoja, poissulkevat takuuvastuun ostajille, jotka eivät ole kuluttajia. Käytännössä useimmat ostajat eivät lue sääntöjä tarkasti, vaan merkitsevät "laatikkoon", että he hyväksyvät sääntöjen sisällön.

Vastuu alihankkijoiden maksamisesta

Rakennusurakassa on riski, että sijoittaja joutuu maksamaan samasta kahdesti: kerran urakoitsijalle ja toisen kerran urakoitsijan palveluksessa olevalle alihankkijalle. Miksi?

Alihankkijoiden suojelemiseksi siviililakiin lisättiin säännös (siviililain 647 § [1]), jonka mukaan sijoittaja on yhteisvastuullisesti vastuussa urakoitsijan (pääurakoitsijan) kanssa erääntyvien palkkioiden suorittamisesta. alihankkijalle hänen suorittamistaan ​​rakennustöistä. Siten alihankkija voi vaatia maksua suoraan sijoittajalta, vaikka se ei ollut sijoittaja tehnyt sopimusta (vain pääurakoitsijan kanssa).

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Sijoittaja on velvollinen maksamaan alihankkijalle, jos:

  • urakoitsija tai alihankkija on ilmoittanut rakennustöiden yksityiskohtaisen kohteen sijoittajalle ennen näiden töiden suorittamisen aloittamista; jos sijoittaja saa tällaisen ilmoituksen, hän voi esittää alihankkijalle ja urakoitsijalle vastalauseen alihankkijan suorittamasta näiden töiden suorittamisesta 30 päivän kuluessa; tai

  • sijoittajan ja pääurakoitsijan välisessä sopimuksessa määritellään nimetyn alihankkijan suorittamien rakennustöiden yksityiskohtainen kohde; silloin töiden jättäminen ei ole enää tarpeen, eikä sijoittaja voi vastustaa niitä.

Suojautuakseen riskiltä maksaa alihankkijoille sijoittaja voi joko kieltäytyä vastaanottamasta työtä alihankkijoiden toimesta tai sitoutua sopimukseen. Sopimuksen vakuus voi koostua esimerkiksi:

  • pääurakoitsijan velvollisuus esittää alihankkijoiden kanssa suoritetut maksut,

  • suostumalla siihen, että sijoittaja maksaa osan pääurakoitsijalle kuuluvasta korvauksesta alihankkijan tilille,

  • pääurakoitsijan myöhempien palkkioiden maksamisen ehdoksi asettaminen alihankkijoiden kanssa tehtyjen selvitysten toimittamisesta.

Sopimuksen vakuus - käsiraha vai ennakkomaksu?

Joskus sopimuksissa toinen osapuoli sitoutuu maksamaan tietyn summan etukäteen.

Voimme sitten käsitellä ennakkomaksun tai talletuksen. Niillä on erilaiset vaikutukset ja erilaiset riskit sopimuspuolille.

Advance

  • palkaksi tai hintoihin maksettu summa

  • jos sopimus toteutetaan, se sisältyy palkkioon tai hintaan

  • jos sopimusta ei noudateta, ennakkomaksu palautetaan, ellei sopimuksessa toisin määrätä

  • ennakkomaksu, jota ei palauteta, ei ole mahdollista kuluttajan kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Tallettaa

  • summa, joka maksettiin sopimusta tehtäessä toiselle osapuolelle; sen voi myös siirtää pankkisiirrolla

  • jos käsirahan maksanut osapuoli ei täytä sopimusta, käsirahan saanut voi irtisanoa sopimuksen ja pitää sen

  • jos käsirahaa saanut osapuoli ei täytä sopimusta, käsirahan antanut voi irtisanoa sopimuksen ja vaatia käsirahan kaksinkertaisen määrän palauttamista.