Laskun myöhästyminen – mitä seurauksia siitä on veronmaksajalle?

Palveluvero

Ei ole harvinaista, että lasku lähetetään määräajan jälkeen. Vaikka tällaisia ​​tapauksia ei pitäisi tapahtua, käytännössä usein tapahtuu, että veronmaksaja jättää hajamielisesti kirjaamatta tehdyn myyntilaskun kirjanpitoon. Yrittäjät eivät tietenkään syötä tällaisia ​​laskuja tahallaan, mutta silloin veroseuraamusten pitäisi olla heidän ongelmistaan ​​pienin - mitä suurempi on rikosoikeudellinen verotus. Joka tapauksessa, jos laskua ei kirjata tai ei lähetetä määräajan jälkeen, sillä on tiettyjä veroseuraamuksia laskun laativalle yrittäjälle. Minä päivänä lasku tulee lähettää? Mitä seurauksia sen myöntämisestä määräajan jälkeen on? Kuinka näyttää "myöhästyneet" tulot? Yritämme vastata näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Laskutusvelvollisuutta koskevat säännöt on säännelty 1 §:ssä. Tavara- ja palveluverosta 11.3.2004 annetun lain (jäljempänä arvonlisäverolaki) 106a – 108 §. Nämä säännökset asettavat myyvän verovelvollisen velvollisuuden laatia lasku - myynnin jälkeen tai tarvittaessa ennen myyntiä. On huomattava, että laskun lähettämisellä sen ostajalle määräajan jälkeen ei ole negatiivisia veroseuraamuksia. Verovaikutukset näkyvät vain laskun laatineelle yrittäjälle.

Mikä on ALV-lasku ja mitkä ovat sen oikeat määräajat?

Lasku on perusmyyntitosite, joka vahvistaa siinä määritellyn kaupan (myynnin) toteutumisen. Se voidaan antaa sekä paperi- että sähköisessä muodossa. Laskun laatimisella ja laatimisella on kaksi tehtävää arvonlisäveron selvittämisessä - myyjälle se ilmoittaa verovelvollisuuden syntyhetken, jos se on laadittu sovellettavassa määräajassa, ja siinä ilmoitetaan maksettavan arvonlisäveron määrä ja ostajalle se on siinä esitetyn veromäärän vähennysperuste.

Art. 106b kohta. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollinen on velvollinen laatimaan laskun, jos hän tekee:

  • hänen suorittamansa tavaran myynti sekä tavaroiden toimittaminen ja palvelujen tarjoaminen toiselle veron, arvonlisäveron tai vastaavan veron maksajalle tai oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen;

  • postimyynti maan alueella;

  • postimyynti maan alueelta ja sen sisällä;

  • yhteisön sisäinen tavaroiden toimitus;

  • verovelvollinen saa maksun kokonaan tai osittain ennen edellä mainituissa kohdissa tarkoitettujen toimintojen suorittamista, paitsi jos maksu koskee yhteisön sisäistä tavaroiden luovutusta tai toimintaa, josta verovelvollisuus syntyy laskun laatimishetkellä;

Arvonlisäverolain art. 106i kappale. 1 momentin mukaan lasku on laadittava viimeistään tavaran toimituskuukautta tai palvelun suorittamista seuraavan kuukauden 15. päivänä. Edellä mainitun ajan kuluessa verovelvollisen on toimitettava lasku myös sellaisen luonnollisen henkilön pyynnöstä, joka ei harjoita liiketoimintaa. Tällainen velvollisuus syntyy sillä edellytyksellä, että luonnollinen henkilö esittää hakemuksensa sen kuukauden loppuun mennessä, jonka aikana kauppa tehtiin. Jos ilmoitus tehdään myöhemmin, on verovelvollisen laskutettava 15 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

Vuodesta 2020 alkaen myyjä voi laskuttaa kuitista vain, jos kuitissa on ostajan NIP (verotunnus).

Arvonlisäverolaissa erotetaan yllä olevan yleiskäsitteen lisäksi myös muita erityisehtoja, jotka on tarkoitettu tietyntyyppisille palveluille. Näiden sääntöjen mukaan lasku tulee lähettää:

  • kolmekymmentä.päivä palvelun päivästä - rakennuspalveluille sekä rakennus- ja kokoonpanopalveluille;

  • 60 päivää tavaroiden julkaisupäivästä - palveluille, jotka koostuvat painettujen kirjojen toimittamisesta, lukuun ottamatta karttoja, esitteitä, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja aikakauslehtiä;

  • 90. päivä toiminnan suorittamispäivästä - kirjojen painamiseen liittyville palveluille, ei kuitenkaan karttojen, lehtisten, sanomalehtien, aikakauslehtien ja aikakauslehtien painamiseen;

  • 7. päivä sopimuksessa määritellyn pakkauksen palautuspäivästä;

  • maksupäivänä - sähkön, lämmön tai jäähdytyksen sekä kaapelikaasun toimittamiseen, tietoliikennepalvelujen tarjoamiseen, vuokraukseen, leasingiin, henkilösuoja- ja turvapalveluihin, omaisuuden valvontaan ja varastointiin, pysyviin laki- ja toimistopalveluihin, sähkö- ja lämmönjakelu- tai kylmäainekaasu ja linjakaasu - lukuun ottamatta palveluja, jotka ovat palvelujen tuontia.

Määräajan jälkeisen laskun seuraukset

Arvonlisäveron vähennysoikeus syntyy pääsääntöisesti laskun vastaanottamiskuukaudessa tai jommallakummalla kahdesta peräkkäisestä tilikaudesta. Myyjä on laskun viivästymisestä huolimatta velvollinen maksamaan laskun ei sen antokuukauden, vaan verovelvollisuuden syntykuukauden aikana.

Jos lasku on laadittu verovelvolliselle myyjälle määräajan jälkeen, se tarkoittaa, että laskussa ei mainita verovelvollisuuden päivämäärää. Jos myyjä siis laatii laskun myöhemmin kuin tavaran toimituskuukautta tai palvelun suorittamiskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä, tämän laskun päivämäärä ei enää määrää verovelvollisuuden syntymisajankohtaa - velvoitteen syntymispäivä on edellä mainittu lakisääteinen ajanjakso.

Jos verovelvollinen ei ole laatinut laskua tai on antanut sen myöhässä, verovelvollisuus syntyy, kun laskun määräaika on umpeutunut, ja jos määräaikaa ei ole asetettu, maksumääräajan umpeuduttua. Tämän määräyksen tarkoituksena on suojella Valtiokonttorin etuja siinä tapauksessa, että verovelvollinen lainmukaisesta velvoitteesta huolimatta laiminlyö laskun, joka todistaa suoritetusta palvelusta, ja johtaisi siten verotuksen tehokkaan verotuksen mahdottomuuteen. kauppaa.

Yllä oleva tarkoittaa sitä, että jos myyjä laatii laskun helmikuun 15. päivään mennessä (palvelu toimitettiin tammikuussa) ja laskun 10. maaliskuuta, niin verovelvollisuus ei synny maaliskuussa, vaan helmikuun 15. päivänä. Erääntyvä vero tulee siis selvittää arvonlisäverovelvoitteen syntymiskuukauden eli tammikuun selvityksessä.

Arvonlisäveron selvitys eri tavalla kuin edellä on esitetty, johtaa verovelan aliarvioimiseen, hyvityksen määrän tai seuraavalle tilikaudelle siirrettävän määrän yliarviointiin. Edellä mainitut tilanteet voivat puolestaan ​​johtaa siihen, että veroviranomainen määrää 30 %:n suuruisen seuraamuksen siitä johtuvasta verovelvollisuuden yli- tai aliarvioinnista.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Laskun myöhästyminen ja rikosoikeudelliset veroseuraamukset

Kuten yllä näkyy, arvonlisäverolaskun myöhästymisellä ei ole negatiivisia veroseuraamuksia, kunhan verovelvollinen ilmoittaa arvonlisäveron syntymiskuukauden selvityksessä tietyn velan.

Tapaus on erilainen 10. syyskuuta 1999 annetun lain - verorikoslain (jäljempänä CCC) yhteydessä. Art. Rikosprosessilain 54 §:n mukaan verovelvolliselle, joka ei verotusta kiertämällä paljasta veron kohdetta tai perustetta toimivaltaiselle viranomaiselle ja altistaa siten Valtiokonttorin verovähennykselle, voidaan määrätä enintään 720 vuorokausimaksun suuruinen sakko. . Toisaalta, jos verovelvollinen ei anna laskua, vaan sisällyttää sen ilmoitukseen ja maksaa liiketoimesta erääntyvän veron, se liittyy pykälän 1 momenttiin. Siviililain 62 § 1 § Tässä säännöksessä määrätään, että joka velvollisuutensa vastaisesti ei anna laskua tai laskua, laatii ne virheellisesti tai kieltäytyy niiden toimittamisesta, on määrättävä sakkoa 180 päivään asti.

Viivästyneen laskun ja ostajan seuraukset

Tavaran ostajalle eli laskun vastaanottaneelle taholle ei pääsääntöisesti aiheudu verotuksellisesti vakavampia seurauksia myöhästyneen laskun saamisesta. ALV-lasku, joka todistaa tavaroiden oston, antaa ostajalle oikeuden vähentää verot laskun vastaanottamiskuukauden tai seuraavan kuukauden selvityksessä, mikäli hän vastaanottaa tavarat.

Laskun myöhästyminen ei vaikuta merkittävästi verovähennyspäivään, vaikka ostaja saisi laskun huomattavan ajan kuluttua tavaran ostopäivästä. Oikeuskäytäntö ja oppi ovat yhtä mieltä siitä, että tavaran ostajalla on oikeus vähentää vero siihen asti, kun laskun kohteena oleva verovelka on vanhentunut eli 5 vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tavaran ostaja maksuaika umpeutunut vero.

Vaikka laskun ostaja ei menetä oikeuttaan vähentää veroa, sen myöhästyminen on luokiteltava laskun tekijän viivästymisen negatiivisiksi seurauksiksi. Tässä tilanteessa laskun ostaja voi vähentää arvonlisäveron myöhemmin kuin normaalioloissa. Tämä tarkoittaa, että hän viivästyy käyttäessään oikeuttaan vähentää ostoihin sisältyvän veron määrää ostoihin sisältyvällä verolla. Seurauksena on velvollisuus maksaa verovirastolle suurempi määrä arvonlisäveroilmoituksessa olevaa verovelvollisuutta siltä kuukaudelta, jona ostajan pitäisi saada tällainen lasku.

Myöhästynyt lasku - yhteenveto

Jos myyjä laatii laskun arvonlisäverolain mukaista myöhemmin, hänelle voi aiheutua sekä vero- että rikosoikeudellisia veroseuraamuksia. Vaikka lasku olisikin laadittu määräajan jälkeen, mutta verovelvollinen hoitaa verovelvollisuutensa ja selvittää tilit veroviraston kanssa, hän ei useimmissa tapauksissa koe kielteisiä vaikutuksia.

Myöhästyneen ALV-laskun ostajalle ei yleensä aiheudu suuria veroseuraamuksia. Ainoa haittapuoli yllä olevaan on se määräajan lykkäys, jonka kuluessa hän voi alentaa maksettavan veron määrää. Määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuvien vero- ja rikosoikeudellisten vaikutusten lisäksi myyjän tulee myös muistaa, että tämä näennäisesti vähäinen vaiva, jota ostaja joutuu kestämään, voi johtaa hänen luottamuksensa menettämiseen ja kontaktien katkeamiseen hajamielinen ja siten epäluotettava urakoitsija.