Maksamatta olevien palkkioiden maksaminen työntekijöille sekä sosiaaliturvamaksut ja verot

Palvelus

Joskus käy niin, että työnantaja ei eri syistä maksa työntekijöille ajallaan. Syynä voi olla esimerkiksi tilapäinen rahan puute. Maksamatta jääneiden palkkojen maksaminen työntekijöille tapahtuu myös silloin, kun työntekijä voittaa riidan oikeudessa työnantajan kanssa. Onko maksamatta jääneiden palkkojen ja viivästyskorkojen maksaminen työntekijöille maksu- ja verotuksen peruste? Voit lukea siitä artikkelistamme.

Mitä eroa on brutto- ja nettopalkalla?

Työsopimuksessa on pääsääntöisesti määrätty bruttomäärä. Tästä palkkiosta vähennetään sosiaalivakuutuslaitoksen (ZUS) maksut ja tuloveron ennakkomaksu. Näiden summien vähentämisen jälkeen saamme työntekijän saaman nettopalkan.

Huomio!

Nettopalkka on ns palkka "kädessä".

 

Bruttopalkoista vähennetään ensin ZUS-maksut, jotka siirretään vakuutuksiin:

  • vanhuuseläke - 9,76 % maksu,

  • työkyvyttömyyseläke - 1,5% palkkio,

  • sairaus - maksu 2,45 %

  • terveydenhuolto - 9% palkkio.

Myös eläkemaksun maksaa työnantaja (eläkemaksu on 9,76 %, eläkemaksu 6,5 %). Lisäksi työnantaja maksaa tapaturmamaksun.

Tuloveron ennakkoa puolestaan ​​siirretään verotoimistolle 18 % tai 32 % vähennettynä verotuksessa vähennyskelpoisilla kuluilla (111,25 zlotya tai 139,06 zlotya asuinpaikan ulkopuolella työskentelevillä) ja verovapaalla määrä (46,33 zlotya).

Palkka muuttuu työntekijän tuloksi, kun työntekijä sen saa (henkilön tuloverolaki). Jos syyskuun palkka maksetaan 10. lokakuuta, on palkan määrä työntekijän lokakuun tulot ja ZUS-maksut ja tuloveron ennakkomaksu tulee maksaa seuraavan kuukauden aikana (ZUS-maksut yleensä seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä). kuukausi, veroennakko - seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä).

Maksamatta jääneiden palkkojen maksaminen työntekijöille

Työnantajan velvollisuutena on maksaa työstä palkka ajallaan (työlain 94 §:n 5 momentti). Jos palkkaa ei makseta ajallaan, työntekijä voi riippumatta siitä, onko hänellä työsuhde työnantajaan, vaatia häneltä maksamatta jääneen palkan maksamista.

Erääntynyt palkka sekä ajallaan maksettu palkka ovat työntekijän tuloa, josta tulee suorittaa Kansaneläkemaksut ja veroennakko.

Oletetaan, että palkka maksetaan seuraavan kuukauden 10. päivänä. Jos työnantaja jostain syystä maksaa tämän palkan seuraavan kuukauden aikana (esim. syyskuulta palkkaa ei makseta lokakuussa, vaan marraskuussa), niin maksamatta oleva palkka on marraskuun maksu- ja verotuksen peruste.

Jokaiselta viivästyneeltä palkanmaksupäivältä peritään korkoa. Jos koron määrää ei ole määrätty säännöissä, sovelletaan lakisääteistä korkoa. Ovatko ne myös verotuksen ja maksujen perustan? No, ei, ZUS-maksut ja tuloveron ennakko maksetaan vain maksamatta jääneestä palkasta (henkilökohtaista tuloverolain 21 §:n 1 momentti 95).

Tärkeä!

Viivästyskorko ei ole verotuksen ja maksujen peruste.

Lisäksi, jos työntekijälle on aiheutunut vahinkoa palkan ajallaan saamatta jättämisestä, hän voi vaatia myös korvausta.

Jos tuomioistuin päättää maksamatta jääneiden palkkioiden maksamisesta, tuomittu määrä on bruttomäärä, josta on maksettava asianmukaiset saamiset.

Huomio!

Erääntyviä velkoja vähennettäessä tulee käyttää maksamattomien palkkioiden maksamishetkellä voimassa olevia korkoja.

Esimerkki 1.

Työntekijä sai helmikuun palkkansa myöhään 10. huhtikuuta. Maksamattomalle palkkiolle kertyi korkoa. Onko maksamatta jääneestä palkasta ja koroista sosiaaliturvamaksuja ja tuloveron ennakkoa? Jos kyllä ​​niin milloin?

Helmikuun palkka kertyneellä korolla on työntekijän tulot rahojen vastaanottopäivänä eli 10. huhtikuuta. Tästä syystä työnantajan tulee maksaa jääneestä palkasta sosiaali- ja sairausvakuutusmaksut sekä tuloveron ennakko. Tärkeää on, että vähennykset tehdään vain jääneestä palkasta, korko maksetaan työntekijälle kokonaisuudessaan.

Tärkeää on, että jos työntekijä saa useamman kuin yhden palkan tietyssä kuukaudessa, esim. kesäkuussa, hän saa toukokuun palkan lisäksi myös huhtikuun erääntyneen palkan, niin verovähennyskelpoisia kuluja voi vähentää vain kerran kuukaudessa ja veroton määrä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maksettu palkka muodostaa työntekijän tulon maksun vastaanottamiskuukauden aikana. Jos työnantaja ei jostain syystä maksa työntekijän palkkaa ajallaan, hän on velvollinen maksamaan jääneen palkan korkoineen. Maksamatta oleva palkka muodostaa työntekijän tulon sen saamiskuukautena ja on siten vastaanottokuukautena maksujen ja verotuksen peruste. Toisaalta maksetuista koroista ei makseta ZUS-maksujen ja tuloveron ennakkomaksuja.