Osingonmaksu kiinteistön ja arvonlisäveron muodossa

Palveluvero

Yritykset maksavat osinkoja kumppaneilleen tai osakkeenomistajilleen käteisellä. Yhä useammin osinkoja kuitenkin maksetaan luontoissuorituksina. Monissa tapauksissa osinkoa maksetaan kiinteistön muodossa. Tällaisissa tapauksissa on epäilyksiä siitä, mitä vaikutuksia tällaisilla osingoilla on arvonlisäveroon.

Osinko - käsite

Osakeyhtiön osingonmaksuperiaatteet määräytyvät kauppayhtiölain säännösten mukaisesti.

Art. Kauppayhtiölain 347 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajilla on oikeus osallistua tilinpäätöksessä esitettävään, tilintarkastajan tarkastamaan voittoon, jonka yhtiökokous on jakanut osakkeenomistajille maksettavaksi. Kuitenkin art. Lain 348 2 §:n mukaan tilikaudelta osinkoon ovat oikeutettuja osakkeenomistajat, joilla oli oikeus osakkeisiin voitonjakopäätöspäivänä. Yhtiöjärjestys voi valtuuttaa yhtiökokouksen määräämään päivämäärän, jona tilikaudelta osinkoon oikeutettujen osakkeenomistajien luettelo vahvistetaan (osinkopäivä).

Edellä mainittujen kauppayhtiölain säännösten valossa osakkeenomistajan pääoikeus on oikeus osinkoon. Tärkeää on, k.s.h. siinä ei määritellä osingon maksutapaa, joten osinkoa voidaan maksaa sekä rahana että luontoissuorituksina. Näin ollen yhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä osingon jakamisesta sekä rahana että luontoissuorituksina. On huomattava, että osinkojen maksaminen on erityinen kauppayhtiölaissa säännelty oikeustoimi. eikä siviililain myyntiä tai vaihtoa koskevia määräyksiä sovelleta.

Näin ollen edellä mainituista säännöksistä seuraa, että osinko on osakkeenomistajien osallistumismuoto yhtiön vuositulokseen. Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua sen yhtiön voittoon, jonka osakkeita hän omistaa, mikäli hänet on yhtiökokouksen päätöksellä määrätty maksettavaksi. Osinko on siis yhtiön yksipuolinen suoritus osakkeenomistajalle.

Ilmaisen toimituksen verotus

Art. 7 sek. 1 § arvonlisäverolain (jäljempänä arvonlisäverolaki) 1 momentissa tarkoitettujen tavaroiden toimittamisen kautta. 5 sek. 1 kohta 1 tarkoittaa tavaran määräysvallan siirtymistä omistajalle.

Lainsäätäjä on rinnastanut osan vastikkeetta suoritettaviin tavaroiden luovutuksiin vastikkeellisista tavaroiden luovutuksista, joista on kannettava tavara- ja palveluvero. Art. 7 sek. 2 §:ssä tarkoitettujen tavaroiden toimituksella. 5 sek. 1 momentin 1 momentilla tarkoitetaan myös verovelvollisen veloituksetta yritykselleen kuuluvien tavaroiden luovuttamista, erityisesti:

  • tavaroiden luovuttaminen tai kuluttaminen verovelvollisen tai sen työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien entiset työntekijät, osakkaat, osakkeenomistajat, osakkeenomistajat, osuuskuntien jäsenet ja heidän perheenjäsenensä, oikeushenkilöiden hallintoelinten jäsenet, yhdistyksen jäsenet,
  • mikä tahansa muu lahjoitus

- jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain näiden tavaroiden tai niiden osien hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta perittävän veron määrällä.

Näiden säännösten mukaan tavaroista ja palveluista maksettava vero on maksutonta tavaransiirtoa edellyttäen, että verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavaa veroa ostoihin sisältyvän veron määrällä.

Veropohja

Kuten edellä olevista säännöksistä käy ilmi, tavaroiden maksuton siirto on monissa tapauksissa arvonlisäveron alaista.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja osti kaivinkoneen, josta hän vähensi arvonlisäveron kokonaisuudessaan. Muutaman vuoden kuluttua yrittäjä päätti antaa yllä olevan kaivinkoneen pojalleen ilmaiseksi. Pitäisikö verovelvollisen verottaa yllä olevaa siirtoa tällaisessa tilanteessa? Veronmaksaja pohtii, mikä kaivinkoneen arvo tulisi ottaa, jos sitä joudutaan verottamaan arvonlisäverolla.

Tässä tapauksessa kaivinkoneen takaisinveto on arvonlisäveron alaista. Toisaalta veron perusteena on tavaran tai vastaavan tavaran hankintahinta ja jos hankintahintaa ei ole - valmistuskustannus, joka määräytyy sen toiminnasta luopuessa (ks. arvonlisäverolain 29 a § 2 momentti). ). Se on siis kaivinkoneen markkina-arvo luovutushetkellä. Tämän vahvistaa Verohallinnon johtajan 8.2.2018 antama yksilöllinen tulkinta Pr., nro 0115-KDIT1-2.4012.942.2017.1.AGW. Yllä olevaan tapahtumaan sovelletaan tietylle tuotteelle sopivaa ALV-kantaa.
Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Osingonmaksu kiinteistön muodossa

Käytämme esimerkkiä havainnollistamaan ongelmaa.

Esimerkki 2.

Yksityinen osakeyhtiö. harjoittaa asuntojen rakentamista ja myyntiä. Kiinteistön rakentamisen yhteydessä hankitut tavarat ja palvelut ovat arvonlisäveron alaisia ​​(verovähennys). Yritys on tehnyt paljon tuloja. Se aikoo maksaa osakkeenomistajalle osinkoa muutoin kuin käteisellä rakentamiensa kiinteistöjen muodossa. Yhtiö pohtii, pitääkö kiinteistön luovutuksen olla arvonlisäverollinen.

Kuten yllä määritämme, yllä olevaa toimintaa säätelee kauppayhtiölaki, eikä siihen sovelleta siviililain myyntiä tai vaihtoa koskevia säännöksiä. Edellä oleva ei kuitenkaan vaikuta tämän toiminnan luokitteluun arvonlisäverolain mukaan. Apporttiosingon kohteena ovat Yhtiön omistamat kiinteistöt eli pykälän mukaiset tavarat. 2 arvonlisäverolain 6 kohta. Yhtiö siirtää kiinteistön omistusoikeuden osakkaalle, eli käyttöoikeus kiinteistöön omistajana siirtyy. Tämä tarkoittaa, että tämä toiminta on arvonlisäverolaissa tarkoitettua tavaroiden luovutusta.

Esitetyissä olosuhteissa ei voida hyväksyä, että osinko maksetaan kiinteistön muodossa. Tässä tapauksessa tavaroiden toimittajalle ei ole välitöntä ja selkeästi määriteltyä etua. Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua sen yhtiön voittoon, jonka osakkeita hän omistaa, edellyttäen, että se yhtiökokouksen päätöksellä osoitetaan maksettavaksi. Näin ollen, koska ilmoitetun kiinteistön vastaanottavalla kumppanilla ei ole palautussuoritusta, on oletettava, että kyseessä on ilmainen toiminta. Muistutamme, että yleisyyden periaatteen mukaisesti arvonlisäveroa kannetaan liiketoimista riippumatta siitä, missä muodossa ne on tehty, sekä yhtiön hankkimien tai osana liiketoimintaansa valmistettujen tavaroiden myyntiä. .Johtuen siitä, että osingon kohteena olevan kiinteistön rakentamisen ja hankinnan yhteydessä verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä tapauksessa edellytykset kyseisen liiketoimen tunnustamiselle maksuttomaksi tavaroiden toimitukseksi on määritelty Art. 7 sek. arvonlisäverolain 2 §. Osingon osalta yhtiö ei saa palautettavaa etua. Tämä toiminta on maksutonta.

On korostettava, että yllä olevaa vahvistaa vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan osakkeenomistajille luontoissuorituksena "maksettu" osinko on arvonlisäveron alaista, esim. korkeimman hallinto-oikeuden tuomio 7.12.2016, viite nro. säädös I FSK 1728/16:

”Komandiittiyhtiössä osakkeenomistajille maksettava ei-käteinen osinko on tavaroiden ja palveluiden veronalaista. Verotuksen kohteena ei tällaisessa tilanteessa ole osinko, vaan ilmainen tavaroiden luovutus (arvonlisäverolain 7 §:n 2 momentti) tai palvelujen vapaa suorittaminen (arvonlisäverolain 8 §:n 2 momentti)”.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ei-käteistä osinkoa maksaessaan yritysten on otettava huomioon tarve verottaa se arvonlisäverolla.