Kiinteistön sopimuksenulkoisesta käytöstä korvaus ja PIT

Palveluvero

Kiinteistön sopimukseen perustumaton käyttö tarkoittaa kiinteistön käyttöä ilman omistusoikeutta. Useimmiten se syntyy, kun esimerkiksi tilojen tai muun kiinteistön vuokrasopimus päättyy tai irtisanotaan, tai maan tapauksessa vuokrasopimus päättyy. Kiinteistön laillisen omistusoikeuden menetyksen hetkestä sen palauttamiseen asti kiinteistön omistajalta voidaan periä esimerkiksi sen omistaja maksun (korvauksen) sen sopimukseen perustumattomasta käytöstä. Miten määritellään tulo, joka on korvaus kiinteistön sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä? Mitä verokantaa pitäisi soveltaa? Löydämme vastaukset tästä artikkelista.

Oikeusperusta korvauksen saamiseksi kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä

Art. Siviililain (jäljempänä siviililaki) 224 § 2 §:n yhteydessä. Siviililain 225 §:ssä. velvollinen omistajalle maksamaan kiinteistön, tässä tapauksessa kiinteistön, käytöstä, joka on verovelvollisen omaisuutta.

Kiinteistön sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä maksettava korvaus sisältää odotetut edut, jotka kiinteistön omistaja saisi, jos hän olisi antanut sen käyttöön tietyn oikeussuhteen (esim. vuokra- tai vuokrasopimuksen) perusteella.

On tärkeää huomata, että pykälän mukainen korvaus. 224 § 2 § ja artikla. Siviililain 225 §:ää ei voida pitää korvauksena omistajalle aiheutuneesta vahingosta, vaan se on maksu hänen omaisuutensa käytöstä, joka omistajan olisi maksettava omistajalle, jos hänen hallintaansa perustuisi olemassa olevaan oikeusperustaan. eli mitä omistaja saisi, jos hän antaisi kiinteistön vastiketta vastaan.käyttöön voimassa olevan sopimusoikeudellisen suhteen perusteella.

Siviililain säännökset antavat siis esineen omistajalle oikeuden vaatia korvausta, joka sisältää korvauksen menetetyistä voitoista, jotka omistaja olisi saanut, jos hän olisi vuokrannut esineen. Edun menetys on tässä tapauksessa se, että esineen tuomia siviilihyötyjä ei saada.

Kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä maksettava korvaus asianmukaiseen tulonlähteeseen

Tulolähteiden luettelo sisältää Art. PIT-lain 10 §. Tulonmuodostuslähteiden luetteloinnissa pyritään ryhmittelemään ne samanlaisen luonteen mukaan, mikä johtaa näiden lähteiden erilliseen kohteluun esimerkiksi sovellettavan verokannan osalta. Tulolähteen määrittäminen on erittäin tärkeää määritettäessä esimerkiksi sellaisia ​​asioita kuin tulon verotustapa, mahdollisuus vähentää tulon hankintakustannukset jne.

Art. 10 sek. ALV-lain 1 §:n mukaan erilliset tulolähteet on määritelty tämän säännöksen 6 ja 9 kohdassa:

1) palvelussuhde, työsuhde, mukaan lukien osuuskuntatyösuhde, jäsenyys maataloustuotanto-osuuskunnassa tai muussa maataloustuotantoa harjoittavassa osuuskunnassa, panostyössä, vanhuuseläkkeessä tai työkyvyttömyyseläkkeessä;

2) henkilökohtaisesti suoritettu toiminta;

3) muu kuin maataloudellinen taloudellinen toiminta;

4) maataloustuotannon erityisosastot;

5) (kumottu);

6) vuokra-, alivuokra-, leasing-, alivuokra- ja muut vastaavanlaiset sopimukset, mukaan lukien maataloustuotannon erityisosastojen ja tilan tai sen osien vuokra-, alivuokra- ja alivuokrasopimukset muuhun kuin maataloustarkoituksiin tai maataloustuotannon erityisosastojen hoitamiseen, lukuun ottamatta taloudelliseen toimintaan liittyviä varoja;

7) rahapääomaa ja omaisuutta, mukaan lukien muiden kuin 8 kohdan a alakohdassa lueteltujen omaisuusoikeuksien myynti vastikkeellisesti. a - c;

8) luovutus vastiketta vastaan, jollei 2 momentista muuta johdu. 2:

  1. kiinteistö tai sen osat ja kiinnostus kiinteistöihin,
  2. osuuskunnan omistusoikeus asuntoon tai toimitilaan ja oikeus omakotitaloon asunto-osuuskunnassa,
  3. ikuinen käyttöoikeus maahan,
  4. muita asioita,

jos vastikkeellinen myynti ei tapahdu taloudellista toimintaa harjoitettaessa ja se on tehty a alakohdassa tarkoitetun kiinteistön ja omaisuusoikeuksien myynnin yhteydessä.a-c - ennen viiden vuoden kulumista sen kalenterivuoden päättymisestä, jona hankinta tai rakentaminen tapahtui, ja muut asiat - ennen kuin kuusi vuotta on kulunut sen kuukauden lopusta, jona hankinta tapahtui; vaihdon yhteydessä näitä ajanjaksoja sovelletaan jokaiseen vaihtavaan henkilöön;

8A) ulkomaisen määräysvallassa olevan yksikön harjoittama toiminta;

8B) 1 artiklassa tarkoitetut realisoitumattomat voitot. 30 da;

9) muut lähteet.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Jos tiettyä tuloa on mahdotonta yksiselitteisesti luokitella johonkin artiklassa luetelluista lähteistä. 10 sek. ALV-lain 1 momentin 1-8 momentin mukaan tämä tulo on katsottava kyseisen säännöksen 9 kohdassa tarkoitetuksi tuloksi muista lähteistä.

Art. 20 kohta 1 §:ssä tarkoitetuista muista lähteistä saamista tuloista. 10 sek. 1 kohdan 9 alakohta erityisesti: määrät, jotka maksetaan avoimen eläkesäätiön jäsenen kuoleman jälkeen hänen nimeämälle henkilölle tai hänen lähiomaisensa jäsenelle järjestöä koskevissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla. eläkerahastojen toiminta; henkilökohtaisen eläkevakuustilin tuotosta ja henkilökohtaiselta eläketurvatililtä tehdyistä nostoista saadut määrät, mukaan lukien ne, jotka on tehty oikeutetun hyväksi säästäjän kuolemantapauksessa; rahaetuudet sosiaalivakuutuksesta; huolto; stipendit, muut kuin artiklassa mainitut avustukset (avustukset). 14; lisämaksut; palkinnot ja muut ilmaiset edut, jotka eivät sisälly §:ssä tarkoitettuihin tuloihin. 12-14 ja 17 sekä tulot, joita julkistetut lähteet eivät kata.

Kuten Gliwicen läänin hallinto-oikeus on todennut 15. huhtikuuta 2019 antamassaan tuomiossa, I SA / Gl 293/18: "Taiteen tarjoaminen. 20 kohta PIT-lain 1 §:ssä säädetään, että "muista tuloista, jotka on tarkoitettu 1999/2003 12:ssä tarkoitetuista tuloista. 10 sek. 1 kohdan 9 alakohtaa, on otettava huomioon erityisesti ... ». Sanamuoto "erityisesti" osoittaa, että muista lähteistä saatujen tulojen määritelmä on avoin ja on järkevää sisällyttää tähän luokkaan myös muut kuin suoraan 1 artiklan säännöksessä mainitut tulot. 20 kohta 1 u.p.d.o.f. Tuloverotuksen alainen tulo on verolain mukaan kaikenlaista taloudellista hyötyä (etua), eli sekä rahallista että aineetonta.

Art.:ssa mainittujen tulolähteiden joukossa ALV-lain 10 §:n mukaan lainsäätäjä ei korostanut kiinteistön sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä maksettavaa korvausta yhtenä tulonlähteenä, joten kyseinen palkkio on luokiteltava tuloksi muista lähteistä.

Tästä syystä on syytä huomauttaa, että korvaus kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä on omaisuusvoittoa, jolla on erityinen taloudellinen ulottuvuus (korvauksen määrä on mahdollista laskea reaalisesti), ja se on siten veronalaista tuloa. tuloverolain tarkoittamaa.

Kiinteistön sopimussuhteen ulkopuolisesta käytöstä maksettava korvaus ja veroprosentti

Taiteen mukaisesti. 2 lauseke Kiinteäverolain 1 a §:n mukaan luonnolliset henkilöt, jotka saavat tuloja vuokra-, edelleenvuokra-, vuokra-, edelleenvuokrasopimuksista tai muista vastaavista sopimuksista, voivat - jos näitä sopimuksia ei ole tehty osana heidän liiketoimintaansa - maksaa kertasuorituksen kirjattujen tulojen summa.

Art. 12 sek. 1 piste 3 lit. ja yli. Lain 1 momentin mukaan kirjattujen tulojen kertasuoritus on 8,5 % 1 momentissa tarkoitetuista tuloista. 6 sek. 1 a eli muun muassa leasing- ja vuokratulot.

Esimerkki 1.

Jan Kowalski verottaa vuokrasopimuksen kiinteällä 8,5 prosentin tuloverolla. Lokakuussa 2018 hän irtisanoi nykyisen vuokrahinnan siviililain säännösten mukaisesti. Vuokralainen ei hyväksynyt nykyisen vuokrahinnan irtisanomista ja suoritti maksuja ennen irtisanomista voimassa olleella korolla. Koska voimassa olevan vuokrakannan irtisanominen ja vuokran maksaminen irtisanomista edeltävässä määrässä oli kieltäydytty tunnustamasta voimaan, vuokralaiselle syntyi vuokrarästiä. Vuokrarästi antoi Jan Kowalskille mahdollisuuden irtisanoa vuokrasopimuksen ilman irtisanomisaikaa 31.12.2018 alkaen. Hän meni vuokralle noudettavaksi, mutta sitä ei päästetty sen tiloihin, minkä seurauksena omaisuutta ei luovutettu hänelle. Yhteisomistajia edustava asianajaja vaati kiinteistön vapauttamista uudelleen ja ilmoitti, että kiinteistön vapautumiseen asti vuokralaisilta peritään kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä palkkio (korvaus) neljä kertaa. viimeinen voimassa oleva vuokra. Pitäisikö tuotantopanoskorvauksesta verottaa 8,5 prosentin verokantaa entiseen tapaan?

Vuokrasopimuksen päätyttyä Jan Kowalskin ja vuokralaisen välinen (jopa implisiittinen) oikeussuhde päättyi, joten valitettavasti ei voida sanoa, että saatu korvaus olisi vuokrasopimuksen vuokra. Ja vain vuokratuloa voidaan verottaa kiinteämääräisellä verolla. Näin ollen Jan Kowalski voi sisällyttää saamansa korvauksen (korvaus kiinteistön sopimukseen perustumattomasta käytöstä) muiden lähteiden joukkoon ja verottaa sitä yleisten sääntöjen eli veroasteikon mukaan (HV-lain 27 §).

Kuten KIS:n johtaja on todennut yksittäisessä veropäätöksessä 30.7.2019, 0114-KDIP3-1.4011.330.2019.2.MG: "Kertaluonteisen etuuden saaminen ei ole tuloa §:ssä mainitusta lähteestä. 10 sek. Tuloverolain 1 kohdan 6 alakohta (eli vuokra-, alivuokra-, leasing-, edelleenvuokra- ja muut vastaavat sopimukset), koska sen maksuperusteena ei ollut tässä säännöksessä mainittu sopimus. Näin ollen se ei ole pykälässä tarkoitettu tulo. 1 piste 2 liittyen vitsi. 6 sek. Tiettyjen luonnollisten henkilöiden tulojen kiinteämääräisestä tuloverosta annetun lain 1 a §. Näin ollen hakijalla ei ole oikeutta verottaa kyseistä määrää kertakorvauksena kirjatuista tuloista.