Puolison puolison palkka ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut

Verkkosivusto

Yritystoimintaa harjoittavat yrittäjät käyttävät sukulaistensa työtä. Yritystoiminnassa kumppaneiden puolisot palkataan usein avuksi. Yritysmuodossa toimiessa voi syntyä tilanne, jossa kumppanien puolisot työskentelevät siinä. Onko puolison puolison palkka vähennyskelpoinen?

Verovähennyskelpoiset kustannukset - määritelmä

Art. 22 sek. Tuloverosta 26. heinäkuuta 1991 annetun lain (eli vuoden 2018 lain 200 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna), jäljempänä "CIT-laki", 1 §:n mukaan verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja ovat kustannukset, jotka aiheutuvat saavuttaakseen tuloja tai tulonlähteen ylläpitämiseen tai turvaamiseen, lukuun ottamatta 1 §:ssä tarkoitettuja kuluja. 23 sek. tämän lain 1 kohta.

Näin ollen verotuksessa vähennyskelpoisia kustannuksia ovat kaikki harjoitettuun liiketoimintaan liittyvät järkevät ja taloudellisesti perusteltuja kuluja. Toteutetun toiminnan yhteydessä tulee seurata, että aiheutuneet menot voivat objektiivisesti edistää tulojen saavuttamista tietystä lähteestä. Jotta kulua voitaisiin pitää verotuksessa vähennyskelpoisena kuluna, sen tulee yllä mainitun säännöksen mukaisesti täyttää seuraavat ehdot:

  • olla syy-yhteydessä tuloon tai tulolähteeseen ja syntyä tulon saamiseksi tai tulolähteen säilyttämiseksi tai turvaamiseksi,

  • eivät ole 1 artiklassa tarkoitetussa luettelossa kustannuksista, joita ei ole hyväksytty verotuksessa vähennyskelpoisiksi kustannuksiksi. 23 sek. Henkilön tuloverolain 1 §

  • olla asianmukaisesti dokumentoitu.

Liikeyhtiölain mukaiset henkilökohtaiset yritykset

Artiklan säännöksen mukaisesti. 4 15.9.2000 annetun lain, kauppayhtiölain (lakilehti 2016, kohta 1578, muutoksineen), jäljempänä kauppayhtiölaki, 1 §:n 1 momentin 1 alakohta, yhtiö on avoin yhtiö, yhtiö, kommandiittiyhtiö ja kommandiittiyhtiö.

Vastuullinen yhtiö - tulot

Taiteen mukaisesti. Kauppayhtiölain 22 §:n mukaan avoin yhtiö on yhtiötä, joka pyörittää yritystä omalla nimellään, eikä se ole muu kaupallinen yhtiö. Kukin yhtiömies vastaa velvoitteistaan ​​rajoituksetta kaikella omaisuudellaan yhteisvastuullisesti muiden yhtiömiesten ja yhtiön kanssa ottaen huomioon pykälän 1 momentin säännökset. 31.

Yhtiö on kauppaoikeudellinen yhtiö, joka ei ole oikeushenkilö. Se on kuitenkin oikeushenkilö, mikä tarkoittaa, että se voi hankkia oikeuksia ja ottaa velvollisuuksia omasta puolestaan. Sillä voi myös olla omaa omaisuutta, joka on erillään kumppaneidensa omaisuudesta.

Sellaisten yritysten tulot, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, eivät ole erillinen verotuskohde. Se on kuitenkin riippuvainen tällaisen yrityksen yksittäisten osakkaiden tuloista. Tapa, jolla verotetaan osallistumisesta yhtiöön, joka ei ole tuloverovelvollinen, saatava tulo, riippuu tietyn yhtiömiehen siviilioikeudellisesta asemasta. Jos avoin yhtiömies on luonnollinen henkilö, siihen osallistumisesta saatava tulo on tuloveron alaista.

Art. 8 sek. ALV-lain 1 §:n mukaan tulot osallistumisesta muuhun kuin oikeushenkilöön, yhteisomistuksesta, yhteisyrityksestä, tavaroiden hallussapidosta tai käytöstä tai omistusoikeudesta kussakin verovelvollisessa määrätään suhteessa hänen oikeuteensa saada voittoa (osuus). ) ja kohdan mukaisesti 1A, liittyy muihin tuloihin, joista saatava tulo on veronalaista 1 §:ssä tarkoitetun asteikon mukaan. 27 sek. 1. Jos päinvastaista näyttöä ei ole, oletetaan, että oikeudet voittoon (osuuteen) ovat yhtäläiset.

Säännöt ilmaistuna sek. 1 momenttia sovelletaan soveltuvin osin verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen, vähennyskelvottomien kulujen ja tappioiden selvittämiseen (mainitun lain 8 §:n 2 momentin 1 kohta).

Millä säännöksen mukaisesti 5a edellä mainitun 26 kohta Kun laissa viitataan yhtiöön, joka ei ole oikeushenkilö, tarkoitetaan yhtiötä, joka ei ole tuloveron maksaja.

Kun palkka ei ole kulu

On syytä muistaa, että kaikki kulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, vaan vain ne, joita ei ole lueteltu kohdassa. 23 ja jonka syntyminen on syy-yhteydessä tulon saamiseen tietystä lähteestä tai tulolähteen ylläpitämisestä tai turvaamisesta.

Luettelo poissulkemisista verotuksessa vähennyskelpoisten kustannusten luokassa, joka sisältyy Art. 23 sek. PIT-lain 1 § on suljettu. Tämän säännöksen mukaan verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja ei pidetä:

  • maksamattomia, keskeneräisiä tai ei ole käytettävissä maksuja, etuuksia ja muita saamisia 1 §:ssä tarkoitetuista nimikkeistä. 12 sek. 1 ja 6, art. 13 pistettä 2 ja 4-9 sekä taiteessa. 18, tutkinnon suorittaneiden työharjoittelusta 17. heinäkuuta 2009 annetussa laissa (Lakilehti nro 127, kohta 1052) tarkoitetut rahaetuudet sekä työpaikan maksamat sosiaalivakuutuksen rahaetuudet, jollei 22 sek. 6ba (23 artiklan 1 kohdan 55 alakohta);

  • maksamattomat maksut Kansaneläkelaitokselle, jollei 37 kohdasta ja art. 22 sek. 6bb, täsmennetään sosiaalivakuutusjärjestelmästä 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa laissa, osittain vakuutusmaksun maksajan rahoittama (23 artiklan 1 kohdan 55 a alakohta).

Ensimmäinen yllä olevista vapautukset koskevat mm. §:ssä tarkoitettuina saamisina työsuhteesta saatu palkkio. 12 sek. Kyseisen PIT-lain 1 §. Siten 1999/2004 1 momentin mukaisen säännön mukaisesti. 23 sek. 1 §:n 55 momentin mukaan työsuhteesta saatu palkka ei ole vähennyskelpoinen kustannus, jos sitä ei ole maksettu, asetettu tai asetettu saataville. Päinvastoin tulokustannus maksetaan, asetetaan tai asetetaan saataville työsuhteen mukaista palkkaa. Poikkeus yllä olevaan sääntöön on sisällytetty 7 artiklaan. 22 sek. 6ba, jonka mukaan työsuhteesta joltakin kuukaudelta erääntyvä maksamatta oleva tai käytettävissä oleva palkka voidaan kirjata verotuksessa vähennyskelpoiseksi kuluksi kyseisenä kuukautena (eli kuukautena, jolta se on maksettava), jos se maksetaan tai maksetaan. käytettävissä ajallaan työlainsäädännön, sopimuksen tai muun osapuolten välisen oikeussuhteen määräysten mukaisesti.

Taiteen tarjoaminen. 23 sek. ALV-lain 1 55a momentin mukaan vähennyskelpoisten kustannusten luokasta jätetään verovelvollisen sosiaaliturvamaksujen maksajana maksamatta jääneiden maksujen arvo eli maksamattomien sosiaaliturvamaksujen arvo, jotka vakuutusmaksujen säännösten mukaisesti. Laki sosiaalivakuutusjärjestelmästä, maksunmaksaja rahoittaa omista varoistaan ​​. Päinvastoin sääntö on, että verotuksessa vähennyskelpoiset kulut ovat sosiaaliturvamaksuja, jotka maksaja on velvollinen rahoittamaan omista varoistaan. Poikkeukset yllä olevaan sääntöön edellyttävät:

  • taide. 23 sek. ALV-lain 1 §:n 37 momentin mukaan verokulujen ulkopuolelle jätetään mm. sosiaaliturvamaksut palkinnoista ja bonuksista, jotka maksetaan rahana tai arvopapereina tuloverotuksen jälkeen;

  • taide. 22 sek. Tämän lain 6bb §:n mukaan, jollei 23 sek. 1 kohta 37 mm maksamatta jääneet sosiaaliturvamaksut työsuhteen perusteella maksettavasta korvauksesta siinä osassa, jossa maksuvelvollisuus on niiden rahoittamiseen, voidaan laskea verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin sinä kuukautena, jolta vakuutusmaksut laskettava palkka on maksettava, jos että nämä maksut suoritetaan säännöksessä määritellyissä määräajoissa.

Kumppanin puolison korvaus - puolison työn poissulkeminen verotuksessa vähennyskelpoisista kuluista

Art. 23 sek. ALV-lain 1 momentin 10 momenttia ei pidetä vähennyskelpoisina kuluina verovelvollisen omasta työarvosta, puolisosta ja alaikäisistä lapsista, ja jos liiketoimintaa harjoitetaan sellaisen yhtiön muodossa, joka ei ole oikeushenkilö, myös kumppanien puolisot ja alaikäiset lapset.

Edellä mainitun mukaan säännösten mukaan, jos liiketoimintaa harjoitetaan sellaisen yhtiön muodossa, joka ei ole oikeushenkilö, seuraavat jätetään verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen ulkopuolelle (vastuuyhtiön yhtiömiehenä):

  • verovelvollisen oman työn arvo;

  • puolison ja alaikäisen oman työn arvo;

  • jäljellä olevien kumppanien puolisoiden ja alaikäisten lasten oman työn arvo.

Säännöissä ei määritellä, mitä edellä olevassa määräyksessä tarkoitetulla tavalla on ymmärrettävä oman työn arvoksi. On kuitenkin oletettava, että tällä käsitteellä tarkoitetaan kyseessä olevassa säännöksessä lueteltujen tahojen tarjoamien kaikenlaisten työpanosten arvoa. Sillä ei ole väliä, tarjotaanko työ työsopimuksen, toimeksiantoluonteisen siviilioikeudellisen sopimuksen vai erityistehtäväsopimuksen perusteella (paitsi silloin, kun sopimus on tehty elinkeinotoimintaa harjoittavan henkilön kanssa osana hänen liiketoiminnastaan) tai sopimuksen ulkopuolella.

Oman työn arvolla tulee ymmärtää työnantajalle aiheutuneiden kulujen arvo, jotka liittyvät saatuun työntekijän panokseen (esim. työn palkkaosien arvo). Tämä käsite ei kuitenkaan sisällä työntekijän maksun suuruudesta riippumattomia lisäetuja. Analysoidun käsitteen soveltamisalaan eivät myöskään kuulu saadun työsuorituksen yhteydessä syntyneet kulut, jotka eivät ole tätä työtä vastaavat (esim. sosiaaliturvamaksut siinä osassa, jossa työnantaja on velvollinen maksamaan ne).

Näin ollen puolison työn arvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen kustannus yhdelle osapuolelle.

Ovatko yhden parin puolison työsuhteeseen liittyvät kustannukset parisuhteen muiden puolison kustannuksia?

Aluksi on korostettava, että säännös art. 23 sek. Tuloverolain 1 pykälän 10 momentissa kielletään puolison työn arvon tunnustaminen verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi riippumatta hänen tekemänsä työn muodosta (sopimukseen perustuva vai sopimuksen ulkopuolinen).

Työn arvo on siis sovittu (brutto)palkkio työstä kaikkine osatekijöineen eli työntekijän maksamat sosiaali- ja sairausvakuutusmaksut, tuloveron ennakot ja fyysisesti maksetut palkat sekä kaikenlaiset lisät, palkkiot ja muut työntekijän suorittaman työn yhteydessä maksettavat etuudet.

On myös huomattava, että säännös art. 23 sek. ALV-lain 1 momentissa 10 mainitaan selkeästi "kumppanit" monikossa, ei "kumppani", joten poikkeama mahdollisuudesta tunnustaa toisen puolison puolison työarvo vähennyskelpoiseksi kuluksi koskee kaikkia yritys, joka ei ole oikeushenkilö.

Edellä olevan vahvistaa verotietojohtajan 17.11.2017, numero 0115-KDIT3.4011.274.2017.1.AK, tulkinta:

Siten "ensimmäisen" osakkaan puolisolle maksetun palkkion arvo kaikkine osatekijöineen ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen kustannus kaikille yhtiön yhtiömiehille §:n mukaan. 23 sek. Tuloverolain 1 kohta 10. Näin ollen ei voida yhtyä Hakijan näkemykseen, että Kumppanin puolison työn arvo olisi Hakijalle verovähennyskelpoinen kustannus.

Toisaalta ensimmäisen puolison puolison työsopimuksen mukaiseen työsuhteeseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksut siinä osassa, jossa työnantaja - avoin yhtiö - on velvollinen maksamaan ne, ovat hakijalle vähennyskelpoisia kuluja, mutta ei kokonaisuudessaan, mutta määräytyy suhteessa hakijan hallussa olevaan osuuteen yhtiön voitosta §:n mukaisesti. 8 sek. Tuloverolain 2 1 kohta.