Aineettomat hyödykkeet ja poistorajoitukset

Verkkosivusto

Veronmaksajat käyttivät usein aineetonta omaisuutta verokulujen tuottamiseen. 1.1.2018 voimaan tulleiden verolakimuutosten seurauksena edellä mainittua toimintaa on rajoitettu. Erityisesti on käytetty aineettomien hyödykkeiden poistoihin liittyviä kuluja.

Mitä ovat aineettomat hyödykkeet?

Art. 15 sek. Yhteisöverosta 15. helmikuuta 1992 annetun lain (eli vuoden 2017 lain 2343 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna), jäljempänä "CIT-laki", 6 §:n mukaan vain käyttöomaisuuden ja aineettoman hyödykkeen kuluttaminen (poistot) artiklan määräysten mukaisesti. 16a-16m, ottaen huomioon art. Arvoverolain 16 §.

Kuitenkin art. 16b kohta Arvoverolain 1 §:n mukaan poistot tehdään pääsääntöisesti:

  • osuuskunnan omistusoikeus asuntoon,

  • osuuskuntaoikeus toimitiloihin,

  • oikeus omakotitaloon taloyhtiössä,

  • tekijänoikeus tai lähiomaisuusoikeudet,

  • lisenssit,

  • 30. kesäkuuta 2000 annetussa laissa – teollisoikeuksia koskevassa laissa määritellyt oikeudet (Lakilehti 2003, nro 119, kohta 1117, sellaisena kuin se on muutettuna),

  • arvo, joka vastaa hankittua teolliseen, kaupalliseen, tieteelliseen tai organisatoriseen tietoon (taitotietoon) liittyvää tietoa,

- jonka oletettu käyttöaika on yli vuosi, verovelvollisen käyttämä liiketoimintaansa liittyviin tarkoituksiin tai jonka hän on antanut käytettäväksi lisenssisopimuksen (alilisenssin), vuokrasopimuksen, vuokrasopimuksen tai määrätyn sopimuksen perusteella taiteessa. Arvoverolain 17a 1 momentti aineettomina hyödykkeinä.

Poistojen kohteena olevien aineettomien hyödykkeiden erittely

Tietyn aineettoman hyödykkeen arvo poistoissa on sen alkuarvo (historiallinen arvo). Käytännössä ensimmäistä kertaa kirjanpitoon kirjattavien aineettomien hyödykkeiden yleisin arvostusperuste on hankintahinta tai tuotantokustannus.

Tekijänoikeuksien, mukaan lukien lisenssit ja taloudelliset tekijänoikeudet, alkuperäinen arvo on näiden oikeuksien ostohinta. Jos lisenssisopimuksesta tai muiden omistusoikeuksien siirtoa koskevasta sopimuksesta johtuva korvaus (palkkiot) riippuu lisenssitulojen määrästä tai lisenssinsaajan tai ostajan saamista oikeuksista, tätä osaa palkkiosta ei oteta huomioon. huomioon alkuarvoa määritettäessä (ks. 16g §) arvoverolain 14 §).

Aineettomien hyödykkeiden poistoaika

On syytä korostaa, että veropoistoprosentin suuruutta ei ole tiukasti määritelty arvoverolaissa. Näin ollen verovelvollinen voi itse päättää poistoprosentin suuruudesta. Tässä vaiheessa haluamme muistuttaa, että edellä mainittu vapaus on kuitenkin jossain määrin rajoitettu. Verosäännökset määräävät näille komponenteille vähimmäispoistoajat (ks. arvoverolain 16 m §:n 1 momentti). Edellä esitetyn perusteella vähimmäispoistoaikojen pidentämiselle ei ole esteitä. Poistoajan pidentäminen ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa vaikuta verorasituksen kannalta suotuisalta. Joidenkin aineettomien hyödykkeiden vähimmäispoistoaika on esitetty alla olevassa taulukossa.

Aineeton ja oikeudellinen arvo

Vähimmäisaika poistojen tekemiselle

Tekijänoikeus

24 kuukautta (2 vuotta)

Tutkimus- ja kehityskustannukset

12 kuukautta (1 vuosi)

Radio- ja tv-lähetyslupa

24 kuukautta (2 vuotta)

Muut aineettomat hyödykkeet

60 kuukautta (5 vuotta)

Aineettomien hyödykkeiden poistoja koskevat rajoitukset ennen 1.1.2018

Arvoverolain valossa veropoistoja voitiin tehdä vuoden 2017 loppuun asti vain hankituista aineettomista hyödykkeistä. Näin ollen poistot omaan tuottamasta aineettomasta hyödykkeestä eivät sisälly verokuluihin. Edellä mainitun rajoituksen välttämiseksi verovelvolliset myivät aineettomat omaisuutensa. Myynnin jälkeen he ostivat ne, jolloin he aloittivat poistot.

Esimerkki 1.

Yritys on kehittänyt logon yritykselleen ja tuotteilleen. Tämän merkin arvo on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa. Yhtiö ei ole toistaiseksi kirjannut kuluihinsa tähän merkkiin liittyviä kuluja. Hän myi sen toiselle yritykselleen. Siinä logo arvostettiin markkina-arvoon (paljon korkeampi kuin myyntihinta). Yhtiö on allekirjoittanut tavaramerkkilisenssisopimuksen yrityksen kanssa. Lisenssimaksujen arvo ylittää useita satoja kertoja tavaramerkin myynnin arvon. Näin yhtiö voi kirjata verokuluja tämän toiminnan ansiosta. Ne ovat merkittäviä, mikä mahdollistaa veropohjan merkittävän pienentämisen.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Muutokset 1.1.2018 alkaen koskien aineettomien hyödykkeiden poistoja

Taide. 16 sek. Arvoverolain 1 momentin 64 a kohta, joka rajoittaa mahdollisuutta sisällyttää poistot 1999/2003 tarkoitetun hankitun aineettoman hyödykkeen alkuarvosta. 16b kohta Arvoverolain 1 4-7 momenttia, jos nämä oikeudet ja arvot ovat verovelvollisen aikaisemmin hankkineet tai tuottaneet ja sitten luovuttaneet - niiden myynnistä saatua tuloa suuremmassa osassa.

Vastaavasti verovaikutuksia aiheuttaa lisätty taide. 16 sek. Arvoverolain 1 §:n 73 momentin mukaan vähennyskelpoisten kustannusten ulkopuolelle jätetään kaikenlaiset palkkiot ja palkkiot 11 §:ssä tarkoitettujen oikeuksien ja arvojen käytöstä tai käyttöoikeudesta. 16b kohta 1 kappaleet 4–7, jotka yhteisö on hankkinut tai tuottanut ja sitten luovuttanut - osittain enemmän kuin niiden myynnistä saadut tulot.

Edellä mainituilla muutoksilla pyritään rajoittamaan verotuksen optimointia mm. tavaramerkkejä.

Esimerkki 2.

Käytämme yllä olevan esimerkin oletuksia havainnollistamaan eroa. Yritys on kehittänyt logon yritykselleen ja tuotteilleen. Tämän merkin arvo on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa. Yhtiö ei ole vielä kirjannut kuluihinsa tähän merkkiin liittyviä kuluja. Hän myi sen toiselle yritykselleen. Siinä logo arvostettiin markkina-arvoon (paljon korkeampi kuin myyntihinta). Yhtiö on allekirjoittanut tavaramerkkilisenssisopimuksen yrityksen kanssa. Lisenssimaksujen arvo ylittää useita satoja kertoja tavaramerkin myynnin arvon. Uudessa juridisessa asemassa yhtiö ei saa veroa. Se kirjaa verokuluihinsa vain sen määrän, jolla se on myynyt tavaramerkin.

Muutoksia tulee arvioida positiivisesti. Niiden ansiosta verojärjestelmä sinetöidään, eivätkä yritykset voi käyttää toisinaan vähäarvoisia kylttejä tai muuta aineetonta omaisuutta verovelkojensa keventämiseen.