Jätä pyynnöstä - onko aina tarpeen myöntää?

Palvelus

Mahdollisuus pitää vapaata pyynnöstä antaa työntekijöille mahdollisuuden tehdä päätöksiä poissaolostaan ​​ilman, että sitä tarvitsee suunnitella etukäteen. Työnantajille tämän oikeuden käyttäminen voi liittyä erilaisiin organisaatioongelmiin ja muihin vaikeuksiin. Siksi kannattaa kysyä, onko työntekijän oikeus saada vapaata vaadittaessa ehdoton - kuten säännösten sanamuoto voi osoittaa - vai voiko työnantaja perustelluissa tapauksissa vastustaa tämän oikeuden käyttöä.

Kuka voi ottaa lomaa pyynnöstä?

Jätä pyynnöstä Art. Työlain 167 § on osa vuosilomaa. Työntekijä saa pyynnöstä oikeuden pitää vapaata samoin ehdoin kuin oikeus lomaan yleensä. Art. Työlain 153 §:n mukaan työntekijä, joka aloittaa työskentelyn ensimmäisen kerran sinä kalenterivuonna, jona hän aloitti työn, saa jokaisen työkuukauden lopussa oikeuden lomavapaaseen, joka on 1/12 hänelle oikeutetusta lomasta. vuoden työskentelyn jälkeen. Työntekijä saa oikeuden seuraaviin lomavapaisiin jokaisena seuraavana kalenterivuonna.

Lue lisää tilauslomasta:
Vaadittava loma - milloin työntekijä voi hyötyä siitä?
Vaadittava loma - mistä työnantaja voi kieltäytyä?
Vuosilomat ja muut työntekijävapaat

Jätä ulottuvuus

Kussakin kalenterivuodessa työntekijä voi käyttää enintään 4 päivää vapaata pyynnöstä riippumatta siitä, kuinka monta työnantajaa työntekijä jatkaa myöhemmissä työsuhteissa tiettynä vuonna (työlain 167 §). Ensimmäisenä työvuonna vaadittavan vapaan määrä, jonka työntekijä voi käyttää, riippuu siitä, kuinka monta päivää lomaa työntekijällä on tänä vuonna.

Esimerkki 1.

Työntekijä aloitti ensimmäisen työnsä 1. joulukuuta. Näin ollen 1999/2004 1 artiklan mukaisesti. Työlain 153 §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on ensimmäisenä työvuonna oikeus lomaan, joka on 1/12 vuoden työskentelyn jälkeen oikeutetusta määrästä eli 1,67 päivää: 1/12 x 20 päivää vuosiloma (lain 153 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu) = 1,67 päivää. Kuten on nähtävissä, tarkasteltavassa tapauksessa työntekijä ei voi ensimmäisenä työvuotena käyttää vapaata vaadittaessa 4 päivää, vaan enintään 1,67 päivää.

Pitääkö minun varata loma tarpeen mukaan?

Art. Työlain 163 §:n mukaan vuosilomat tulisi periaatteessa suunnitella. Mainitun säännöksen 1 §:n (kolmannen virkkeen) mukaan osaa vaadittavasta lomasta ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää lomasuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa, että työntekijälle, joka saa oikeuden 20 päivän lomaan tiettynä vuonna, tulee suunnitella 16 lomapäivää (loput 4 päivää eivät sisälly suunnitelmaan, koska ne voidaan käyttää pyynnöstä). Samoin työntekijälle, joka saa oikeuden 26 vapaapäivään tiettynä vuonna, tulee suunnitella 22 päivää lomaa.

Loman myöntämistapa

Tilausloman erottaa muusta lomasta sen myöntämismenettely. Päätös tavanomaisen vapaan myöntämisestä on itse asiassa työnantajalla, joka määrittää loma-aikataulun ja päättää mahdollisista poikkeamista tästä suunnitelmasta, mutta pyynnöstä vapautettaessa ratkaiseva osapuoli on työntekijä. Riittää, kun työntekijä ilmoittaa työnantajalle lomahakemuksesta sen alkamispäivänä ja työnantajalle pykälän mukaisesti. Työlain 167 §:n mukaan työntekijä on velvollinen toimittamaan sen. Vaadittavasta vapaasta voidaan ilmoittaa työnantajalle missä tahansa muodossa. Työnantajan vaikeneminen tarkoittaa, että hän suostuu ottamaan tämän loman (KHO:n tuomiosta I OSK 2426/16, 11.10.2018).

Entä käyttämättömät vapaat pyynnöstä?

Ei ole harvinaista, että työntekijä ei käytä mahdollisuutta pitää vapaata pyynnöstä, vaan pyytää työnantajaa myöntämään loman pyynnöstä ja antaa työnantajalle mahdollisuuden myöntää tai olla myöntämättä lomaa pyydetyn ajan kuluessa. Tällöin koko lomavapaa, johon työntekijä on saanut tietyn kalenterivuoden aikana oikeuden (palveluspituudesta riippuen 20 tai 26 päivää), voidaan myöntää työntekijälle tänä vuonna ilman tilausmenettelyä. Kuitenkin siinä tapauksessa, että työntekijä ei käyttänyt kokopäiväistä lomavapaata tiettynä vuonna eikä samalla ottanut vapaata pyynnöstä, pykälän mukaan. Työlain 168 §:n mukaan jäljellä oleva loma voidaan käyttää seuraavana vuonna, mutta sitä ei voida tehdä pyynnöstä. Toisin sanoen edellisen vuoden käyttämätön loma lakkaa olemasta tilausloma ja muuttuu säännölliseksi lomalomaksi.

Esimerkki 2.

Työntekijän vuosiloman kesto vuonna 2018 oli 26 päivää, sisältäen 4 päivää pyynnöstä vapaata. Vuonna 2018 työntekijä käytti 20 päivää lomavapaata käyttämättä lomaa tilauksesta. Tästä johtuen vuonna 2019 työntekijällä oli käytössään 6 päivää vapaata vuodesta 2018, eikä tästä vapaasta saatu yhtään päivää pyydettäessä. Tästä huolimatta työntekijä sai vuonna 2019, kuten vuonna 2018, jälleen oikeuden 26 vapaapäivään, josta enintään 4 päivää vapaata pyynnöstä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Eikö työnantajalla todellakaan ole mitään sanottavaa?

Pyynnöstä vapaata koskevien säännösten tähänastisen analyysin perusteella näyttää siltä, ​​että työnantaja ei voi millään tavalla kyseenalaistaa työntekijän päätöstä pitää lomaa tiettynä päivänä, vaan työnantajan rooli tässä rajoittuu alistumiseen. työntekijän pyynnöstä. Herää kuitenkin kysymys, onko työnantajan pyynnöstä myönnettävä lomaa myös silloin, kun se johtaa työnantajan oikeutetun edun merkittävään loukkaamiseen, esimerkiksi korjaamattomiin menetyksiin. Kuten tuomioistuinten tuomioistuimesta ilmenee, tällaisissa tapauksissa työntekijän pyyntöä voidaan poikkeuksellisesti käsitellä kielteisesti.

Korkein oikeus totesi 11.9.2012 antamassaan III PK 17/12 tuomiossa, että:

"Velvollisuus myöntää vapaata pyynnöstä ei ole ehdoton, ja työnantaja voi evätä työntekijän pyynnöstä erityisten olosuhteiden vuoksi, joiden vuoksi hänen poikkeuksellinen etunsa suojelun arvoinen edellyttää työntekijän läsnäoloa työssä. Tällöin työnantajalla on ehdoton velvollisuus nimenomaisesti korostaa hänen tahtonsa kieltäytymällä tekemästä niin. tällaisen loman myöntäminen."

Korkeimman oikeuden III PK 9/16 26.10.2016 antamassa tuomiossa.Lisättiin, että työnantajan etua ei voida rajoittaa omaisuusvahingoksi ja aineelliseksi eduksi. Tämä käsite sisältää myös aineettomia elementtejä, kuten työkuri tai työntekijöiden kunnioitus työnantajan omaisuutta kohtaan. Erityisenä työnantajan etua uhkaavana tapauksena olisi tilanne, jossa suurin osa työntekijöistä haluaisi pitää lomaa samaan aikaan pyynnöstä, haluten pitää tämän loman heti kokonaisuudessaan - 4 päivää ilman taukoja. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti vakavia häiriöitä työpaikan toiminnassa ja voisi myös viitata työntekijöiden salaiseen yhteistyöhön. Näillä ja vastaavilla edellytyksillä työnantaja, joka kieltäytyy myöntämästä lomaa pyynnöstä, voi vedota pykälän yleislausekkeeseen. Työlain 8 §:n mukaan et voi käyttää oikeuttasi, joka olisi vastoin tämän lain sosioekonomista tarkoitusta tai sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteita; tällaista oikeudenhaltijan toimintaa tai laiminlyöntiä ei pidetä lainkäyttönä eikä sitä suojata.

Seuraukset loman "ottamisesta" työnantajan pyynnöstä vastoin työnantajan tahtoa

Edellä mainitussa tuomiossa III PK 17/12 todettiin myös, että vapaan alkamista pyynnöstä ennen työnantajan myöntämää voidaan pitää perusteettomana työstä poissaolona, ​​mikä on vakava perustyöntekijän loukkaus. artiklassa tarkoitetut tehtävät. Työlain 52 §:n 1 momentin 1 kohta. Mukana Art. Työlain 167 §:n mukaan sanamuoto työnantajan myöntämästä vapaasta on ymmärrettävä siten, että työntekijä ei saa aloittaa lomaa pyynnöstä ennen kuin työnantaja suostuu siihen eli myöntää hänelle sellaisen (edellyttäen, että kuten edellä on todettu, jos työnantaja ei vastaa jätettyyn vapaan myöntämispyyntöön, hänen vaikenemisensa oletetaan merkitsevän suostumusta).

Kuten edellä esitetystä ilmenee, vaikka tilausvapaata koskevissa säännöksissä vahvistetaan periaate tämän vapaan myöntämisestä (työntekijän pyynnöstä), työnantaja voi poikkeustapauksissa kieltäytyä myöntämästä lomaa oikeutettujen etujensa vuoksi.

Jätä tarvittaessa wFirma.pl-järjestelmässä

wFirma.pl-järjestelmässä voit helposti pitää kirjaa työntekijöiden työajasta. Työntekijän poissaolon syöttämiseksi järjestelmään riittää, että siirryt HR »TYÖNTEKIJÄT-välilehteen ja napsautat sitten valitun työntekijän nimeä ja sukunimeä. Näyttöön tulee valintaikkuna, jossa sinun tulee siirtyä TYÖAIKA »POISSA-välilehdelle ja valita LISÄÄ POISSA -vaihtoehto.



Syötä poissaolosi kesto valintaikkunaan ja valitse Tyyppi-kentästä "lomaloma pyynnöstä". Poissaolojen lisäämisen jälkeen järjestelmän laskemaa lomarajaa pienennetään Käytettävien lomapäivien osiossa TYÖAIKA »POISSAJAT -välilehdellä ilmoitetulla vaadittavalla vapaalla.