Kuluttajan konkurssi - muutoksia vuonna 2020

Palvelus

24.3.2020 alkaen sovelletaan uusia kuluttajan konkurssia koskevia säännöksiä lain muutoslain - konkurssilaki ja eräiden muiden lakien - muutoksen yhteydessä. Laki sisältää useita muutoksia, jotka vaikuttavat kuluttajan konkurssimenettelyn nopeuteen.

On syytä muistaa, että kuluttajan konkurssi on oikeudenkäynti henkilöille, jotka ovat tulleet maksukyvyttömiksi ja jotka eivät pysty täyttämään velvoitteitaan. Näin ollen kuluttajan konkurssiin julistamisen jälkeen velka voidaan maksaa takaisin ja velkoja voidaan tyydyttää tai velat voidaan peruuttaa kokonaan tai osittain.

Kuluttajan konkurssi myös yksityisille yrityksille

Tähän asti kuluttajan konkurssiin voitiin asettaa luonnollisia henkilöitä, jotka eivät harjoittaneet liiketoimintaa. Toisaalta uudet säännökset mahdollistavat menettelyn soveltamisen velkaantuneisiin yrittäjiin, kuten kuluttajiin.

Tuomioistuin tutkii syyllisyyden maksukyvyttömyyteen vasta menettelyn myöhemmässä vaiheessa

Uusissa asetuksissa koko art. Konkurssilain (jäljempänä: pu) 4914, joka sisältää perusteet tuomioistuimen konkurssihakemuksen hylkäämiselle. Näin ollen konkurssituomioistuin ei kuluttajan konkurssihakemusta tehdessään tuhlaa aikaa sen selvittämiseen, onko velallisen maksukyvyttömyys aiheutettu tahallaan vai törkeästä huolimattomuudesta. Tietysti konkurssituomioistuin tutkii syyn velallisen maksukyvyttömyyteen, mutta menettelyn seuraavassa vaiheessa velkojien takaisinmaksusuunnitelmaa päätettäessä. Näin ollen velkaantuneet henkilöt, jotka tietoisesti ja omasta syystään ovat johtaneet maksukyvyttömyyteen, voivat saada kuluttajan konkurssipäätöksen.

Uusien säännösten mukaan kuluttajan konkurssihakemuksen tulee sisältää:

  • Velallisen verotunnus (NIP), jos velallisella on ollut sellainen viimeisten 10 vuoden aikana ennen hakemuksen jättöpäivää;

  • tiedot saavutetuista tuloista ja velallisen elatuskustannuksista ja huollettavista 6 kuukauden aikana ennen hakemuksen jättämistä;

  • tiedot velallisen viimeisten 12 kuukauden aikana ennen hakemuksen jättämistä suorittamista oikeustoimista, joiden kohteena olivat kiinteistöt, osakkeet tai yhtiöosuudet;

  • tiedot velallisen viimeisten 12 kuukauden aikana ennen hakemuksen jättämistä suorittamista oikeustoimista, joiden kohteena oli irtainta omaisuutta, saamisia tai muita oikeuksia, joiden arvo on yli 10 000 zlotya;

  • vakuutus hakemuksen sisältämien tietojen oikeellisuudesta.

Edellä olevien tietojen perusteella tuomioistuin voi velkojien takaisinmaksusuunnitelmaa määritellessään tarkistaa, onko velallinen mahdollisesti suunnitellut konkurssia aikaisemmin siten, ettei se kantaa seurauksia ja luottaa vapautukseen velan takaisinmaksusta.

Tuomioistuin ratkaisee velkojien takaisinmaksusuunnitelman vahvistamista koskevassa päätöksessä, onko konkurssi johtanut maksukyvyttömyyteensä tai lisännyt maksukyvyttömyyttään merkittävästi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Lisäksi siinä määrätään, missä määrin ja ajanjakson, enintään 36 kuukauden ajan, konkurssipesä on velvollinen maksamaan velkoja, joita ei ole suoritettu konkurssimenettelyn aikana jakautumissuunnitelmien perusteella ja mikä osa konkurssin tehneen ennen konkurssia syntyneet velat mitätöidään velkojien takaisinmaksusuunnitelman toteuttamisen jälkeen (370a pu).

Jos todetaan, että konkurssi on aiheuttanut maksukyvyttömyytensä tai merkittävästi lisännyt maksukyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena, velkojien takaisinmaksusuunnitelmaa ei saa laatia lyhyemmäksi kuin 36 kuukaudeksi tai pidemmäksi kuin 7 vuodeksi.

Tuomioistuin ottaa velkojien lyhennyssuunnitelmaa määrittäessään huomioon konkurssin tehneen ansaintamahdollisuuden, konkurssin tehneen ja hänen huollettavien ja heidän asumistarpeidensa elatustarpeen, maksamattomien saatavien määrän sekä saatavien tyydyttämisasteen konkurssimenettelyssä.

Jos velkojien lyhennyssuunnitelman mukaisten velvoitteiden täyttämättä jättäminen on pysyvää ja johtuu seikoista, joihin konkurssi ei voi vaikuttaa, tuomioistuin voi konkurssiin menneen henkilön pyynnöstä velkojia kuultuaan kumota velkojien takaisinmaksusuunnitelman ja peruuttaa laiminlyönnin. konkurssin tehneen velat (art. ).

Maksukyvytön velallinen ei jää ilman asuinpaikkaa

Konkurssilain uudet säännökset suojaavat velallista asuinpaikan täydelliseltä menettämiseltä. Uuden taiteen mukaan. 342a kohta 1 pu jos konkurssipesä on luonnollinen henkilö ja konkurssipesään kuuluu asunto tai omakotitalo, jossa hän asuu ja se on välttämätöntä hänen asumistarpeidensa ja huollettavien tyydyttämiseksi, sen myynnistä saatu määrä osoitetaan konkurssiin keskimääräistä vuokraa vastaavan summan vuokraamalla asunnon samasta tai naapurikaupungista 12-24 kuukauden ajaksi.

Tämän määrän määrää konkurssipesän pyynnöstä tuomari-komissaari ottaen huomioon konkurssiin menneen asumistarpeet, mukaan lukien huollettavien lukumäärä, ansaintakyky, asunnon tai omakotitalon myynnistä saadun rahamäärän ja luottamusmiehen mielipide. Jos konkurssipesän varat sen sallivat, eikä konkurssin jättämää asuntoa tai omakotitaloa ole vielä myyty, tuomarikomissio voi myöntää konkurssipesälle ennakkomaksun edellä tarkoitetusta määrästä.

Tuomioistuin voi turvata velallisen omaisuuden nimeämällä väliaikaisen tuomioistuinvalvojan

Uuden taiteen mukaan. 43 pu, tuomioistuimen asettama vakuus tulee konkurssiin julistamispäivänä tai konkurssihakemuksen hylkäämistä tai hylkäämistä koskevan päätöksen voimaantulopäivänä taikka menettelyn keskeyttämispäivänä tämän tutkinnan johdosta. vetoomus. Turvallisuuden romahtamisesta väliaikaisen oikeudellisen valvojan tai hallinnon perustamisen muodossa julkistetaan.

Konkurssimenettelyn nopeuteen vaikuttaa myös se, että ilmoitus saatavista lähetetään suoraan edunvalvojan toimistoon, ei tuomari-komissarille. Tähän asti virallinen selvitysmies saattoi odottaa jopa useita kuukausia tietoja tuomarikomissaarilta raportoiduista vaateista.

Art. 51 pu, konkurssihakemuksen perusteella tuomioistuin antaa konkurssipäätöksen, jossa se ilmoittaa velallisen (konkurssissa) etu- ja sukunimen tai hänen nimensä, asuinpaikkansa tai kotipaikkansa, osoitteensa ja PESEL-numeron tai -numeron kansallisesta tuomioistuinrekisteristä tai muista henkilöllisyytensä mahdollistavista tiedoista. Lisäksi se kehottaa konkurssin tehneen velkojia ilmoittamaan saatavistaan ​​pesänhoitajalle ilmoitettuun osoitteeseen 30 päivän kuluessa konkurssipäätöksen ilmoittamisesta rekisterissä.

Velallisen omaisuuden purkaminen ja kuluttaja konkurssissa olevan yrityksen myynti

Uudet määräykset tuovat mahdollisuuden kuluttajan konkurssiin velallisen omaisuuden suunnitellulla selvitystilalla, eli kuluttajan konkurssihakemuksen jättövaiheessa esitetään yrityksen myyntiehdotus sekä sen ostaja tai ostajat.

Uuden taiteen mukaan. 56a pu, konkurssimenettelyssä voidaan hakea velallisen yrityksen tai sen merkittävän osan yrityksestä muodostavan omaisuuden myyntiehtojen hyväksymistä ostajalle. Hakija liittää myyntiehtojen hyväksymishakemukseen ostajan maksutositteen, luettelon velkojien tiedossa olevista vakuuksista hakemuksen kohteena olevaan omaisuuteen sekä näiden velkojien osoitteet. Myyntiehtojen hyväksymishakemus voi koskea useampaa kuin yhtä ostajaa. Tämän jälkeen tuomioistuin nimeää väliaikaisen tuomioistuimen valvojan, joka toimittaa säädetyssä määräajassa selvityksen, joka sisältää erityisesti tiedot velallisen taloudellisesta tilasta, omaisuuden tyypistä ja arvosta sekä konkurssimenettelyn odotettavissa olevista kustannuksista ja muista velallisen vastuusta. konkurssipesä.

Tuomioistuin voi hyväksyä myyntiehtojen hyväksymistä koskevan hakemuksen, jos hinta on lähellä konkurssimenettelyssä selvitystilassa saatavaa määrää, jos se on perusteltua tärkeän yleisen edun vuoksi tai velallisen liiketoiminnan säilyttämisen mahdollisuudesta. Virallinen selvitysmies tekee tällöin myyntisopimuksen tuomioistuimen myyntiehtojen hyväksymispäätöksen sisältämien määräysten mukaisesti viimeistään 30 päivän kuluessa tämän määräyksen voimaantulosta, ellei kauppasopimuksen ehtoja muuta johdu. tuomioistuimen hyväksymässä sopimuksessa määrättiin eri päivämäärästä.

On syytä lisätä, että uusien määräysten mukaan pesänhoitaja voi itse valita tavan, jolla konkurssipesä poistetaan, esimerkiksi myymällä kiinteistöjä ja muita arvokkaita yrityksen osia, jotta konkurssipesän omaisuus saadaan selvitettyä nopeammin. Tähän asti pesänhoitajan täytyi saada lupa yrityksen myyntiin tuomarikomissiolta.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Konkurssipesän tulot eivät erityistapauksissa mene konkurssipesään

Art. 63 sek. 1a pu sellaisen luonnollisen henkilön konkurssissa, joka ei ole riippuvainen muista henkilöistä, konkurssipesään ei lasketa osaa konkurssipesän tuloista, jotka yhdessä konkurssipesästä jätettyjen tulojen kanssa vastaavat 150 prosenttia toimeentulotukilain mukaisesta määrästä.

Tuomarikomissio voi konkurssipesän tai edunvalvojan pyynnöstä muutoin määrätä konkurssipesään kuulumattoman osan konkurssin tehneen tuloista ottaen huomioon konkurssiin menneen ja hänen huollettavanaan erityistarpeet, mukaan lukien heidän terveydentilansa, asuntonsa. tarpeet ja mahdollisuudet niiden tyydyttämiseen. Näin ollen sitä osaa konkurssipesän tuloista, joka ei sisälly konkurssipesään, ei voida panna täytäntöön.

On syytä mainita, että konkurssipesän eronnut puoliso tai konkurssipesän puoliso voi pyytää omaisuuden erottamisen tunnustamista konkurssipesän osalta, jos hän ei omaisuuden erottelua syntyessään tiennyt konkurssiperusteiden olemassaolo ja omaisuuden erottamisen syntyminen eivät ole aiheuttaneet vahinkoa velkojille. Kanne nostetaan konkurssituomioistuimeen. Tuomioistuin voi turvata kanteen kieltämällä puolisoiden yhteistä omaisuutta olleen omaisuuden luovuttamisen tai rasittamisen (125 § 3 pu).

Uudet määräykset mahdollistavat velan osittaisen tai täydellisen mitätöinnin kuluttajan konkurssissa

Kaatunut kuluttaja voi hakea velkojien lyhennyssuunnitelman laatimista ja loput konkurssimenettelyssä maksamatta jääneiden velkojen mitätöimistä. Hän voi myös jättää velkahuojennushakemuksen laatimatta velkojien lyhennyssuunnitelmaa, jos konkurssin tehneen henkilökohtainen tilanne osoittaa selvästi, ettei hän pysty pysyvästi suorittamaan velkojan takaisinmaksusuunnitelman mukaisia ​​lyhennyksiä.

Jos konkurssiin menneen henkilön henkilökohtaisesta tilanteesta johtuva kyvyttömyys suorittaa velkojan takaisinmaksusuunnitelman mukaisia ​​lyhennyksiä ei ole pysyvä, tuomioistuimen on purettava velallisen velat vahvistamatta velkojien takaisinmaksusuunnitelmaa edellyttäen, että 5 vuoden kuluessa velallisen takaisinmaksusuunnitelmasta. Kun velallisen velkojen ehdollista anteeksiantoa koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi, yksikään velkojista ei hae velkojien lyhennyssuunnitelmaa, koska konkurssiin menneen henkilön kyvyttömyys suorittaa velkojan takaisinmaksusuunnitelman mukaisia ​​lyhennyksiä on lakannut.

Viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös konkurssin tehneen velkojen ehdollisesta peruuttamisesta on tullut lainvoimaiseksi, konkurssipesä ei saa suorittaa omaisuuteensa liittyviä oikeustoimia, jotka voisivat huonontaa hänen taloudellista tilannettaan. Erityisen perustelluissa tapauksissa tuomioistuin voi konkurssipesän pyynnöstä antaa suostumuksen oikeustoimen suorittamiseen tai hyväksyä sen suorittamisen.

Näin ollen konkurssin tehneen omaisuuden kokonaislunastukseen voi vaikuttaa omaisuuden puute tai pysyvä kyvyttömyys maksaa velkoja, esim.menettää kykynsä tehdä palkkatyötä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uusilla säännöksillä on tarkoitus nopeuttaa kuluttajan konkurssiin julistamista. Yksityisyrittäjänä toimivat luonnolliset henkilöt voivat myös hakea kuluttaja konkurssiin. Konkurssimenettelyn aikana pesänhoitaja ottaa vastuulleen konkurssiin menneen kuluttajan omaisuuden valvonnan, hoitaa velallisen omaisuuden selvitystilan, kiinteistöjen ja muiden yrityksen osien myynnin. Velkaantunut kuluttaja ei voi käyttää omaisuuttaan konkurssimenettelyn aikana. Jos toinen puolisoista julistaa kuluttajan konkurssiin, omaisuus jaetaan heidän kesken. Konkurssiin menneen puoliso voi kuitenkin vaatia konkurssimenettelyssä osuutta yhteisestä omaisuudesta. Kaatunut kuluttaja voi konkurssihakemusta tehdessään tehdä omaisuuden myyntitarjouksen ostajan tarjouksen kanssa.