Äänetön yhtiösopimus ja veroseuraamukset PCC:ssä

Palveluvero

Tällä hetkellä Puolan lainsäädännöstä puuttuu äänettömän kumppanuuden instituutio. Tällaista oikeussuhdetta esiintyy kuitenkin Puolassa, vaikka sitä ei ole oikeudellisesti säännelty. Se on eräänlainen"sijoitusmenetelmä", jossa äänetön kumppani sijoittaa pääomansa tiettyyn yritykseen pysyen kuitenkin piilossa. Lähes kaikentyyppisten sopimusten tekemiseen liittyy tarve kantaa tiettyjä veroseuraamuksia. Onko äänettömän osakkuuden tapaus samanlainen, kun otetaan huomioon, että sitä ei säännellä laillisesti? Mitkä ovat tehdyn äänettömän osakkuussopimuksen verovaikutukset? Vastaus on alla.

Mitä on hiljainen kumppanuus? Yhtiöjärjestyksen osat

Äänetön osakkuussopimus kuuluu ns nimeämättömät sopimukset eli sopimukset, joita ei säännellä siviililaissa. Tämäntyyppisten sopimusten tekeminen liittyy läheisesti sopimusvapauden periaatteeseen, sellaisena kuin siitä määrätään 12 artiklassa. Siviililain 3531:
"Sopimuksen tekevät valtaistuimet voivat järjestää oikeussuhteen harkintansa mukaan, kunhan sen sisältö tai tarkoitus ei ole ristiriidassa suhteen ominaisuuksien (luonteen), lain tai sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteiden kanssa".

Kuten Łódźin muutoksenhakutuomioistuin totesi 27. marraskuuta 2018 antamassaan tuomiossa, I ACa 104/18,
”[Ja] äänettömän osakkuuden olemus perustuu äänettömän osakkaan, jolla on kiinteää tai taloudellista omaisuutta toiselle yhtiömiehelle, antamaan panokseen, joka harjoittaa liiketoimintaa tai muuta ansiotoimintaa omasta puolestaan. Äänetön osakas vastineeksi panoksestaan ​​osallistuu tämän toiminnan tuottoon, paljastamatta kuitenkaan itseään ulkomaailmalle ja hänellä ei ole oikeuksia yhtiön omaisuuteen.

Kuten edellä mainittiin, äänetön kumppanuus on eräänlainen "sijoitusmenetelmä”Hiljaisen osakkaan pääomasta tietyssä hankkeessa, jolla hänellä on tiettyjä toiveita sijoitetun pääoman kasvattamisesta.

Kuten Łódźin muutoksenhakutuomioistuin huomautti, "[e] äänettömälle osapuolelle ominaisia ​​elementtejä ovat:

  • äänettömän osakkaan panos,
  • hiljaisen kumppanin nimettömyys ulkosuhteissa,
  • ei oikeuksia yleisen yhtiömiehen omaisuuteen,
  • äänettömän osakkaan osallistuminen yrittäjän voittoon,
  • äänettömän osakkaan sulkeminen yrityksen asioiden hoitamisesta ja
  • kumppanin laiminlyönti kantaa hiljaista vastuuta yrittäjän velvoitteista”.

Esimerkki 1.

Jan Kowalski, jonka käteispääoma oli 100 000 zlotya, päätti tehdä äänettömän osakkuussopimuksen Jan Nowakin kanssa. Jan Nowak on mukana rakennuspalveluiden tuottamisessa. Heidän yhteisyrityksensä (investoinnin) on tarkoitus rakentaa asuinrakennuksia Jan Nowakin ostaman rakentamattoman maan erilliselle osalle. Jan Kowalski tekee äänettömään osakkuuteen vain käteisavustuksen - 100 000 zlotya äänettömässä osakkuussopimuksessa määritellyissä määräajoissa. Jan Kowalskin rahoitusosuus kohdistetaan rakentamattoman maan hankintaan Jan Nowakin investointia varten ja sen jälkeen asuinrakennusten rakentamiseen. Osapuolet sopivat, että Jan Kowalski osallistuu sijoituksen tuottoon tietyssä prosenttiosuudessa sijoituksen nettotuloksesta, kun taas Jan Kowalski osallistuu tappioihin vain suoritetun panoksen määrään asti.

Tässä tapauksessa äänettömän yhtiömiehen oikeudet rajoittuvat vain osallistumiseen yhtiön voittoon ja mahdolliseen osallistumiseen tappioon, se ei osallistu yhtiön omaisuuden arvonmuutokseen liittyvään voittoon, eli se ei saa lisätuloa. Voitto, joka syntyy yrityksen arvonnoususta hiljaisen yhtiön toiminta-ajalta.

Äänettömän parisuhteen olemus loppuu osakkaiden välisessä velvoitesuhteessa (sisäinen kumppanuus). On tärkeää korostaa, että äänettömästä osakkaasta ei tule sen omaisuuden osaomistajaa, johon hän osallistui, eikä hän näy ulkosuhteissa. Äänetön yhtiömiehen lakisääteinen oikeus saada taloudellista etua ei ole osuus yrittäjän pääomasta, vaan siviilioikeudellinen sopimus.

Äänettömän yhtiömiehen purkautuessa yrittäjän (rekisteröidyn yhtiömiehen) tulee tehdä tilit äänettömän yhtiömiehen kanssa laaditun taseen perusteella. Sovitukseen tulee sisältyä äänettömän osakkaan osuus sekä yhtiön viime vuoden voitot ja tappiot. Yrittäjällä ja äänettömällä osakkaalla ei kuitenkaan ole estettä laajentaa äänettömän osakkaan oikeuksia sopimuksella tai ryhtyä toimenpiteisiin sen paljastamiseksi yhteistyön aikana, esimerkiksi tekemällä toinen sopimus.

Osapuolten tulee muistaa, että äänetöntä yhtiösopimusta tehtäessä tulee säännellä yksityiskohtaisesti mm. hankkeesta saatavan voiton ja mahdollisten tappioiden jakamista koskevat säännöt, osapuolten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä hankkeen kesto.

Äänetön yhtiösopimus ja PCC-vero

Art. Siviilioikeudellisista liiketoimista annetun lain 1 §:n mukaan seuraavat siviilioikeudelliset liiketoimet ovat verollisia:

  • myyntisopimukset ja tavaroiden ja omistusoikeuksien vaihto,
  • lainasopimukset rahasta tai tavaroista, jotka on merkitty vain lajiin,
  • lahjoitussopimukset - siinä osassa, joka koskee lahjoittajan velkojen ja taakkojen tai velvoitteiden vastaanottamista,
  • elinkorkosopimukset,
  • sopimukset perinnön jakamisesta ja yhteisomistuksen purkamisesta - takaisinmaksuja tai lisämaksuja koskevassa osassa,
  • asuntolainan perustaminen,
  • maksullisen käytön toteaminen, mukaan lukien virheellinen käyttö, ja maksettu rasitus,
  • epäsäännölliset talletussopimukset,
  • yhtiöjärjestys.

Lainsäätäjä otti käyttöön periaatteen siviilioikeudellisista liiketoimista verotettavan toiminnan tyhjentävästä määrittelystä. Siksi muut, joita ei ole mainittu tässä säännöksessä, eivät ole siviilioikeudellisista liiketoimista verovelvollisia.

Edellä esitetyn vahvistaa Varsovan korkeimman hallinto-oikeuden 8.3.2018 antama tuomio II FSK 509/16, jossa tuomioistuin ilmoitti, että
"Lainsäätäjä otti käyttöön suljetun luettelon verotettavista toiminnoista, samalla kun muut vastaavat toiminnot jätettiin verotuksen ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, että toimintoja, joita ei ole mainittu lakisääteisessä luettelossa, ei veroteta, vaikka niillä olisi samat tai samankaltaiset taloudelliset vaikutukset kuin verotuksessa. listattu".

Vaikka yhtiöjärjestys on verollinen, pykälän 2 momentin mukaan Siviilioikeudellisista liiketoimista annetun lain 1 a §:n 1 ja 2 momentissa täsmennetään, että kyseessä ovat yhtiöiden väliset sopimukset: siviili-, kommandiitti-, kommandiitti- ja kommandiittiyhtiö sekä osakeyhtiöiden väliset sopimukset, rajoitettu vastuu, eurooppalaiset kumppanuudet. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kuten Verohallinnon johtaja ilmoitti 1.6.2018 päivätyssä kirjeessä 0111-KDIB4.4014.147.2018.
"Siviililain valossa nimettömäksi sopimukseksi tunnustetun äänettömän osakkuuden solmiminen ei kuulu siviilioikeudellisten liiketoimien luetteloon, joka on lueteltu pykälässä. 1 lauseke Siviilioikeudellisista liiketoimista annetun lain 1 momentin 1 kohta. Tämän tyyppistä toimintaa ei voida myöskään katsoa, ​​kuten hakija perustellusti totesi, esimerkiksi siviililain tarkoittamaksi lainasopimukseksi tai tässä luettelossa luetelluksi yhtiösopimukseksi (esim. siviilioikeudellinen). Näin ollen hakemuksessa kuvatun äänettömän osakkuuden solmiminen ja tämän sopimuksen täytäntöönpanossa suoritettu panos eivät olleet siviilioikeudellisten liiketoimien veronalaisia.

Tässä tapauksessa äänettömän osakkuussopimuksen tekeminen voi osoittautua verotukselliseksi. Tärkeimpiä etuja siviilioikeudellisten liiketoimien verotuksen puuttumisen lisäksi ovat:

  • ei tarvitse rekisteröidä yritystä rekisteriin tai tuomioistuinrekisteriin,
  • äänettömän osakkaan oikeudellista muotoa ei ole rajoitettu - se voi olla sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö,
  • ei rajoituksia äänettömän osakkaan osuudelle,
  • julkisen kumppanin mahdollisuus saada nopeampi rahoitustapa kuin esimerkiksi pankkilaina,
  • hiljaisen kumppanin nimettömyys.

Nämä ovat vain muutamia äänettömän kumppanuussopimuksen myönteisiä puolia. On syytä muistaa, että tällaisen sopimuksen tekeminen tuo mukanaan paitsi myönteisiä puolia. Negatiivisia ovat esimerkiksi äänettömän osakkaan tappioriski, lakisääteisen sääntelyn puute, joka voi olla perustana taloudelliselle petokselle.