Esisopimus työnhakijan kanssa

Palvelus

Esisopimuksen kysymystä ennen työsopimuksen solmimista ei ole työlaissa säännelty yksityiskohtaisesti, mutta pykälän mukaan. Työlain 300 §:n mukaan työnantajat voivat tältä osin hyödyntää siviililain säännöksiä eli pykälän mukaisesti. Siviililain 389 ja Art. Siviililain 390 §:n mukaan esisopimus on mahdollista tehdä ennen työsuhteen solmimista.

Esisopimus siviililaissa

On syytä muistaa, että siviililain mukaan”Esisopimus (pactum de contrahendo) on sopimus, jonka tarkoituksena on valmistella ja varmistaa toisen sopimuksen (lopullinen tai lopullinen sopimus) tekeminen. Tarve tehdä esisopimus syntyy, kun osapuolet eivät todellisista tai oikeudellisista syistä ole vielä valmiita sitoutumaan lopulliseen sopimukseen, mutta haluavat lainmukaisesti taata tämän sopimuksen tekemisen tulevaisuutta varten." (vrt. Jerzy Ciszewski (toim.), Civil Code. Kommentti siviililain 389 artiklaan, 2. painos).

Art. Siviililain 389 §:ssä "Sopimuksessa, jolla toinen osapuoli tai molemmat sitoutuvat tekemään määrätyn sopimuksen (esisopimus), tulee määritellä lopullisen sopimuksen olennaiset määräykset. Jos määräaikaa, jonka kuluessa luvattu sopimus on tehtävä, ei ole määritelty, se tulee tehdä luvatun sopimuksen tekemistä vaatimaan oikeutetun osapuolen asettamassa määräajassa. Jos molemmilla osapuolilla on oikeus vaatia luvatun sopimuksen tekemistä ja kumpikin on asettanut eri päivämäärän, osapuolia sitoo aiemmin lausunnon antaneen osapuolen asettama määräaika. Jos vuoden kuluessa esisopimuksen tekemisestä ei ole asetettu määräaikaa lopullisen sopimuksen tekemiselle, sen tekemistä ei voida vaatia."

Kuitenkin Art. Siviililain 390 § "Jos luvatun sopimuksen tekemiseen velvollinen välttelee sen tekemistä, toinen osapuoli voi vaatia korvausta vahingosta, joka sille on aiheutunut luottamalla luvatun sopimuksen tekemiseen. Osapuolet voivat määritellä esisopimuksessa eri tavalla korvauksen laajuuden. Kun esisopimus kuitenkin täyttää ne vaatimukset, joista luvatun sopimuksen voimassaolo riippuu, erityisesti muotovaatimukset, oikeutettu osapuoli voi vaatia lopullisen sopimuksen tekemistä. Esisopimuksen mukaiset vaatimukset vanhenevat vuoden kuluttua siitä päivästä, jona luvattu sopimus oli määrä tehdä. Jos tuomioistuin hylkää lopullisen sopimuksen tekemisvaatimuksen, esisopimuksen mukaiset vaatimukset vanhenevat vuoden kuluttua siitä, kun tuomio tuli lainvoimaiseksi.

Kannattaa lainata "Korkeimman oikeuden päätös 22. huhtikuuta 1977 (I PZP 5/77), jonka mukaan tällaisen esisopimuksen tekeminen on täysin tutkittaviksi ja työntekijäehdokkaan vaatimukset, jotka johtuvat luvatun sopimuksen tekemisen laiminlyönnistä Sopimus voi koostua joko vaatimuksesta tehdä lopullinen työsopimus tai korvausvaatimuksesta, jonka tuomioistuin on rajoittanut enintään kolmen kuukauden palkkaan esisopimuksen kattaman tehtävän osalta. Toisaalta työnantaja ei voi vaatia urakoitsijaa tekemään sopimusta, ja hänen vaatimukset voivat rajoittua vain sopimuksen negatiiviseen (negatiiviseen) etuun. Vertaa myös korkeimman oikeuden 13. toukokuuta 1977 antamaa päätöstä (I PZ 23/77), jonka mukaan työsopimuksen tekemiseen velvoittavat esisopimukset eivät ole ristiriidassa työoikeuden periaatteiden kanssa (Siviililain 389 pykälä). yhdessä siviiliprosessilain 300 §:n kanssa) ja korkeimman oikeuden 15. maaliskuuta 1977 antama tuomio (I PRN 22/77), jonka mukaan esisopimusten ongelmaa ei suoraan säännelty työlain säännöksissä Koodi. Tämä ei tarkoita, että tällaisia ​​työsopimuksia ei voida hyväksyä. Esisopimuksen osapuolilla ei ole oikeudellista estettä sitoutua solmimaan merkittävän työsopimuksen." (ks. Gersdorf Małgorzata, Raczkowski Michał, Rączka Krzysztof, työlaki. Kommentti, 3. painos).

Mitä kirjoittaa esisopimukseen ehdokkaan kanssa?

Esisopimus voidaan tehdä pykälän mukaisesti.Siviililain 389 §, jonka pykälän mukaan Työsuhteisiin sovelletaan vastaavasti työlain 300 §:ää. Esisopimukseen tulee sisältyä lopulliseen sopimukseen liittyvät perusasiat sekä osapuolten väliset ehdot eli työpaikka, työn laji, työn alkamispäivä, palkka.

Kannattaa lainata korkeimman oikeuden 10.9.1997 antamaa tuomiota (I PKN 243/97): "Jos esisopimusta ei tehty, koska osapuolten neuvottelut eivät täytä pykälän vaatimuksia. Siviililain 389 §:ssä eivätkä säädä 1 artiklassa tarkoitettuja aineellisia määräyksiä. Työlain 29 §:n 1 ja 2 momentin mukaan ja erityisesti niissä ei mainita työn tyyppiä, alkamispäivää ja työn lajia vastaavaa palkkaa, kumpikaan neuvotteluosapuoli ei ole oikeutettu vaatimaan työsuhteen solmimista artiklan mukainen sopimus Siviililain 390 § 2 § art.:n yhteydessä 300 k.p.".

Esisopimuksen solmimisen johdosta työntekijä voi odottaa, että työnantaja tekee hänen kanssaan työsopimuksen siinä määrättynä päivänä ja ehdoin. Työnantajan tulee olla varma, että tämän sopimuksen ansiosta hän voi jatkossa luottaa työntekijän työhön. Näin ollen osapuolet sopivat toteuttavansa tietyt järjestelyt työn suorittamiseksi määräajassa. Esisopimuksen määräykset eivät saa olla epäedullisempia kuin työlain säännökset. On syytä lisätä, että osapuolet voivat sisällyttää sopimukseen lisätietoja, kuten sopimussakkoja perusteettoman sopimuksen peruuttamisesta.

Vahingonkorvausvaatimus esisopimuksen puuttuessa

Sitä kannattaa korostaa "Esisopimuksen tekeminen antaa osapuolille siviililain mukaiset oikeudet esisopimuksessa sovittujen velvoitteiden asianmukaiseen täyttämiseen. Jos (tuleva) työnantaja siis pidättäytyy tekemästä luvattua työsopimusta, työntekijällä on muun muassa oikeus vaatia korvausta vahingosta, jonka hän kärsi luvatun sopimuksen solmimisesta." (Siviililain 390 § 1 §) (ks. Korkeimman oikeuden tuomio 6.1.2009, tiedostoviite I PK 117/2008).

Korkein oikeus ilmoitti 22. huhtikuuta 1977 antamassaan päätöksessä (I PZP 5/77), että "Jos työnantaja kieltäytyy tekemästä luvattua toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta, on vahingon kärsineellä pykälän mukaan oikeus. Siviililain 390 § 1 § art.:n yhteydessä 300 k.p. korvausvaatimus, jonka määrä ei pääsääntöisesti saisi ylittää kolmen kuukauden palkkaa esisopimuksen kattamassa tehtävässä tehdystä työstä. (...) Työsuhteessa työnhakijan menetys on yleensä "työttömyyden seurauksena menetetty ansio". (...)".

Yhteenvetona voidaan todeta, että esisopimuksen tekeminen ehdokkaan kanssa on siviililain ehtojen mukaan sallittua. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Sopimuksen solmimista edeltää työnantajan ja työntekijän väliset neuvottelut, joiden avulla voidaan ratkaista työn suorittamisen tärkeimmät kysymykset (tyyppi, työolosuhteet, työn alkamispäivä, palkka).

On syytä muistaa, että artiklan 1 kohdan mukaisesti. Työlain 25 §:n mukaan työnantaja voi tehdä työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, määräaikaisen työsopimuksen tai koeaikaisen työsopimuksen. "Työntekijän pätevyyden ja mahdollisuuden palkata hänet tiettyyn työhön tehdään koeajan, enintään 3 kuukauden työsopimus.". Edellä mainitut työsopimukset ovat määräaikaisia.