Esisopimus ennen työsopimusta - kaikki mitä sinun tulee tietää

Palvelus

Tällä hetkellä työmarkkinoilla on yhä yleisempää kohdata tilanteita, joissa työntekijän palkkaaminen välittömästi työsopimuksen perusteella osoittautuu mahdottomaksi, koska hän on esimerkiksi sidottu nykyiseen työnantajaan. kuuden kuukauden irtisanomisaika. Tällöin tulevan työntekijän kanssa voidaan tehdä esisopimus tulevan yhteistyön varmistamiseksi.

Esisopimus työlaissa

Esisopimuksen käsitettä ja ehtoja ei säädetä suoraan työlaissa, kun taas sen tekemisen mahdollisuus on määritelty siviililaissa. Työlain 300 §:ssä todetaan, että asioissa, joista ei säädetä työlainsäädännössä, työsuhteeseen sovelletaan vastaavasti siviililain säännöksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa työoikeuden periaatteiden kanssa.

Siviililaki määrittelee tarkasti esisopimuksen käsitteen, jossa toinen tai molemmat osapuolet sitoutuvat tekemään luvatun työsopimuksen. Tärkeä ehto on kuitenkin täsmentää lopullisen sopimuksen määräykset, erityisesti:

  • työn tyyppi;
  • työpaikka;
  • työn tyyppiä vastaava työpalkkio, jossa mainitaan palkkion osatekijät;
  • työtunnit;
  • työn alkamispäivä;

Art. Siviililain 390 §:n mukaan, jos luvatun sopimuksen tekemispäivää ei ole määritelty, se on tehtävä asianmukaisessa määräajassa, jonka sen osapuolen asettama määräaika, jolla on oikeus vaatia tämän sopimuksen tekemistä. Jos molemmilla osapuolilla on oikeus vaatia luvatun sopimuksen tekemistä ja kumpikin on asettanut eri päivämäärän, osapuolia sitoo aiemmin lausunnon antaneen osapuolen asettama määräaika.

Esisopimus - mitä siihen voidaan sisällyttää

Vaadittujen tietojen lisäksi sopimusosapuolet voivat sisältää myös tiettyjä työntekijän lisäehtoja tai velvoitteita. Esisopimuksella ei ole laissa tiettyä muotoa, joten se on sallittua tehdä kirjallisesti ja suullisesti. Sellaiset ilmoitukset kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti oman turvallisuutesi vuoksi korvausmenettelyn yhteydessä.

Siinä tapauksessa, että työnantaja vetäytyy tekemästä työsopimusta, jota edelsi esisopimus, työntekijällä on oikeus vaatia korvausta tulevaan työsuhteeseen liittyvästä vahingosta tai jopa vaatia luvatun sopimuksen tekemistä. . Kuitenkin tilanteessa, jossa työntekijä vetäytyy työsopimuksen solmimisesta, työnantajalla on oikeus korvaukseen vain vahingonkorvauksesta, joka on aiheutunut siitä varmuudesta, että työsopimus on tehty. Osapuolet voivat määritellä korvauksen laajuuden eri tavalla esisopimuksessa, ja sen mukaiset vaatimukset vanhenevat vuoden kuluttua esisopimuksen tekopäivästä.

On myös syytä mainita, että pelkkä esisopimuksessa työsopimuksen solmimispäiväksi mainitun päivämäärän saapuminen ei tarkoita, että sopimus olisi muodollisesti tehty samanaikaisesti. Tämän vahvistaa korkeimman oikeuden 5.7.2011 antama tuomio, tiedostoviite. Toimia. I PK 2/11.