Omaisuuden parannus verrattuna kokonaispoistoihin

Verkkosivusto

Käyttöomaisuuden arvo kirjataan poistojen kautta verokululuokkaan. Lisäksi veronmaksajille voi aiheutua käyttöomaisuuden parantamisesta kuluja, jotka nostavat sen alkuarvoa. Harkitse näiden tietojen valossa, kuinka toimia tilanteessa, jossa omaisuuden parannus on täysin poistettu omaisuuserä.

Omaisuuden poistot

Poistojen kirjaamista koskeva yleinen mekanismi on esitetty 1999/2004 8 artiklassa. 1 kohdan 22 tuntia. PIT-lain 1 kohta 1.

Tästä määräyksestä voidaan lukea, että poistot tehdään käyttöomaisuuden tai aineettomien hyödykkeiden alkuarvosta, jollei pykälästä muuta johdu. 22 k, alkaen ensimmäisestä kuukaudesta, joka seuraa sitä kuukautta, jolloin tämä mitta tai arvo kirjattiin kirjanpitoon (luetteloon), jollei 22 artiklasta muuta johdu. 22E, tämän kuun loppuun asti, jossa poistosumman tasoitus alkuperäiseen arvoonsa tai jossa ne asetettiin selvitystilaan, luovutettiin tai niiden puute todettiin; poistojen summa sisältää myös arvonalentumiset, jotka pykälän mukaan. 23 sek. 1 ei pidetä verotuksessa vähennyskelpoisina kuluina.

Lisätään myös, että 19 artiklan mukaisesti. 22n kohta. 4 §:n mukaan käyttöomaisuutta ja aineetonta omaisuutta koskevat merkinnät tehdään kirjanpitoon viimeistään sinä kuukautena, jona ne otetaan käyttöön.

Kuten edellä mainitusta määräyksestä ilmenee, poistot alkavat käyttöomaisuushyödykkeen käyttöönottokuukautta seuraavasta kuukaudesta (mikä vastaa hyödykkeen kirjaamista FA-rekisteriin) ja päättyvät siihen kuukauteen, jolloin poisto on tehty. -off-arvot ovat yhtä suuria kuin rekisterissä hyväksytty alkuarvo .

Verolain mukainen poisto alkaa tämän suuren tai arvon kirjanpitokuukautta seuraavasta ensimmäisestä kuukaudesta siihen kuukauteen, jolloin poistojen summa vastaa alkuperäistä arvoa.

Omaisuuden parantaminen

Seuraava asia, joka kaipaa selvennystä, on käyttöomaisuuden parantaminen.

No, kuten Art. 22 g 1 kohdan. 17 §:n mukaan, jos käyttöomaisuutta on parannettu saneeraus-, laajennus-, saneeraus-, mukauttamis- tai nykyaikaistamisen seurauksena, näiden varojen pykälän mukaisesti määritetty alkuarvo. 1, 3–9 ja 11–15 korotetaan niiden parantamisesta aiheutuneiden kustannusten summalla, mukaan lukien komponenttien tai oheisosien hankintakulut, joiden yksikköhinta on yli 10 000 zlotya.

Käyttöomaisuus katsotaan parannetuksi, kun sen jälleenrakentamisesta, laajentamisesta, jälleenrakentamisesta, mukauttamisesta tai modernisoinnista tiettynä verovuonna aiheutuneiden menojen summa ylittää 10 000 zlotya ja nämä menot lisäävät käyttöarvoa suhteessa hyväksymispäivän arvoon. käyttöomaisuudesta mitattuna erityisesti käyttöaika, tuotantokapasiteetti, parannetun käyttöomaisuuden avulla saatujen tuotteiden laatu ja niiden käyttökustannukset.

Tämän seurauksena, kun parannuskustannukset ylittävät 10 000 zlotya tiettynä vuonna, ne muodostavat käyttöomaisuuden parannuksen. Tämäntyyppiset kulut lisäävät käyttöomaisuuden alkuarvoa ja ne poistetaan käyttöomaisuushyödykkeen poistomenetelmän mukaisesti.

Jos parannusmenot eivät kuitenkaan ylitä 10 000 zlotya tiettynä vuonna, niitä ei käsitellä käyttöomaisuuden parannuksina ja ne kirjataan kuluvan kauden kuluihin.

Toiseksi on määritettävä, onko erityinen meno remontti vai parannus. On syytä korostaa, että verooikeudellisesti näillä kahdella tapahtumalla on erilaiset veroseuraukset.

Verolain säännökset eivät sisällä korjausrakentamisen määritelmää, joten sen yhteydessä tulee käyttää rakennuslain säännöksissä annettua määritelmää.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Peruskorjaus art. Rakennuslain 7.7.1994 3 §:n 8 momentilla tarkoitetaan olemassa olevan rakennuksen rakenteessa rakennustöiden suorittamista, jotka koostuvat kiinteän omaisuuden alkuperäisen teknisen ja toiminnallisen kunnon palauttamisesta ja joka ei ole nykyhuoltoa, samalla kun käytetään muut kuin alkuperäisessä kunnossa käytetyt rakennustuotteet.

Parannus tapahtuu kuitenkin, kun se tapahtuu:

  • jälleenrakentaminen eli kiinteistökomponenttien, erityisesti rakennusten ja rakenteiden, teknisten linjojen jne. laajentaminen (laajentaminen), merkittävä muutos jo olemassa olevan laitoksen sisäisessä rakenteessa pinta-alaa lisäämättä - kuubatuuri;

  • mukauttaminen, eli omaisuuden mukauttaminen (käsittely) käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin siihen, johon se alun perin oli tarkoitettu, tai antaa sille uusia toiminnallisia ominaisuuksia;

  • jälleenrakentaminen eli kokonaan tai osittain käytetyn omaisuuden ennallistaminen (uudelleenrakentaminen);

  • nykyaikaistaminen eli käyttöomaisuuden modernisointi.

Siksi veronmaksajien tulee muistaa, että kaikenlaiset kunnostustyöt ja käyttöomaisuuden alkuperäisen käyttökapasiteetin palauttaminen ovat peruskorjausta, ei parannusta. Tämä puolestaan ​​tarkoittaa, että menojen määrästä riippumatta nämä ovat jatkuvasti kirjattuja kustannuksia, ei poistojen kautta. Tämä johtuu siitä, että nämä sisältävät vain yli 10 000 zlotyn parannuskulut.

Tämän kannan vahvistavat myös oikeuden päätökset. Esimerkiksi Gliwicen läänin hallinto-oikeus 28. tammikuuta 2015 antamassaan tuomiossa (I SA / Gl 847/14) totesi selvästi, että kaikki toimet, joilla palautetaan käyttöomaisuuden alkuperäinen tekninen ja toiminnallinen kunto, mukaan lukien kuluneiden teknisten osien vaihtaminen voidaan pitää remonttina. Toisaalta parannus on ymmärrettävä käyttöomaisuuden modernisoimiseksi (modernisoimiseksi), joka lisää sen teknistä ja käyttöarvoa, sekä hyödykkeen mukauttamista käytettäväksi muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen tai tämän komponentin antaminen muuhun tarkoitukseen. toiminnallisia ominaisuuksia.

Käsittelemme käyttöomaisuuden alkuarvon korotusta vain silloin, kun tällaisen omaisuuden parantamisesta aiheutuu menoja, joiden arvo on yli 10 000 zlotya.

Täysin poistetun omaisuuden päivittäminen

Täydelliset poistot eivät tietenkään tarkoita sitä, että verovelvollisen on luovuttava tällaisesta käyttöomaisuudesta. Tällaista komponenttia voidaan edelleen käyttää liiketoiminnassa, kun taas verovelvollinen ei voi enää tehdä poistoja.

Saattaa syntyä tilanne, jossa verovelvolliselle on aiheutunut kuluja täysin poistetun käyttöomaisuuden parantamisesta. Tästä syystä herää kysymys, kuinka tällainen tapaus tulisi käsitellä verokustannusten yhteydessä.

Tuloverolain säännökset eivät säätele tällaista tapausta erikseen, joten siihen tulee soveltaa yleisiä määräyksiä.

Alkuarvoa tulee näin ollen kasvattaa parannukseen tehdyillä kustannuksilla ja tästä arvosta tulee tehdä poistot käyttöomaisuushyödykkeelle käytetyn menetelmän mukaisesti. Siksi sillä ei ole merkitystä, että käyttöomaisuus on kokonaan poistettu.

Täysin poistetun käyttöomaisuuden parannustapauksissa verovelvollinen tekee poistot nykyisellä poistomenetelmällä. Poistot kattavat käyttöomaisuuden toistaiseksi maksamattoman alkuarvon eli parannuksen arvon. Verovelvollinen ei kuitenkaan voi sisällyttää kertaluonteisena verokuluna kokonaan poistetun käyttöomaisuuden parantamismenoja.

Tästä syystä päätelmiemme yhteenvetoon siirtyessä on syytä huomauttaa, että täysin poistetun käyttöomaisuuden parantamisen yhteydessä tulee soveltaa yleisiä poistojen periaatteita, mukaan lukien tähän asti käytetty poistoprosentti.