Ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamismenojen kirjaaminen kirjanpitoon

Verkkosivusto

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamiseen liittyvät menot ovat useimmiten menoja leasing- tai vuokrakohteesta. Tietysti myös muut tapaukset ovat mahdollisia, mutta tämä variantti on yleisin. Varsin yleisen ilmiön vuoksi kannattaa analysoida, miten ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamiseen liittyvät menot kirjataan kirjanpitoon.

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parantaminen kirjanpidollisin perustein

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parannus käsitellään kirjanpitolain säännösten mukaan käyttöomaisuushyödykkeenä. Art. 3 sek. Tämän lain 1 momentin 15 momentin mukaan käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellista käyttöomaisuutta ja sitä vastaavaa omaisuutta, jonka odotettu taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden, täydellinen, käyttökelpoinen ja yksikön tarpeisiin tarkoitettu. Näitä ovat erityisesti:

  1. kiinteistöt - mukaan lukien maa, pysyvä käyttöoikeus maahan, rakenteisiin ja rakennuksiin,
    sekä erilliset omistetut tilat, osuuskunnan omistusoikeus asuntoon ja osuusoikeus toimitiloihin;

  2. koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja muut tavarat;

  3. ulkomaisen käyttöomaisuuden parannukset;

  4. karjaa.

Lisäksi lain sisällöstä löytyy myös selitys siitä, mikä parannus on. No, art.:n sisältämän normin analyysistä. 31 sek. 1 yllä Lain mukaan parannus muodostuu jälleenrakennuksesta, laajennuksesta, nykyaikaistamisesta tai jälleenrakentamisesta ja aiheuttaa sen, että tämän omaisuuden käyttöarvo parannuksen valmistumisen jälkeen ylittää käyttöhetkellä mitatun käyttöarvon, tuotantokapasiteetin, tuotteiden laadun saatu parannetun käyttöomaisuuden, kustannustoiminnan tai muiden toimenpiteiden avulla.

Mitä tulee kiinteän omaisuuden poistojen periaatteisiin ulkomaisen käyttöomaisuuden parannuksen muodossa, niin Art. 32 sek. Lain 1 pykälän mukaan käyttöomaisuudesta tehdyt poistot tehdään jakamalla sen alkuarvo systemaattisesti, suunnitelmallisesti määrätylle poistoajalle. Poistot alkavat aikaisintaan sen jälkeen, kun käyttöomaisuus on otettu käyttöön, ja sen päättyminen - viimeistään silloin, kun poistojen tai arvonalennusten arvo on yhtä suuri kuin käyttöomaisuuden alkuarvo tai määrätty selvitystilaan, myyntiin tai puutteeseen, Mahdollisesti ottaen huomioon käyttöomaisuuden ennakoitu arvo Käyttöomaisuuden jäljellä olevan osan nettomyyntihinnan likvidointi.

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parannus on kirjanpitolain säännösten mukaan käyttöomaisuus, josta tehdään poistot yleisten periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parannusmenot KSR:n mukaisesti

Haluamme huomioida, että kansallinen tilinpäätösstandardi nro 11 viittaa myös ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehdyn parannuksen aiheeseen.

Siitä voidaan lukea, että menot, jotka yhteisölle tehdään esimerkiksi vuokrasopimuksen, leasing- tai käyttöleasingsopimuksen perusteella käytetyn ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamiseksi, muodostavat yhteisön käyttöomaisuuden erillisen kohteen - "ulkomaisen käyttöomaisuuden parantaminen". käyttöomaisuus" - edellyttäen, että se käyttää määräysvaltaa. Myös itsenäisen omistajan kustannukset katsotaan ulkomaisen käyttöomaisuuden parannukseksi. Omistusoikeuden saamisen jälkeen toistaiseksi itsenäinen omistaja määrittää tämän käyttöomaisuuden alkuarvon sen kauppahinnan ja aiemmin syntyneiden parannuskustannusten lunastamattoman osan summana.

Lisäksi KSR nro 11 osoittaa parannustyypit. Tästä syystä voimme lukea, että laajentaminen on toimintaa, joka johtaa käyttöomaisuuden ominaisparametrien muutokseen yhdistettynä inventaarioobjektin soveltamisalan laajentamiseen. Laajennuksen aikana myös olemassa olevan käyttöomaisuuden tekniset tai toiminnalliset parametrit voivat muuttua. Rakennuksille ominaisia ​​parametreja ovat esimerkiksi kuutio, rakennusala, korkeus, pituus, leveys tai kerrosten lukumäärä. Laajentamisen erityinen muoto on lisä- tai oheisosien pysyvä kiinnittäminen käyttöomaisuuteen, esimerkiksi automaattisen syöttölaitteen lisääminen kopiokoneeseen, joka aiemmin vaati käsinsyöttöä. Laajentaminen voi tapahtua mukauttamisen muodossa. Sopeutumisella tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on mukauttaa käyttöomaisuus uusiin, muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi sopeuttamisen seurauksena rakennusta tai huonetta käytetään muuhun tarkoitukseen kuin ennen tai se täyttää uuden tehtävän.

Jälleenrakennus muuttaa olemassa olevan käyttöomaisuuden teknisiä tai toiminnallisia parametreja, mutta ei muuta sen tunnusomaisia ​​parametreja. Esimerkkinä on asuintalon muuttaminen toimistorakennukseksi tai päinvastoin tai ajoneuvon manuaalivaihteiston vaihtaminen automaattivaihteistoon. Jälleenrakennus voidaan yhdistää modernisointiin tai mukauttamiseen (erityisesti rakennustöissä). Jos sovitus muuttaa käyttöomaisuuden käyttötapaa muuttamatta sen ominaisparametreja, se täyttää rekonstruoinnin määritelmän.

Toisaalta modernisoinnilla tarkoitetaan käyttöomaisuuden modernisointia mukauttamalla se uusiin normeihin ja standardeihin. Modernisoinnin tuloksena sen teknisiä ja toiminnallisia parametreja voidaan parantaa. Käyttöomaisuuden ominaisuuksia, teknisiä tai toiminnallisia parametreja muuttava nykyaikaistaminen voi olla myös sen laajentamista tai jälleenrakennusta. Jotkut rakennusten rakenteiden modernisoinnit käsitellään rakennuslaissa korjauksina, mutta käyttöomaisuuden kirjaamisessa ne ovat parannusta.

Meillä on myös tässä standardissa selitetty jälleenrakennuskonsepti, joka koostuu sellaisesta käyttöomaisuudesta, joka on aiemmin lakannut olemasta käyttökelpoinen (esim. epätäydellisyyden vuoksi), mutta jota ei ole lakannut tunnustamasta. Tällaisten käyttöomaisuushyödykkeiden nettokirjanpitoarvo on yleensä nolla, koska niiden alkuperäinen arvo on poistettu kokonaan tai on kirjattu arvonalentumistappioita. Rekonstruointeja kutsutaan joskus suuriksi korjauksiksi, kun ne koskevat koneita, laitteita, ajoneuvoja ja laitteita, jotka palautetaan täydelliseksi ja käyttökuntoiseksi. Kun suuret korjaukset vastaavat jälleenrakennusta (jälleenrakentamista), jolloin käyttöarvo palautetaan taloudellisella käyttöiällä mitattuna (vastaperustettu), silloin ne täyttävät parantamisen määritelmän.

Rekonstruoinnissa ei tarvitse käyttää samoja materiaaleja, joita alun perin käytettiin käyttöomaisuuden rakentamiseen, ellei erillisissä määräyksissä toisin säädetä (koskee esimerkiksi historiallisia rakennuksia).

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamismenojen kirjaaminen kirjanpitoon

Käytännön asioihin siirryttäessä on huomattava, että ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamisesta aiheutuneiden menojen kirjanpito on seuraava:

1. FZ - lasku, joka dokumentoi ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamisesta aiheutuneet menot:

- bruttoarvo:

- Veloitustili 30 "Oston selvitys",

- Hänellä on tili 24 "Muut maksut",

- Ostopankin arvonlisäveron vähennyskelpoinen:

- Veloitustili 22-1 "Syöttynyt ALV ja sen selvitys",

- Hänellä on tili 30 "Ostomaksu",

- nettoarvo:

- Wn-tili 08 "Kiinteät käyttöomaisuushyödykkeet",

- Hänellä on tili 30 "Ostosopimus".

2. OT - ulkomaisen käyttöomaisuuden päivityksen hyväksyminen:

- Veloitustili 01 "Kiinteät varat" (analytiikassa: ulkomaisen käyttöomaisuuden parannus),

- Hänellä on tili 08 "Kiinteät käyttöomaisuushyödykkeet".

3. PK - ulkomaisen käyttöomaisuuden parannusten poistot:

- Veloitustili 40-0 "Poisto" tai tiimitili 5,

- Hänellä on tili 07-1 "Kiinteän omaisuuden arvonalennukset".

Lisätään lopuksi, että ulkomaisen käyttöomaisuuden parantamisesta aiheutuneita menoja voidaan pitää hyväksytyn laskentaperiaatteen mukaan vähäpätöisinä. Tällaisessa tapauksessa tämäntyyppiset menot voidaan kirjata suoraan toimintakuluihin. Tämä mahdollisuus johtuu Art. 4 sek. Kirjanpitolain 4 §:n mukaan yhteisö voi käyttää hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (politiikan) puitteissa tehtyjä yksinkertaistuksia, jos sillä ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta yhteisön omaisuuden ja taloudellisen tilanteen sekä taloudellisen tuloksen luotettavaan ja selkeään esittämiseen.