Tuomioistuimen ulkopuolinen ratkaisu - malli keskustelulla

Ladata

Tuomioistuimen ulkopuolinen sovinto on sopimus (sopimus), jolla osapuolet tekevät siviililain (jäljempänä siviililaki) mukaan keskinäisiä myönnytyksiä keskenään vallitsevasta oikeussuhteesta poistaakseen vaatimuksia koskevan epävarmuuden. tästä suhteesta johtuvia tai niiden suorittamisen varmistamiseksi tai olemassa olevan tai mahdollisen riidan ratkaisemiseksi (siviililain 917 §).

Tuomioistuimen ulkopuolinen sovinto

Sovintoratkaisun erittäin tärkeä osatekijä ovat molempien osapuolten tekemät myönnytykset. Myönnyksellä tarkoitetaan luopumista siitä kannasta, jonka osapuoli alun perin omaksui osapuolten välisessä oikeussuhteessa.

"Sopimus, jossa vain toinen osapuoli tekee tällaisia ​​myönnytyksiä, ei ole sovintoratkaisu, koska tässä tapauksessa vaatimus tunnustetaan tosiasiallisesti" (Łódźin muutoksenhakutuomioistuimen tuomio 12. heinäkuuta 2013, tiedoston viitenumero I ACa 201 /2013).

"Jotta sovintoon päästään, osapuolten on mm. tehdä molemminpuolisia myönnytyksiä toisilleen. Niitä ei ole tarpeen ilmaista sovinnon sisällössä” (Korkeimman oikeuden siviilijaoston tuomio 7.2.2006, tiedostoviite IV CK 393/2005).

Ladata:

pdf
Tuomioistuimen ulkopuolinen sovinto - template.pdf Kuvaus: lomake täytetään manuaalisesti doc
Tuomioistuimen ulkopuolinen sovinto - template.doc Kuvaus: editointi, tulostus, tallennus

Kiista

Kiista ratkaisun perusteena voi olla hypoteettinen tai jo olemassa. Sopimuksen tekemisen kannalta ei ole väliä kumpi osapuoli sen on aiheuttanut. On tärkeää, että se muodostaa uhan tehdystä sopimuksesta johtuvien palvelujen suorittamiselle.

Riidan olemassaolo on ratkaisevan tärkeää sovinnon päättämisen kannalta. Muuten kyseessä on yksinkertainen sopimusmuutos, joka voi johtua useista tekijöistä.

Sovitteluratkaisu

Sovintoratkaisun tekemiseen ei tarvita erityistä lomaketta, ellei tarve säilyttää asianmukainen tulos johdu säädöksen sisällöstä (siviililain 77 §).

Sovintoratkaisun tekemistä rajoittavat oikeussuhteen muodostamisen yleiset periaatteet.

Sopimus, jonka tarkoituksena on kiertää lakia tai joka on ristiriidassa sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteiden kanssa, on pätemätön.

”Työntekijä ei saa luopua palkastaan ​​millään lailla. Sen vuoksi se ei voi sisällyttää sovintoon hänelle kuuluvasta palkasta luopumista sekä luopumista oikeudesta eläke-etuuteen. Tällainen toiminta lainvastaisena olisi katsottava pätemättömäksi” (Korkeimman oikeuden työ-, sosiaali- ja yhteiskuntakamarin tuomio 14.6.2012, tiedostoviite I PK 229/2011). Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Asutus ja hyväksikäyttö

Sovintosopimuksesta keskusteltaessa kannattaa mainita hyväksikäyttö (siviililain 388 §). Sopimusta sovelletaan, jos jommankumman osapuolen pakottamat myönnytykset ovat epäsuhtaisia.

Tällainen eriarvoisuus johtuu ensisijaisesti siitä, että yksi subjekti käyttää hyväkseen toisen pakko-asemaa, epäpätevyyttä tai kokemattomuutta.

Sovintoratkaisun perusteella vahingon kärsinyt osapuoli voi vaatia muutoksia etuuksien sovitteluun. Tämä voi olla paljon hyödyllisempää kuin sovinnon julistaminen pätemättömäksi.

Aieilmoituksen haitat

Art. Siviililain 918 §:ssä Virheen vaikutuksen alaisena tehdyn sovinnon oikeusvaikutuksista kiertäminen on sallittua vain, jos virhe liittyy todelliseen tilaan, jota molemmat osapuolet pitivät sovinnon sisällön mukaan kiistattomana, ja riita tai epävarmuus ei syntyisi, jos osapuolet olisivat sovinnon solmimishetkellä tietäneet tosiasioiden tapahtuvan.

Osapuolet eivät myöskään voi välttyä sovinnon oikeudellisilta seurauksilta, koska on löydetty todisteita vaatimuksista, joihin sovinto liittyy, ellei sopimusta ole tehty vilpittömässä mielessä.

"Sovintoratkaisussa esitetyn tahdonilmoituksen vaikutusten välttäminen voi koskea vain koko sovintoa, ei sen tiettyjä epäsuotuisia osia" (Białystokin hovioikeuden tuomio 7.9.2005, III APa 30/2005).

Mitä osia tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon tulee sisältää?

1. Sovintoratkaisun osapuolet

Sovintoratkaisun osapuolina voivat olla mm. yrittäjät ja kuluttajat, luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt.

Luonnollisten henkilöiden osalta on annettava seuraavat tiedot: etu-, sukunimi, osoite, henkilötodistusten (henkilökortti, passi, voimassa oleva opiskelijakortti) tunnistenumero, valinnaisesti PESEL.

Jos kyseessä on yritystoiminta, puolueen verotunnus voidaan liittää mukaan.

Jos sopimuspuolten joukossa on oikeushenkilö, on ilmoitettava sen kotipaikan osoite, rekisterinumero kansallisessa tuomioistuinrekisterissä, NIP (verotunnus) ja sitä edustamaan valtuutettu henkilö.

2. Sopimuksen kohde ja riidan kuvaus

Selvitysmääräykset on kuvattava täydellisesti. On tärkeää, että molemmat osapuolet tekevät myönnytyksiä. Tämä voi olla aiemmin kyseenalaistettujen oikeuksien tunnustaminen, maksuista luopuminen, vaatimuksen alentaminen, toiselle osapuolelle sopivamman ajankohdan asettaminen, menettelyllisistä oikeuksista luopuminen tai koron alentaminen.

Riidan olemassaolo on tärkeää sopimuksen tekemisen kannalta.

3. Muut valinnaiset määräykset

Esimerkkinä voi olla ilmoitus siitä, että osapuolet eivät vaadi toisiaan vastaan, muotovaraus sovinnon muuttamisesta jne.

4. Osapuolten allekirjoitukset