Alennuksen myöntäminen arvonlisäveron perusteella

Palveluvero

Kaupankäynnissä tulee hyvin usein vastaan ​​tilanne, jossa yrittäjä antaa urakoitsijalleen alennuksen. Tällaisen alennuksen myöntämisen syyt ja sen luonne voivat olla erilaisia, mikä herättää myös epäilyjä arvonlisäveron selvitystavasta sekä myyjän että ostajan puolelta. Katsotaan kuinka alennus ratkaistaan!

Alennuksen myöntäminen arvonlisäveron perusteella

Ensinnäkin on syytä huomauttaa, että alennus voidaan myöntää myyntihetkellä, jolloin sen arvo ei ilmeisesti sisälly myyntisummaan. Alennus voidaan myöntää myös kaupan jälkeen. Tällaisessa tilanteessa Art. 29a kohta. Arvonlisäverolain 10 §:n mukaan veropohjaa alennetaan mm myynnin jälkeen myönnettyjen alennusten ja hinnanalennusten määrällä. Miten tämä vähennys pitäisi tehdä? Lain säännösten mukaan myyjän tulee tällöin laatia korjauslasku ja lähettää se ostajalle. Toisaalta veropohjan alentamisen hetki riippuu siitä hetkestä, jolloin ostaja vastaanottaa laskun oikaisun. Erottelemme kaksi tilannetta:

  • myyjä on saanut vahvistuksen korjauslaskun vastaanottamisesta ennen arvonlisäveroilmoituksen jättöpäivää siltä ajalta, jolloin ostaja on vastaanottanut laskun - tekee oikaisun tilityksessä siltä ajalta, jolloin ostaja on vastaanottanut korjauslaskun;
  • myyjä sai vahvistuksen korjauslaskun vastaanottamisesta sen ajanjakson arvonlisäveroilmoituksen jättöpäivän jälkeen, jolloin ostaja on vastaanottanut laskun - hän tekee oikaisun tilityksessä siltä ajalta, jolloin hän saa vahvistuksen laskun vastaanottamisesta korjaava lasku.

Esimerkki 1.

Myyjä myönsi jälkimyyntialennuksen ja laati korjaavan laskun. Hän lähetti sen ostajalle 23. syyskuuta. Ostaja sai laskun 27. syyskuuta ja lähetti kuittausvahvistuksen myyjälle, joka vastaanotti sen 5. lokakuuta. Sekä myyjä että ostaja maksavat hyvityslaskun syyskuun veroilmoituksessa.

Esimerkki 2.

Myyjä myönsi jälkimyyntialennuksen ja laati korjaavan laskun. Hän lähetti sen ostajalle 23. syyskuuta. Ostaja sai laskun 27. syyskuuta, mutta viivästytti vastaanottotodistuksen palauttamista ja teki sen vasta 29. lokakuuta. Samana päivänä myyjä sai vahvistuksen. Ostaja maksaa laskun syyskuun veroilmoituksessa ja myyjä lokakuun veroilmoituksessa.

Mutta entä jos myyjä ei saa lainkaan vahvistusta korjaavan laskun vastaanottamisesta? Myös arvonlisäverolaki tarjoaa ratkaisun tällaiseen tilanteeseen. No, Art. 29a kohta. Lain 15 4 momentin mukaan myyjä voi oikaista selvitystä, kun hän ei ole saanut vahvistusta huolimatta dokumentoidusta oikaisulaskun toimitusyrityksestä ja kun ostaja tietää, että kauppa on suoritettu oikaisulaskussa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. . Lainsäätäjä ei määrittele, kuinka myyjän tulee täyttää edellä mainitut kaksi ehtoa. Käytännössä on kuitenkin oletettu, että oikaisevan laskun toimitusyrityksen todistaminen voi tapahtua esimerkiksi esittämällä asiakirja palautettavana kirjattuna kirjeenä, jota ostaja ei nouta, tai muulla kirjeenvaihdolla. osoitettu urakoitsijalle korjatun laskun laatimisen yhteydessä. Toisaalta edellytyksenä osoittaa, että ostaja tietää kaupan etenemisen, voidaan mainita esimerkiksi, että myyjä maksoi oikaisulaskusta johtuvan summan takaisin pankkitilin kautta.

Esimerkki 3.

Myyjä antoi 30. kesäkuuta korjauslaskun myönnetystä alennuksesta. Hän lähetti laskun ostajalle kirjattuna kirjeenä. Heinäkuun 7. päivänä hän sai paketin palautuksen merkinnällä "ei noudettu ajoissa". Myyjä palautti 1. elokuuta ostajalle alennuksesta aiheutuneen erotuksen pankkitilin kautta. Myyjä maksaa korjauslaskun elokuun ilmoituksessa, koska tässä kuussa molemmat ehdot. 29a kohta. 15 lain 4 kohta.

Mitä tulee myönnetyn alennuksen korjaavan laskun tilityshetkeen, ostajan tilanne yksinkertaistuu merkittävästi. Lain säännösten mukaan alennuksen saava ostaja on velvollinen alentamaan ostoihin sisältyvän veron määrää tilityksessä siltä ajalta, jona hän on saanut korjauslaskun.

Käteisbonus on myös alennus

Kaupankäynnissä myyjät antavat urakoitsijoille usein rahallisen bonuksen kannustaakseen heitä tekemään ostoksia. Tällaista bonusta, joka ymmärretään bonukseksi tietyn ostotason saavuttamisesta tai maksun suorittamisesta oikea-aikaisesti, veroviranomaiset pitävät myös alennuksena. Tästä käsityksestä rahapalkkiosta syntyi erimielisyyttä, sillä veronmaksajien mielestä tällainen rahapalkkio tulisi ymmärtää arvonlisäverottomana palkkiona.

Tuomioistuimet esittivät asiasta erilaisia ​​näkemyksiä, joten yhtenäisyyden laatimiseksi korkein hallinto-oikeus antoi 25.6.2012 päätöksen, tiedostoviite. näytös I FPS 2/12, jossa luemme:

(...) On kuitenkin mahdotonta jakaa näkemyksiä, joiden mukaan bonuksen olemus eroaa alennuksen olemuksesta, koska bonus on palkkio tietyn tuloksen saavuttamisesta ja siksi sillä on kannustava luonne, ja alennus on vain kauppahinnan tai palvelun alennus. On vaikea olla huomaamatta, että alennus, vaikka se liittyy yhteen tapahtumaan, on myös kannustava. Vaikka se tiivistyy hinnan alentamiseen, alennus liittyy yleensä kannustamiseen kauppaan, esimerkiksi hintaneuvottelujen tuloksena. (...) Tietyn ajanjakson rahallinen bonus on siis epäilemättä taloudellisesti katsottuna pääasiallisesti siinä, että myyjä palauttaa ostajalle osan ostajan kanssa tehdyistä liiketoimista aiemmin maksetusta korvauksesta - kuten seurauksena näille tapahtumille aiemmin määritetty kokonaisarvo ja siten yksittäisten transaktioiden arvo pienenee suhteellisesti.

Edellä olevasta tuomiosta voidaan päätellä, että käteisbonuksen maksaminen ostajalle tietyn myyntimäärän saavuttamisesta tai maksun ajallaan suorittamisesta on arvonlisäverolaissa tarkoitettu alennus.

Esimerkki 4.

Tukkukauppias päätti lisätä myyntiä ja tarjosi siksi urakoitsijoilleen käteisbonuksen, joka oli 2 % ostoarvosta ostaessaan tavaroita yli 12 000 zlotylla kuukaudessa. Tammikuussa Wiktor osti tavaroita varastosta 15 000 zlotylla. Tästä syystä hän sai helmikuussa 300 zlotyn käteisbonuksen. Tukkuliike antoi korjauslaskun myyntiin 15. helmikuuta. Herra Wiktor vastaanotti laskun 17. helmikuuta. Veronmaksajat maksavat rahalisän helmikuun ilmoituksessa.