Velallisen pako elatusapuun – mitä se tarkoittaa velkojalle?

Palvelus

Velalliset tietävät monia tapoja välttää velkojensa maksamista. Vaikka se ei ole helppoa, he onnistuvat joskus suojelemaan omaisuuttaan velkojalta. Yksi tällaisista tavoista on velallisen pakeneminen elatusapua vastaan. Mitä se koskee? Voiko velkoja vedota oikeuksiinsa tällaisessa tapauksessa? Mihin toimiin hän voi ryhtyä?

Tapa välttää velan maksamista

Yksi tapa välttää velan selvittäminen on velallisen pakeneminen elatusapuun. Useimmiten tämä koskee ihmisiä, jotka maksamattomista veloista huolimatta saavat tai aikovat saada laillisia tuloja. Tähän tarkoitukseen he käyttävät sitä tosiasiaa, että elatusvelvoitteet ovat etusijalla urakoitsijoiden tai muiden yritysten tai luonnollisten henkilöiden vaateisiin nähden.

Useimmiten se on niin, että toinen puolisoista haastaa toisen oikeuteen - yhteisten lastensa elatusveloilla ja usein myös itseään vastaan. Velallinen puolestaan ​​sitoutuu maksamaan tavaroistaan ​​suuria summia. Siksi suurin osa tai kaikki hänen tulonsa, jotka ulosottomiehen takavarikoitaisiin (laillisesti ulosmittauksesta vapaaseen määrään asti), siirretään osana elatusapua. Tällöin maksaja ei voi panna velkaa ulos, vaikka se olisi syntynyt kauan ennen etuuksien myöntämistä puolisolle ja lapsille, koska nämä velvoitteet ovat etusijalla kuin hänen saatavansa.

Tilanne on erittäin epäedullinen yrittäjälle, jonka urakoitsija on maksamatta. Sovintoratkaisun yhteydessä tuomioistuinten ei tarvitse tutkia velallisen tai perheen taloudellista tilannetta. Tämä tilanne voi puolestaan ​​jatkua useita vuosia, jolloin velka voi vanhentua. Velkojalla ei kuitenkaan ole valtuuksia valittaa tuomioistuimen elatusapupäätöstä.

Velallisen pakeneminen elatusapuun – mitä velkoja voi tehdä?

Valitettavasti hänellä on vähän vaihtoehtoja tässä tilanteessa. On kuitenkin olemassa lakeja, jotka säätelevät tällaisen tilanteen. Ongelmana on kuitenkin se, että on vaikea todistaa, että velallinen tekee teon, jota uhkaa seuraukset.
Puhumme taiteesta. 300. 2 § rikoslain:

"Joka estääkseen tuomioistuimen tai muun valtion elimen tuomion täytäntöönpanon turhauttaa tai vähentää velkojansa tyytyväisyyttä poistamalla, piilottamalla, myymällä, lahjoittamalla, tuhoamalla, tosiasiallisesti tai näennäisesti rasittaen tai vahingoittamalla takavarikoidun omaisuuden osia tai uhkaa takavarikointia tai poistaa takavarikkojälkiä, tuomitaan vankeusrangaistukseen 3 kuukaudesta 5 vuoteen.

On myös mahdollista viitata Art. Siviililain 83 §:n 1 momentin mukaan:

"[N] ei ole merkitystä toiselle osapuolelle heidän suostumuksellaan esiintymiseen annetulla aikomuksen ilmoituksella. Jos tällainen ilmoitus on tehty muun oikeudellisen toimen salaamiseksi, ilmoituksen pätevyyttä arvioidaan kyseisen toimen ominaisuuksien mukaan.

Kuitenkin sen osoittaminen, että velallinen on teeskennellyt elatusvelvollisuutta, vaatii paljon sitoutumista. Yksi mahdollinen toimenpide, jolla pyritään muuttamaan tätä velkojalle hankalaa asemaa, voi olla esimerkiksi yhteistyö etsiväyrityksen kanssa, joka keräisi todisteita siitä, että velkojen takaisinmaksuyritys on väärentänyt koko tilanteen välttääkseen tulon takavarikoinnin.