Keskeneräiset tapahtumat - miten laskut maksetaan oikeudellista yritysmuotoa muuttaessa

Verkkosivusto

Markkinoiden dynamiikasta johtuen taloudelliset yksiköt päättävät usein muuttaa liiketoimintamuotoa. Yksi esimerkiksi pääomayhtiöksi muutoksen eduista on mahdollisuus laajentaa osakasryhmää tai korottaa osakepääomaa. Liiketoiminnan muodon muutos aiheuttaa tapahtumasarjan, joka johtaa ainakin teoriassa oikeuksien ja velvoitteiden häiriöttömään siirtymiseen uudelle yhteisölle. Entä nykyisten sopimusten jatkaminen? Mihin toimiin tulee ryhtyä, jos yrittäjän ennen muuntamista lähettämät laskut on korjattava? Tässä artikkelissa käsittelemme vireillä olevia tapahtumia ja yritysmuotojen muuntamista!

Oikeuksien ja velvollisuuksien seuraaminen - yleiset periaatteet

Art. Kaupallinen osakeyhtiölain 5842 1 §:n mukaan muunnetulla yhtiöllä (tässä tapauksessa osakeyhtiöllä) on kaikki muunnetun yrittäjän oikeudet ja velvollisuudet. Tämä tarkoittaa, että osakeyhtiö tulee muutospäivänä kaikkien elinkeinonharjoittajalle ennen muutosta myönnettyjen lupien, myönnytysten ja myönnytysten kohteeksi, ellei laissa tai luvan, toimiluvan tai helpotuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä toisin säädetä. Siksi osakeyhtiö ei ole velvollisuutta hakea toimivaltaisilta valtion viranomaisilta uusia päätöksiä. Se aiheuttaisi myös lisäkustannuksia sen puolelta sekä arvokkaan ajan menetystä ja mahdollisesti väliaikaisen seisokin.

Art. Veroasetuksen 93a 4 §:n mukaan luonnollisista henkilöistä olevan yrittäjän muodonmuutoksen seurauksena perustettu yksiosakepääomayhtiö tulee noudattamaan muunnetun yrittäjän verolain säännöksiä harjoitettuun taloudelliseen toimintaan liittyvistä säännöksistä. lukuun ottamatta niitä oikeuksia, joita ei voida jatkaa pääomayhtiöiden verotusta koskevien säännösten nojalla. Art.:n mukainen perinnön tarkoitus. Veroasetuksen 93 a §:n 4 momentti on mm. varmistetaan luonnollisen henkilön aiemmin harjoittaman liiketoiminnan sujuva jatkuminen mahdollisimman laajasti. Poznańin osavaltion hallinto-oikeuden 18. helmikuuta 2016 antamassaan tuomiossa lausunnon mukaan tiedostoviite. I SA / Po 1459/15,

"Perustuu artikkeliin. Verolain 93a 4 §:n mukaan yhtiö siirtyy muuttuessa harjoitettuun liiketoimintaan liittyvään verolaissa säädettyyn muuttuneen yrittäjän lakiin, lukuun ottamatta niitä oikeuksia, joita ei voida jatkaa. yritysten verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Se ei siis ole täyttä veroperintää, koska se ei sisällä velvollisuuksia, vaan ainoastaan ​​oikeuksia. Yksinyrittäjäksi muuttuneen yrittäjän oikeuksien ja velvollisuuksien solmiminen on siksi erityinen. Näin ollen lainsäätäjä ei päättänyt tunnustaa yhtiötä seuraajaksi samoin ehdoin kuin muiden kauppaoikeudellisten yksiköiden tapauksessa, eli sekä tunnustamalla täydellinen (oikeudet ja velvollisuudet) että automaattinen periminen ilman veroviranomaisen päätöstä. ”.

Verovelvollisuutta koskevat kysymykset on ratkaistu 11 §:ssä. Verolain 112b §. Tämän säännöksen mukaan luonnollisen henkilön muodonmuutoksen seurauksena perustettu yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa yhteisvastuullisesti koko omaisuudellaan tämän luonnollisen henkilön kanssa yrittäjän harjoittamaan liiketoimintaan liittyvistä verorästään. muutospäivään asti alkanut toiminta.

Edellä oleva huomioon ottaen on katsottava, että luonnollisen henkilön yrittäjän muodonmuutoksen seurauksena perustettu yksityinen elinkeinonharjoittaja saa harjoitettuun taloudelliseen toimintaan liittyviä oikeuksia muunnetun yrittäjän oikeuksiin. Toisaalta kolmannen osapuolen vastuu verorästistä ei ole luonnollisen henkilön velvollisuuksien ottamista. Tärkeää on myös olla unohtamatta sitä, että luonnollinen henkilö, vaikka se on muuttunut osaksi elinkeinotoimintaa, on edelleen olemassa ja on verovelvollinen myös muun toiminnan tavara- ja palveluverossa.

Siten oikeuksien periminen tapahtuu automaattisesti, kun taas verovelkojen antaminen edellyttää 1999/2003 12:ssä tarkoitettuja asiaankuuluvia päätöksiä. Veroasetuksen 109 § 1.

Ylimääräisen arvonlisäveron palautus

Edellä mainituissa veroasetuksen säännöksissä säädetään, että luonnollisen henkilön elinkeinonharjoittajan oikeudellisen muuntamismenettelyn tuloksena perustetusta osakeyhtiöstä tulee sen verooikeudellisten oikeuksien seuraaja.

Tästä seuraa, että perintökohteena ei ole velvollisuus ja verorästit muuttuneen yrittäjän, vaan hänen oikeutensa.

Art. 87 sek. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan, jos ostoihin sisältyvän veron määrä on selvityskaudella suurempi kuin maksettavan veron määrä, verovelvollisella on oikeus alentaa seuraavilta tilikausilta maksettavan veron määrää tällä erotuksella tai palauttaa erotus pankkitili.

Edellä mainitun kirjaimellinen sisältö Säännöksen mukaan ostoihin sisältyvän veron vähentäminen on oikeus eikä verovelvollisuus. Tästä syystä hakijalla on oikeus kuitata ylijäämä, jos ostoihin sisältyvän veron määrä ylittää JPK_V7:stä erääntyneen veron määrän luonnollisen henkilön elinkeinonharjoittajan viimeisessä ilmoituksessa mainitulta ajanjaksolta. 2.1.2013 perustetun pääomayhtiön ilmoituksessa hakijoiden yhtiöksi muuttumisen seurauksena.

Esimerkki 1.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen Jan Kowalski muutettiin 25.3.2021 yhden hengen osakeyhtiöksi. JPK_V7-tiedostossa maaliskuuta 2021 (eli ajalta 1.3.2021–24.3.2021) Jan Kowalski osoitti ostoihin sisältyvän arvonlisäveron ylityksen yli erääntyneen arvonlisäveron. Se nostaa muunnetun yrityksen JPK_V7-tiedoston ostoihin sisältyvän arvonlisäveron määrää ajalle 25.3.2021-31.3.2021. Muuttuneena yrittäjänä Jan Kowalskin ei tarvitse hakea palautusta viimeisimmästä toimittamastaan ​​JPK_V7-tiedostosta syntyneestä arvonlisäveron ylijäämästä, koska hän voi maksaa sen ensimmäisessä JPK-tiedostossaan toimien muunnetun yrityksenä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Keskeneräiset tapahtumat - yrittäjämuutos ja laskun korjaus

Lisäksi muunnetulla yhtiöllä on oikeus antaa oikaisulaskuja, jotka johtuvat suoraan §:stä. arvonlisäverolain 106k. Ei ole epäilystäkään siitä, että ne ovat tietyntyyppisiä laskuja, joiden tarkoituksena on korjata alkuperäinen asiakirja.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan pääomayhtiöksi muuttamisesta aiheutuvia oikeuksia ja velvollisuuksia säännellään verolainsäädännön perusteella em. artiklan säännös Verolain 93 a § 4 §. Tämä tarkoittaa sitä, että verolaissa säädetyt oikeudet saava yhtiö on hakijan seuraaja myös mahdollisuudessa antaa korjauslaskuja ennen muuntamista annetuille laskuille, mikäli tämä oikaisu ei aiheuta verorästiä hakijalle. . Korjauslaskut voivat aiheuttaa:

  1. liikevaihdon arvon aleneminen ja maksettavan veron määrä,
  2. liikevaihdon arvon ja maksettavan veron määrän lisääminen.

Olennaista on selvittää, onko myytyjen tavaroiden arvon nousu tai lasku uusi tosiasia, joka ei ollut ennakoitavissa laskun tekohetkellä. Tilanteessa, jossa oikaisulasku laaditaan yrittäjän verovelvollisuuden päivämääränä ennen muuntamista sattuneiden olosuhteiden vuoksi, tulee yrittäjän oikaista myynti ja JPK_V7 siltä ajalta, jolloin verovelvollisuus on syntynyt.

Edellä mainitun pykälän säännöksen erityissääntelyn vuoksi. Veroasetuksen 93a 4 §:n mukaan muunnettu yrittäjä on velvollinen suorittamaan ja maksamaan erääntyneen veron siltä ajalta, jolloin verovelvollisuus on syntynyt. Tilanteessa, jossa korjauslasku on laadittu alkuperäisen myynnin jälkeisten olosuhteiden vuoksi, se tulee kuitenkin selvittää jatkuvasti ja sisällyttää myyntirekisteriin sen myöntämispäivänä ja JPK_V7:ssä kuluvan selvityskauden osalta. Tällöin muunnettu yritys on velvollinen laatimaan ja maksamaan tällaisen laskun.

Tässä tapauksessa muunnetulla yhtiöllä on oikeus alentaa veropohjaa annettujen oikaisulaskujen johdosta, jos sillä on ennen veroilmoituksen jättöpäivää kyseiseltä tilikaudelta, jossa tavaran tai palvelun ostaja saanut laskun oikaisun, vahvistuksen laskun korjauksen vastaanottamisesta tavaran tai palvelun ostajalta, josta lasku on laadittu, sekä veropohjan korotuksen sinä aikana, jolloin korjauslasku on vastaanotettu toimittajalta. Verohallinnon johtaja tukee yllä olevaa kantaa täysin 10.1.2018 antamassaan yksittäispäätöksessä.

Muutettu yhtiö voi pääsääntöisesti oikaista laskuja oikaisuista, joista ei aiheudu verorästiä.

Esimerkki 2.
Jan Kowalski toimi aktiivisesti urheiluvaatteiden myynnissä. Hän päätti muuttaa sen yksityiseksi osakeyhtiöksi. Muuttuneen yrittäjän liiketoiminnan erityispiirteet edellyttävät sekä ostettujen että myytyjen kauden jälkeisten tavaroiden vastaanottamista ja palauttamista. Se liittyy korjaavien laskujen laatimiseen (myynnin tapauksessa) tai tällaisten asiakirjojen vastaanottamiseen (ostotapauksessa). Muunnostapauksessa tavaroiden palautus-/nouto-oikeudet/velvoitteet kuuluvat verotukselliselle seuraajalle - muunnetulle yhtiölle. Tämä luo ristiriidan korjattua toimintaa harjoittavan (muuntunut yrittäjä) ja korjauksen perustana olevaa toimintaa harjoittavan ja sillä hetkellä toimivan (muuntunut yritys) välillä. Veron seuraajaksi muutettu yritys on oikeutettu arvonlisäveron palautukseen tai maksuun. Yrityksen muutos tarkoittaa, että mikäli muutospäivän jälkeen on tarvetta antaa veropohjaa lisäävä tai alentava oikaisulasku, muuttuva yritys on velvollinen laatimaan oikaisulaskun ja suorittamaan arvonlisäveron tälle tilille.

Yrittäjän muuttaminen osakeyhtiöksi sillä on varmasti monia etuja. Muuttuvan kokonaisuuden perusvelvollisuudet kannattaa muistaa. Muutos liittyy pääsääntöisesti nykyisen toiminnan tiukkaan jatkamiseen. Siksi veroperinnön perusoikeuksien ja velvollisuuksien asianmukainen tuntemus on niin tärkeää. Joidenkin esitettyjen mekanismien tuntemus auttaa varmasti välttämään verotarkastuksia ja varmistamaan kirjanpidon täyden avoimuuden.