Ketjutransaktiot – mitä muutoksia niiden selvitykseen tulee? (osa 1)

Palveluvero

Arvonlisäveron ketjuliiketoimien tunnistamista ja verottamista koskevien säännösten käyttöönotto mahdollisti uudenlaisen arvonlisäveron liiketoimen tunnistamisen ja selvittämisen. Tietenkin taloudellinen todellisuus on tarjonnut lisää ongelmatilanteita, joihin laki ei vielä yltänyt. Ketjukaupat selvitetään useiden tahojen toimesta ja perusongelmana on aina ollut se, että jokainen urakoitsija tunnisti oman osuutensa oman harkintansa mukaan. Tästä johtuvat EU:n muutosdirektiivin uudet säännökset, jotka joissakin olosuhteissa auttavat kaikkien siihen osallistuvien tahojen tietyn ketjutapahtuman suorittamisessa oikein.

Mitä ovat ketjutapahtumat

Arvonlisäverolaissa tietyn myyntitapahtuman tyyppi, joka on ketjukauppa, määritellään vastikkeelliseksi tavaroiden luovutukseksi, jossa luovutusoikeus siirtyy tavaran omistajana tilanteessa, jossa useat toimittavat samat tavarat siten, että ensimmäinen niistä toimittaa tavarat suoraan tilauksen viimeiselle ostajalle, katsotaan, että tavaran toimituksen on tehnyt kukin näihin toimintoihin osallistuvista tahoista.

Ketjukauppojen toiminnan oikeudelliset perusteet

Arvonlisäverolaki perustaa voimassa olevat ketjuliiketoimien verotusta koskevat säännökset EU:n tuomioistuimen tuomioihin, esim. viitenumerolla annetussa tuomiossa:

  1. C-245/04, 6. huhtikuuta 2006, jossa tuomioistuin totesi, että jos verovelvollisten välisessä maksullisessa tavaroiden toimituksessa kahden peräkkäisen saman tavaran toimituksen välillä tapahtuu: yksi yhteisön sisäinen kuljetus tai lähetys samat tavarat, lähetykseen tai kuljetukseen tulisi määrittää vain yksi toimitus,

  2. C-430/09, 16.12.2010, jossa tuomioistuin totesi, että verovelvollisten välisessä vastikkeellisessa tavaroiden luovutuksessa, jossa on kaksi peräkkäistä tavarantoimitusta, mutta yhteisön sisäinen kuljetus on vain yksi, tämän kuljetuksen liittäminen yhteen tai toiseen toimitukseen voi tapahtua vain analysoimalla koko liiketoimi (kaupallisten sopimusten ehdot, tavaroiden toimitusehdot), eli kaikki tapahtumat, jotka tapahtuvat sen aikana ja jotka voivat edistää sen asianmukaista selvitystä, koska yksi niistä on luokiteltava yhteisön sisäisiksi luovutuksiksi.

Ketjukauppoja säätelevien säännösten oikeudellinen asema 31.12.2019 asti.

Muistetaan Art. arvonlisäverolain 22 § tavaroiden toimituspaikalle tilanteessa, jossa tavaran lähettää tai kuljettaa henkilö, joka tekee:

  1. niiden tarjonnasta tai

  2. heidän ostajansa tai

  3. kolmannen osapuolen toimesta

- on paikka, jossa tavarat sijaitsevat, kun lähetys tai kuljetus ostajalle alkaa.

Ketjutransaktioiden verotuksen erityispiirteet puolestaan ​​​​säännellään 1999/2004 17 §:ssä. 22 sek. arvonlisäverolain 2 § ja muut artiklat. Art. 22 sek. arvonlisäverolain 2 §
'kun useat tahot toimittavat saman tavaran siten, että niistä ensimmäinen luovuttaa tavarat suoraan tilauksen viimeiselle ostajalle ja tavara lähetetään tai kuljetetaan, tavaran lähetys tai kuljetus kohdistetaan vain yhteen toimitukseen.
Jos tavaran lähettää tai kuljettaa ostaja, joka myös suorittaa toimituksensa, oletetaan, että lähetys tai kuljetus on kohdistettu tälle ostajalle suoritettuun toimitukseen, ellei toimitusehdoista käy ilmi, että tavaran lähetys tai kuljetus on määrättävä hänen toimitukseensa." Siksi ketjutransaktioiden analyysissä, jossa on mukana vähintään 3 urakoitsijaa, perusongelmana on ns. siirrettävä toimitus (kuljetus), kun taas loput toimitukset ovat luonteeltaan kiinteitä toimituksia. Miksi on tärkeää seurata liikkuvaa toimitusta, joka on määrätty kuljettamaan tavarat? Tämä vaikuttaa määritettäessä, mikä toimitus on tavaroiden vienti ja tuonti tai yhteisön sisäinen luovutus ja yhteisöhankinta tietyssä kokonaisketjutapahtumassa.

Kuljetuksen tai lähetyksen tunnistuksen avulla on mahdollista tehdä lakisääteinen kuljetuksen tai lähetyksen jako siten, että tavaran toimittamisessa, joka:

  1. ennen tavaran lähetystä tai kuljetusta, sen katsotaan tapahtuneen paikassa, jossa tavaran lähetys tai kuljetus alkaa,

  2. tapahtuu tavaran lähetyksen tai kuljetuksen jälkeen, sen katsotaan tapahtuneen paikassa, jossa tavaran lähetys tai kuljetus on saatettu päätökseen.

Toinen ketjukaupan olosuhteiden tapaus voi olla tilanne, jossa maa, josta tietyn tavaran kuljetus tai lähetys alkaa, on kolmas maa eli EU-yhteisöön kuuluvien maiden ulkopuolella. Taiteessa. 22 sek. arvonlisäverolain 4 §:n mukaan lainsäätäjä on ilmoittanut, että kun kuljetuksen tai lähetyksen alkamispaikka on kolmas maa (EU:n ulkopuolella), verovelvollisen (tai arvonlisäverovelvollisen), joka on myös verovelvollinen, tavaran luovutus maahantuontiin tai tavaroiden maahantuonnin katsotaan tapahtuneen kyseisen maan alueella EU:hun tuonnin tai asianomaisten tavaroiden tuontina.

Esimerkki 1

Puolalainen kivennäisveden tuottaja on tehnyt sopimuksen portugalilaisen arvonlisäverovelvollisen yksikön kanssa, joka myy ne edelleen yhdysvaltalaiselle vastaanottajalle. Puolalainen veronmaksaja toimittaa osana omaa kuljetusorganisaatiotaan kivennäisvettä suoraan veronmaksajalle Yhdysvalloissa.

Yllä olevassa tilanteessa voidaan tunnistaa kaksi toimitusta, joista:

  1. toimitus puolalaisen veden tuottajan ja portugalilaisen veden vastaanottajan välillä (mobiilitoimitus),

  2. toimitus portugalilaisen vedenkuluttajan ja yhdysvaltalaisen lopullisen vastaanottajan välillä (kiinteä toimitus),

  3. kuljetus puolalaisesta vedentuottajasta lopulliselle vastaanottajalle Yhdysvaltoihin.

Koska myyntitapahtuma (ketjukaupassa) puolalaisen veden tuottajan ja portugalilaisen vastaanottajan välillä ei aiheuta tavaroiden siirtoa Puolasta Portugaliin, vaan tulee Puolasta suoraan Yhdysvaltoihin, Puolan välinen kauppa ja portugalilaiset veronmaksajat ovat tavaroiden vientiä.

Tämä liiketoimi edeltää seuraavia liiketoimia eli tavaroiden kuljetusta Yhdysvaltoihin ja seuraavaa tavaran toimitusta portugalilaisen verovelvollisen ja vastaanottajan välillä Yhdysvalloissa. Jälkimmäiseen liiketoimeen ei sovelleta lainkaan Puolan alv-lakia.

Kuten yllä olevasta esimerkistä näkyy, irtaimen toimituksen (tavaroiden kuljetuksen tai lähetyksen) oikea kohdentaminen on erittäin tärkeää, koska se vaikuttaa tietyn ketjutapahtuman arvonlisäverotuksen (myös arvonlisäverokannan 0 %) oikeellisuuteen.

Yleisiä ongelmia ketjutransaktioissa

Kuten edellä jo mainittiin, Art. Arvonlisäverolain 22 §:n 2 momentti säätelee ketjukaupan tunnistamista, irtaimen toimituksen (tavaroiden kuljetus tai lähetys) ja kiinteän toimituksen osoittamistapaa.

Edellä mainitut määräykset huomioon ottaen tavarat kuljetetaan ketjutransaktioissa ensimmäisen ja viimeisen kokonaisuuden välillä. Vaikka usein toimitus tapahtuu kokonaisuudesta toiseen (mobiili - fyysinen toimitus), ketjutransaktioiden kulku sisältää myös useita muita toimituksia, ns. paikallaan.

Lisäksi ketjutransaktioihin on ominaista se, että niihin osallistuu vähintään kolme tahoa.

Toinen seikka on, että lähetyksen kohteena on yksi ja sama hyödyke. Tässä syntyy eniten ongelmia, koska jokainen ketjukaupassa kaupan osapuolena oleva urakoitsija tunnistaa seuraavan kaupan omassa maassaan voimassa olevien määräysten mukaan. Tämä johtaa usein ristiriitaisuuksiin koko ketjutapahtuman selvittämisessä mm. liikkuvan toimituksen virheellisestä tunnistamisesta (tavarakuljetustoimeksianto).

Seurauksena edellä mainitusta on virheellinen tietyn tuotteen oikean toimituspaikan määrittäminen ja siten myös tietyn osan ja koko ketjutapahtuman arvonlisäverottaminen.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ongelmia irtaimen toimituksen määrittämisessä - olettaman ydin

Kuten Art. 22 sek. ALV-lain 2 §:n mukaan liikkuva toimitus (tavaroiden kuljetus tai lähetys) voidaan kohdistaa vain yhteen toimitukseen koko tapahtuman ketjussa. Voimassa olevien säännösten olettaman perusolemus on, että kun tavaran kuljetuksen tai lähetyksen suorittaa ostaja, joka toimittaa tavarat samanaikaisesti, kuljetus tai lähetys on tunnistettava kyseiselle ostajalle tehdyssä toimituksessa.

Poikkeuksena yllä olevaan on tapaus, jossa ketjukaupan osapuolten välillä sovitut tietyn tavaran toimituksen ehdot, jotka osoittavat, että kyseisen tavaran kuljetus tai lähetys tulee liittää ostajan suorittamaan toimitukseen.

Toinen ongelma-alue liittyy taiteeseen. 22 sek. arvonlisäverolain 3 §, eli:

  1. saman tavaran toimitukset, jotka tapahtuivat ennen irtaimeksi tunnustettua toimitusta, on verotettava siinä maassa, josta tavara on lähetetty tai kuljetettu,

  2. irtaimen toimituksen jälkeen tapahtuvat samojen tavaroiden toimitukset olisi verotettava määrämaassa (tavaran viimeinen toimituspaikka),

  3. Siirrettävä liiketoimi tunnistetaan tavaroiden toimittajalla yhteisön sisäiseksi luovutukseksi tai vientiksi ja ostajan puolella yhteisötavaraksi tai tavaroiden tuontiksi.

Yllä olevien määräysten soveltamisen vaikutus myötävaikuttaa siihen, että jokainen urakoitsija analysoi joka kerta tehdyn kaupallisen sopimuksen ja siitä johtuvat toimitusehdot tunnistaakseen oikein siirrettävän toimituksen ja siten määrittääkseen tavaran kuljetuksen tai lähetyksen.

Usein näiden analyysien tulos johtaa tietyn ketjutapahtuman yksittäisten osien erilaiseen tunnustamiseen ja siten sen virheelliseen selvitykseen ja verotukseen arvonlisäveron suhteen.

Miten siis EU:n neuvoston 4.12.2018 muuttavassa direktiivissä 2018/1910 ehdotetut muutokset, jotka tulevat voimaan 1.1.2020, ratkaisevat ketjukauppoihin osallistuvien tahojen olemassa olevat ongelmat? Siitä julkaisun toisessa osassa.