Ketju- ja kolmikantakaupat talouskäytännössä

Palveluvero

Kun tunnetaan kolmiomaisten liiketoimien tunnistamiseen liittyvät perusperiaatteet, kannattaa lainata muutamia esimerkkejä oikeuskäytännöstä, jotka osoittavat kyseessä olevien liiketoimien oikean luokituksen ja arvioivat näiden liiketoimien havaintojen ja selvitysten oikeellisuutta. Seuraava artikkeli kuvaa ketjutapahtumia liiketoiminnassa.

Yksinkertaistetun menetelmän soveltamisen edellytysten täyttyminen WTT:ssä

Puolan yksikkö suorittaa kalan osto- ja myyntitapahtumia maan ulkopuolella. Osana tätä toimintaa suoritettujen liiketoimien yhteydessä yksikkö on aktiivinen arvonlisäveron ja EU-arvonlisäveron maksaja Puolassa. Muut tahot ovat myös arvonlisäveron ja EU:n arvonlisäveron verovelvollisia.

Puolalainen yksikkö, joka on arvonlisäveron maksaja, saa tilauksen ranskalaiselta yhteisöltä (veronmaksaja C). Puolalainen yksikkö lähettää tavarat suoraan omalta toimittajaltaan Alankomaissa (veronmaksaja A). On huomattava, että täällä on kaksi toimitusta:

  1. hollantilaisen ja puolalaisen yksikön välillä,

  2. puolalaisen ja ranskalaisen yksikön välillä.

- Tavaroita siirretään vain kerran - Alankomaista Ranskaan (Puolan yksikkö lähettää laskun ranskalaiselle yksikölle ja alankomaalainen puolalaiselle yhteisölle).

Kaupan kohteena olevat tavarat kuljetetaan Hollannista (A) Ranskaan (C). Toimittaja myöntää ne suoraan viimeiselle verovelvolliselle (C) ja jättää pois toisen verovelvollisen (B). Viimeinen verovelvollinen (C) järjestää tavaran kuljetuksen ja vastaa sen kustannuksista toimien tässä suhteessa (kyseisten liiketoimien luonteen mukaisesti) hakijan edun ja hyväksynnän mukaisesti.toinen veronmaksaja”.

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että yksinkertaistettu menettely yhteisön sisäisessä kolmikantakaupassa koostuu:

  1. verovelvollisuuden asettamista tavaroiden lopulliselle ostajalle eli kolmannelle verovelvolliselle toisen ja kolmannen verovelvollisen välisestä kotimaan toimituksesta sen jäsenvaltion alueella, jossa tavarat sijaitsevat niiden lähetyksen valmistumishetkellä tai kuljetus,

  2. tunnustetaan, että toisen arvonlisäveron maksajan hankkimia tavaroita on verotettu yhteisön sisällä sekä sen jäsenvaltion alueella, jossa tavarat sijaitsevat niiden lähetyksen tai kuljetuksen päättyessä, että toiselle verovelvolliselle arvonlisäverotunnistenumeron myöntänyt ilmoitus.

Tällaisessa tilanteessa, kun tavaran kuljettaa lopullinen ostaja, joka kuitenkin toimii kolmiokaupan ensimmäisen ja/tai toisen osanottajan puolesta tehdyn sopimuksen/sopimuksen perusteella, on todettava, että Art. 135 sek. 1 piste 2 lit. b §:n 2 momentin mukaan on saatettu päätökseen ja kyseinen liiketoimi voidaan ratkaista yksinkertaistettua menettelyä noudattaen yhteisön sisäisessä kolmikantakaupassa, mikäli muut tässä tulkinnassa tarkoitetut lain säännöksistä johtuvat ehdot täyttyvät.

Liiketoimet, joissa vastaanottaja järjestää kuljetuksen, toimien tässä suhteessa Hakijan (veronmaksaja B - välittäjä) ja toisen verovelvollisen edun ja hyväksynnän mukaisesti - tässä: veronmaksaja A hollantilainen tavarantoimittaja (päämiehet), täyttävät yhteisön sisäisen kolmion määritelmän liiketoimi, josta arvonlisävero voidaan suorittaa 11 artiklassa säädettyyn yksinkertaistettuun menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaisesti. 135 sek. 1 lain 4 kohta.

Yksilöllinen tulkinta 11.6.2014. Bydgoszczin verokamarin johtaja, viite nro. ITPP3 / 443-156 / 14 / AT.

Ketjutapahtumat - tunnistaminen

Saksan lain H mukainen pääomayhtiö (jäljempänä "H" tai "hakija"), jonka kotipaikka on Saksassa ja joka ei ole rekisteröity tavara- ja palveluveron (jäljempänä "alv") maksajaksi Puolassa, vastaanottaa tilauksia mm. , asiakkailta Balkanilla ja asiakkailta EU:n jäsenvaltioista elintarviketuotteiden (erityisesti merenelävien, vihannesten, kalan, jäljempänä "tavarat") osalta. Tämän jälkeen H siirtää nämä tilaukset puolalaiselle alihankkijalle (jäljempänä "toimittaja"), joka valmistaa ja valmistelee tavarat lähetystä varten. Toimittaja laatii kuljetusasiakirjat eli CMR-kuljetusasiakirjan ja toimitusvahvistuksen sekä kolmanteen maahan toimitettaessa myös Eur.1-tavaratodistuksen, vienti-ilmoituksen, eläinlääkärintodistuksen.

Toimittaja ilmoittaa H:lle tavaroiden lähetyksestä. H pyytää asiakkaita vahvistamaan tavaran vastaanottamisen eli tavaran mukana tulevan CMR-rahtikirjan. Lähetyksen jälkeen H saa toimittajalta laskun lähetetyistä tuotteista, jonka H maksaa välittömästi laskun saatuaan. Tavaran lähetyksen jälkeen H lähettää asiakkaalle laskunsa, joka sisältää tavaran, joka on identtinen toimittajan lähettämässä laskussa olevan tavaran kanssa.

Ainoastaan ​​toimittaja on tulliselvityksestä vastaava taho (toimituksissa kolmansiin maihin). Tavaran viennistä ilmoittaa tavarantoimittaja Bydgoszczin tullitoimipaikassa. Tavarantoimittaja mainitaan tulliasiakirjoissa viejänä.

Tavarat toimitetaan suoraan toimittajan ja asiakkaan välillä FCA Bydgoszczin toimitusehtojen mukaisesti. Tavaran kuljetuksesta sovitaan toimittajan ja asiakkaan välillä ja se tilataan asiakkaan osoittamalle rahdinkuljettajalle. Kuljettaja vahvistaa tavaran haltuunoton asiakkaan puolesta Bydgoszczissa. Tavaran kuljetuksen maksaa asiakas. Hinnat ja toimitusehdot sovitaan pitkällä aikavälillä. Toimitukset jatkuvat.

Hakija tiedusteli, täyttävätkö kuvatut liiketoimet edellytykset niiden tunnustamiselle pykälässä tarkoitetuiksi ketjuliiketoimiksi. 7 sek. arvonlisäverolain 8 §?

Esillä olevassa tapauksessa toimitus tapahtuu toimittajalta H:lle ja H:sta asiakkaalle, jolloin tavarat kuljetetaan suoraan toimittajalta asiakkaalle. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ketjuliiketoimien ehdot, jotka on kuvattu Art. 7 sek. arvonlisäverolain 8 §.

Ketjukaupat ja verotus

Edellä esitetyn perusteella hakija esitti toisen kysymyksen. Kun kyseessä ovat tavaran luovutukset kolmanteen maahan, onko tavarantoimittajan ja H:n välinen myynti Puolassa arvonlisäveron alainen kotimainen luovutus, josta H on oikeutettu vähentämään ostoihin sisältyvän veron, kun tavarantoimittajalta saadaan arvonlisäverolasku?

Tosiseikaston mukaan tavara viedään suoraan Puolasta kolmannen maan alueelle, ja toimittaja täyttää kaikki tavaran vienti-ilmoitukseen liittyvät velvoitteet, toimittaja näkyy vientiasiakirjoissa viejä, ja viennin vahvistaa aina Puolan tullitoimipaikka. Toimitukset tapahtuvat FCA:n ehdoilla, kun taas toimittajan, H:n ja asiakkaan väliset lisäjärjestelyt osoittavat, että H:lla tai asiakkaalla ei ole pääsyä tavaroihin Puolassa, eli hakijan mukaan he eivät saa määräysoikeutta tavarat omistajana Puolassa. H ei myy edelleen asiakkaalle ennen kuin toimittaja ilmoittaa H:lle tavaran lähetyksestä ja asiakas vahvistaa tavaran vastaanottamisen.

Asiakas vain tilaa ja vastaa kuljetuskustannuksista, eikä häntä H:n mielestä voida pitää kuljetuksen järjestäjänä. Tavarantoimittaja on vastuussa kuljetuksen järjestämisestä, koska toimittaja on se, joka mahdolliset H-ohjeet huomioon ottaen kuormauksen määrästä ja tyypistä lopulta päättää lastaamisesta ja ilmoittaa lastauspaikan. Asiakas määrittelee vain toimitusajan, kun taas tarkka lastausaika määräytyy toimittajan ja rahdinkuljettajan lisävahvistuksen jälkeen. Toimittaja toimittaa myös lähetysasiakirjat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koska tavara viedään kolmannen maan alueelle, viennin vahvistaa Puolan tullitoimipaikka, viejän tunnistekentässä näkyy toimittaja, toimittaja on kuljetuksen järjestävä taho ja määräysoikeus. tavaran omistajana siirtyy H:lle ja asiakkaalle viennin seurauksena. Puolan alueen ulkopuolella tavarantoimittajan H:lle tekemä myynti on hakijan näkemyksen mukaan tavaroiden suoraa vientiä. Taide. 2 piste 8 lit. a arvonlisäverolain, mutta se ei ole kotimainen luovutus. Tällainen kanta vahvistettiin samanlaisessa tosiasiatilassa yksittäisen viitenumeron tulkinnassa IPTPP2 / 443-354 / 13-4 / PR, 8. elokuuta 2013.

Tavaroiden vienti ketjukaupoissa

Kantaja huomautti myös, onko H:n myynti kolmannessa maassa olevalle asiakkaalle - kolmanteen maahan suoritettujen toimitusten osalta - arvonlisäveron alaista Puolassa?

Kun otetaan huomioon vastaus kysymykseen 2, hakijan näkemyksen mukaan myynti H:lta kolmannesta maasta tulevalle asiakkaalle kiinteistön luovutuksena kolmannen maan alueella ei ole Puolassa arvonlisäveron alaista.

Kun otetaan huomioon kuvatut tosiasiat ja hakijan kanta kysymykseen 2, toinen toimitus ketjukaupassa eli myynti H:lta kolmannesta maasta tulevalle asiakkaalle on kiinteä toimitus välittömästi Puolasta viennin jälkeen eli kotimaan toimitus. kolmannessa maassa.

Siksi H:n myynti kolmannen maan asiakkaalle ei ole arvonlisäveron alaista Puolassa.

Yksilöllinen tulkinta 5.11.2015. Varsovan verokamarin johtajan antama viite nro. IPPP3 / 4512-811 / 15-2 / JF.