Verosalaisuus ja tarkastustoiminta

Palveluvero

Verosalaisuus on omistettu koko veroasetuslain VII §:lle. Hän huomauttaa, että se liittyy tiukasti määriteltyihin asiakirjoihin, tiedostoihin tai verotietoihin. Lainsäätäjä on kuitenkin säätänyt edellä mainitussa laissa poikkeuksia, joissa toimeksisaajalla on oikeus saada tietty määrä tietoa urakoitsijastaan ​​(toimittaja/vastaanottaja). Katsotaanpa, mikä on verosalaisuus, mitä se koskee ja mitä tietoja urakoitsijasta veroviranomainen voi antaa meille!

Mikä on verosalaisuus?

Art. 34 sek. Verovalvonnasta annetun lain 1 §:n mukaan verosalaisuuksilla tarkoitetaan tietoja, jotka kerätään ja käsitellään osana verovalvontaa, lukuun ottamatta tietoja, joita käsitellään osana verovalvontaa:

  • julkisten varojen ja Euroopan unionin ja kansainvälisten rahoituslaitosten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden ja lainmukaisuuden valvonta, ei kuitenkaan omien tulojen ja kuntayksikön yleisen tuen käytön tarkoituksenmukaisuuden valvontaa;
  • edellä olevassa kohdassa tarkoitetuista varoista myönnettävän tuen rahoitusehtojen noudattamisen valvonta;
  • omien varojen Euroopan unionin talousarvioon siirtämisen oikeellisuuden tarkistaminen;
  • Euroopan unionin talousarviosta saatavien varojen ja muista ulkomaisista lähteistä peräisin olevien varojen, joita ei palauteta, hallinnoinnin tarkastus, mukaan lukien varmentaminen ja sulkemisilmoituksen antaminen, jäljempänä "tarkastus".

Verosalaisuus – mitä tietoja se kattaa?

Verosalaisuus koskee veronmaksajien, maksajien tai kerääjien henkilötietoja, jotka sisältyvät ilmoitukseen tai muihin heidän toimittamiinsa asiakirjoihin. Lisäksi Art. 293 kohta. Veroasetuslain 2 §:n mukaan verosalaisuus koskee tietoja, jotka sisältyvät:

  1. muiden kuin edellä mainittujen tahojen veroviranomaisille toimittamat verotiedot;
  2. varmistustoimia dokumentoivat tiedostot;
  3. verotusmenettelyt, verotarkastukset, tulli- ja verotarkastukset sekä oikeudenkäyntitoimet verorikoksia tai verorikoksia koskevissa asioissa;
  4. veroviranomaisen kirjanpitoasiakirjat;
  5. Verohallinnon elinten saamat tiedot;
  6. pankeista ja muista kuin 1 §:ssä tai 1 kohdassa luetelluista lähteistä;
  7. II a jaksossa tarkoitettujen sopimusten tekomenettelyn aikana saadut tiedot;
  8. 9 luvun III jaksossa tarkoitetun valvonnan dokumentoivat tiedostot;
  9. 9. maaliskuuta 2017 annettu laki verotietojen vaihdosta muiden maiden kanssa;
  10. tiedot 11 artiklassa tarkoitetun riskianalyysin tuloksista. 119zn 1 § ja muut IIIB jaksossa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat.

Henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan verosalaisuutta, on lueteltu 1999/2006 13:ssa. 294 kappale. Veroasetuslain 1 pykälä mukaan lukien: verohallinnon jaostojen työntekijät, Verohallinnon työntekijät tai Verohallinnon johtaja. Samalla lainsäätäjä on säätänyt verosalaisuuden noudattamatta jättämisen mahdollistavia poikkeuksia, joiden ansiosta elinkeinoelämää harjoittavan verovelvollisen liikekumppanit voivat pyytää tietoja:

  • verovelvollisen jättämä jättäminen tai toimittamatta ilmoitusta tai muuta asiakirjaa, jonka hän oli verolainsäädännön mukaan velvollinen esittämään;
  • jos verovelvollinen ei ole tunnustanut tai tunnustanut toimitetussa ilmoituksessa tai muussa asiakirjassa tapahtumia, jotka hänen oli verolainsäädännön mukaan sisällytettävä;
  • verolakien säännösten perusteella tehdystä ilmoituksesta tai muusta asiakirjasta johtuvat verovelvollisen verorästit tai maksurästit.

Yhteenvetona voidaan todeta, että huolimatta laajasta verosalaisuuden piiriin kuuluvista tiedoista, urakoitsijalla on pyynnöstä oikeus päästä käsiksi edellä mainittuihin tietoihin. tiedot sen toimittajasta/vastaanottajasta. Samalla verovirasto veloittaa 17 zlotyn leimaveron mainitun todistuksen antamisesta (tietojen antamisesta).

Toiminnan ja verosalaisuuden tarkastaminen

Monilla yrittäjillä on epäilyksiä siitä, ovatko tarkastuksen yhteydessä kerätyt tiedot verovelvollisen asiakirjaerän tarkastamiseen tähtäävä tarkastusmuoto verosalaisuuden alaisia. No, aluksi on syytä huomata, että tarkastustoimet ovat vähemmän tärkeitä kuin verovalvonta tai tulli- ja verovalvonta. Se on myös vähiten formalisoitu valvontamuoto. Sen tavoitteena on:

  1. ilmoitusten toimittamisen ja verojen oikea-aikaisuuden tarkistaminen;
  2. vahvistus ilmoituksen muodollisesta oikeellisuudesta;
  3. tosiseikkojen selvittäminen siinä määrin kuin se on tarpeen esitettyjen asiakirjojen noudattamisen varmistamiseksi;
  4. verovelvolliselle aiheutuneiden menojen ja saatujen verottomien tulojen (tulojen) tarkistaminen siltä osin kuin on tarpeen julkistamattomista lähteistä kattamattomien tai julkistamattomista lähteistä peräisin olevien tulojen veropohjan paljastamiseksi;
  5. verorekisteröityjen verovelvollisten toimittamien tietojen ja asiakirjojen tarkistaminen.

Kuten voidaan nähdä, tarkastustoiminnan laajuus kattaa tietyn verovelvollisen tietojen valvonnan. Tästä syystä varmennustoiminnan dokumentoivien asiakirjojen on oltava verosalaisuuden alaisia. Näin ollen valtion virkamiehellä ei ole oikeutta luovuttaa tiedostojen sisältämiä tietoja asiattomille henkilöille.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Verosalaisuus – kattaako se todisteet verotusmenettelyissä?

Yritystoiminnan aikana saattaa käydä niin, että verovelvollista vastaan ​​käynnistetään veromenettely verovelvollisen määrän selvittämiseksi. Tämän vuoksi verovelvollinen voi menettelynsä aikana päättää käyttää selvityksenä seuraavia todisteita: verokirjat, toimitetut ilmoitukset, todistajien lausunnot, asiantuntijalausunnot, tarkastuksen tuloksena kerätyt materiaalit ja tiedot, hankitut verotiedot ja muut Verohallinnon analyyttisen toiminnan, tarkastustoiminnan, verovalvonnan tai tulli- ja verovalvonnan yhteydessä kerätyt asiakirjat sekä rikosoikeudellisen menettelyn tai menettelyn aikana kerätyt aineistot verorikoksia tai verorikoksia koskevissa tapauksissa. Edellä mainitut tiedot kuuluvat verosalaisuuden piiriin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että huolimatta siitä, että urakoitsijalla on jätetyn hakemuksen perusteella pääsy joihinkin verovelvollisen tietoihin, on huomattava, että verovirastojen tekemien tarkastusten kautta kerättyjen asiakirjojen määrällä ne muodostavat vähemmistön kerätyistä tiedoista. . Voit siis olla varma, että verotarkastuksen tuloksena kerätyt tiedot ovat verosalaisuuden alaisia, joten urakoitsijalla ei ole pääsyä niihin.