Liikesalaisuus ja kilpailukielto

Palvelus

Liikesalaisuus on vilpillisen kilpailun torjumisesta 16. huhtikuuta 1993 annetussa laissa tarkoitettu kaikki tiedot, mukaan lukien mm. yrittäjän osaaminen ja tiedot, hänen taloudelliset, kaupalliset, tekniset, toiminnalliset ja suhdetoimintansa tiedot sekä yrittäjän toimintaa koskevat tutkimukset, analyysit, selvitykset ja suunnitelmat. Nämä tiedot voivat koskea myös hänen asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan. Nämä tiedot ovat tärkeitä, koska niiden paljastamisesta luvattomalle henkilölle on kielteisiä seurauksia. Kilpailukielto ymmärretään laajasti. Nämä ovat toimia, jotka ilmenevät paitsi suorana kilpailuna toisen yrittäjän yrityksen kanssa, myös toisesta yrityksestä tiedon jakamista kolmansille osapuolille.

Yrityssalaisuus - suojan ydin

Kolmansien osapuolten pääsy liikesalaisuuksiin tai kilpailu voi altistaa yrittäjän vahingolle. Kyseessä ei ole vain aineellinen menetys (esim. se, että toinen yritys käyttää jalostettua hanketta, johon yrittäjä on investoinut), vaan myös suunniteltujen etujen menettäminen (esim. yrittäjän hankkeen toteuttaminen toisen yrityksen toimesta ja suunniteltujen tavoitteiden saavuttamatta jättäminen voitto). Siksi liikesalaisuuksien suojaaminen on perusteltua yrittäjän taloudellisen edun vuoksi. Lisäksi yritys suojelee mainettaan yrityksen luottamuksellisuudella.

Kaikki arkaluontoiset tiedot ja yksityiset tiedot, joita maksulliset "vihaajat" käyttävät Internetissä tai jotka vuotavat kilpailuun, voivat vaarantaa yrityksen hyvän maineen. Yrittäjä voisi silloin vaatia vahingonkorvausta, mutta se on pitkäaikainen prosessi, ja liiketoiminnassa on tärkeää se, mikä on tässä ja nyt.

On muistettava, että luottamuksellisten tietojen, kuten myös liikesalaisuuden, ei tarvitse liittyä tiukasti liike-elämään. Yhtiössä tapahtuvat tapahtumat, työntekijöiden käyttäytyminen ja heidän suhteensa hallituksen jäsenten tai heidän kanssaan yhteistyössä toimivien henkilöiden kanssa ovat luottamuksellisia tietoja. Kaikki yrittäjää koskevat tiedot, joita ei julkisteta, ovat luottamuksellisia. Jos epäilet, mikä on luottamuksellista tietoa, omaa arvostelukykyä ja säädyllisyyttä lukuun ottamatta, kannattaa tutustua toisen osapuolen kanssa tehtyjen sopimusten määräyksiin.

Yrityksen salaisuus - suojausmenetelmät

Suosituimpia liikesalaisuusmääräyksiä ovat sisäiset määräykset, salassapitosopimukset ja kilpailulausekkeet. Yleensä työntekijä allekirjoittaa työhön ryhtyessään sopimuksen yhteydessä määräykset, jotka määrittelevät selkeästi yrityksen säännöt - myös tiedon käsittelyn osalta. Yhä useammin on määrätty, että palkka on luottamuksellista tietoa, eikä työntekijä saa paljastaa sitä. Säännösten määräykset velvoittavat työntekijän käyttämään niitä. Niiden lisäksi yrittäjät päättävät esittää muita liikesalaisuuksien turvaamisen muotoja.

Salassapitosopimus

Kilpailulausekkeet, salassapitosopimukset (NDA) velvoittavat meidät pitämään salassa ja olemaan paljastamatta kenellekään (paitsi valtuutetuille) mitään luottamuksellisia tietoja. Usein sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä työntekijän käytettävissä on erilaisia ​​tietoja. Riippumatta siitä, missä muodossa nämä tiedot ovat saatavilla, tai niiden lähteestä, sinun tulee kuitenkin pitää ne omana tietonasi. Tällä tavalla saatuja tietoja saa käyttää vain yhteistyötarkoituksiin, esimerkiksi työntekijän ja yrittäjän väliseen yhteistyöhön. Kolmansien osapuolten kanssa asioidessasi muista hillitä itsesi ja olla paljastamatta tietoja tai niiden lähdettä kokonaan tai osittain asiakkaille tai muille henkilöille ilman yrittäjän lupaa. Yleensä myös tiedon kopioiminen, monistaminen ja siten levittäminen on kiellettyä. Jos yhteistyö sen sijaan edellyttää tällaisten tietojen käyttöä yrityksen kehittämiseen, se voidaan antaa saataville yrittäjän nimenomaisella suostumuksella.

Siviililaki määrää vastuun paitsi tahallisista teoista myös törkeästä huolimattomuudesta. Laiminlyönnillä tulisi ymmärtää piittaamattomuus, huolimattomuus. Tällainen tilanne liikesalaisuuden suojan yhteydessä voi olla asianmukaisen huolellisuuden laiminlyönti tietojen suojaamiseksi kolmansien osapuolten pääsyltä.

Esimerkki 1.

Näytön jättäminen asiakastietojen kanssa muiden nähtävään paikkaan (ns. puhtaan näytön politiikan noudattamatta jättäminen).

Jos lainvalvontaviranomaiset vaativat lain edellyttämää tietojen luovuttamista, henkilön on ilmoitettava siitä välittömästi yrittäjälle. Työntekijä on vapautettu salassapitovelvollisuudesta syyttäjän tai rikos- ja veroviranomaisen päätöksellä. Hänen tulee kuitenkin aina ilmoittaa yrittäjälle tästä tosiasiasta ja neuvotella hänen kanssaan annettujen tietojen laajuudesta. Saattaa käydä niin, että se antaa tietoja esimerkiksi luonnollisten henkilöiden tiedoista, jotka eivät kuulu täysin puhelun piiriin.

Esimerkki 2.

Kirje syyttäjänvirastolta, jossa pyydetään pääsyä yrittäjän tietoihin.

Sopimuksissa usein sanotaan, että työntekijä sitoutuu poistamaan kaikki luottamukselliset tiedot yhteistyön päätyttyä. Yrittäjän lisävakuus on kirjallinen vakuutus edellä mainitun velvoitteen täyttämisestä. On käytäntönä olla sidottu sopimukseen myös yhteistyön päätyttyä, jopa useiksi vuosiksi.

Erityisen tärkeät tiedot, joiden paljastaminen voisi vahingoittaa työnantajaa, voidaan turvata sopimuslausekkeella, jossa yksi henkilö sitoutuu olemaan paljastamatta yritystä koskevia luottamuksellisia tietoja.

Salassapitosopimuksen allekirjoittamisen laiminlyönti voi johtaa siihen, että yrittäjä ei aloita yhteistyötä tai keskusteluja.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kilpailukieltolauseke

Työntekijän kilpailukielto määräytyy työlain mukaisesti. Sitä sovelletaan sekä työsuhteen aikana että määrätyn ajan sen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltolauseke sekä salassapitovelvollisuus - yrityksen salaisuuksien osalta - tähtää yrityksen hyväksi. Työnantajan toiminnan kanssa päällekkäistä toimintaa pidetään työnantajan edun vastaisena. Tämä tarkoittaa, että työntekijä ei voi työskennellä yhdessä yrityksessä:

  • johtaa omaa yritystäsi samalla alalla,

  • harjoittaa liiketoimintaa kolmannen osapuolen kautta,

  • vuokraus konsulttiyrityksissä kolmansilta osapuolilta.

Kilpailukielto johtuu laista tai työntekijän ja työnantajan välisestä sopimuksesta. Lakisääteinen kilpailukieltolauseke koskee pääomayhtiöiden hallitusten ja hallintoneuvostojen jäseniä, kun taas sopimuskielto sisältyy työlakiin ja se on erilliseen sopimukseen perustuvan sopimuksen - tai työsopimuksen lausekkeen - muodossa. . Laista johtuva kielto on muotoiltu työlain ja siviililain säännöksillä työnantajan huolenpitoa määräävästä yleislausekkeesta. Toimeksiantosopimusten osalta toimeksiannon suorittaminen edellyttää asianmukaista huolellisuutta. Näitä asioita säätelevä kilpailukieltosopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa oleva säännös on lisävakuus ja kertoo usein tarkan sopimussakon sen noudattamatta jättämisestä.

Kilpailukieltosopimuksen tulee sisältää:

  • kilpailukieltokausi,

  • kilpailukieltolausekkeen noudattamisesta maksettavan korvauksen määrä.

Huomio!

Työntekijälle korvaus siitä, että hän ei ole ryhtynyt kilpailutoimiin työsuhteen päättymisen jälkeen, on vähintään 25 % yrittäjän palkasta koko kilpailukieltosopimuksen keston ajalta.

Tällaisen sopimuksen on oltava kirjallinen. Jos sopimus tehtiin suullisesti, se ei soveltuisi. Voisi vain viitata siviililain ja työlain säännöksiin etsien säännöksistä vastuuta työnantajan edun vastaisesta toiminnasta tai vahingonkorvausvelvollisuutta.

Huomio!

Työntekijän aineellinen vastuu aiheutuneesta vahingosta (työsopimus) rajoittuu kolmeen hänen palkastaan ​​kyseisellä työnantajalla.

Seuraukset liikesalaisuuksia koskevien määräysten allekirjoittamatta jättämisestä

Työntekijän, joka ei halua allekirjoittaa tällaista sopimusta, on otettava huomioon seuraukset: häntä ei saa antaa tehdä työtään tai vetäytyä siitä, mikä voi johtaa työsuhteen päättymiseen.

Liikesalaisuus rikottu

Yrittäjällä on oikeus vaatia rikkomuksen välitöntä lopettamista ja sen vaikutusten poistamista sopimuksessa määrätyn ajan kuluessa. Jos yrittäjä jättää tehtävän huomiotta ja sen toteuttamisessa ilmenee vaikeuksia, yrittäjä voi vaatia sopimuksessa määrätyn suuruisen sopimussakkon maksamista. Jos sitä ei todeta, on mahdollista vaatia korvausta siviililain yleisten periaatteiden mukaisesti.

Ero NDA:n ja kilpailulausekkeen välillä

Salassapitosopimus (NDA) voidaan allekirjoittaa valitsemastasi työsuhteesta riippumatta. Sitä harjoitetaan usein jo yrittäjien välisissä yhteistyökeskusteluissa. Keskustelun ja liiketoimintamallin suunnittelun aikana yrittäjät antavat erilaisia ​​tietoja toimintansa tilasta. On tärkeää, että näitä tietoja ei käytetä yrittäjää vastaan, mikäli yhteistyö epäonnistuu. On erityisen tärkeää allekirjoittaa tällainen sopimus neuvottelujen aikana kilpailevan yrityksen kanssa. Yrityksen ideoiden hyödyntäminen kilpailun toimesta voi viedä yhtiöltä vakaan aseman markkinoilla pitkäksi aikaa. Salassapitosopimus solmitaan myös yrittäjää palveluita tarjoavien henkilöiden kanssa, jotka eivät ole työsuhteen (työsopimuksen) perusteella palkattuja työntekijöitä.

Kilpailulauseke sen sijaan on työsopimuksen määräys tai erillinen sopimus työlaissa tarkoitetulla tavalla. Sillä pyritään suojelemaan työnantajaa työntekijän kilpailutoiminnalta yrityksen ulkopuolella. Tämän jälkeen työnantaja maksaa asianmukaisen korvauksen kilpailullisen toiminnan laiminlyönnistä. Uudessa työpaikassa työskentely edellyttäisi työntekijältä edellisen työnantajan kokemuksen hyödyntämistä ja usein toteuttaisi ideoita edellisestä työpaikasta tai käytettäisiin liikesalaisuutta.