Viralliset pesänhoitaja- ja ryhmäirtisanomiset konkurssin valossa

Palvelus

Jos yritys menee konkurssiin, pesänhoitaja voi ottaa työnantajan roolin. Selvitä, mitä tehtäviä tällä taholla on kohdattava ja mitkä ovat sen oikeudet ja velvollisuudet työntekijöitä kohtaan.

Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa pesänhoitaja määritellään yksityiseksi yhteisöksi, joka toimii julkisoikeudellisena menettelynä konkurssimenettelyssä. Lisäksi on syytä huomata, että konkurssipesän pesänhoitaja on 2000-luvun alainen. Työlain 31 § toimielin, joka on valtuutettu toimimaan työntekijäasioissa konkurssiin menneen työnantajan viranomaisten toimista huolimatta.

Selvittäjän rooli päivitetään konkurssin julistamisen jälkeen ja sen jälkeen konkurssiin mennyt on velvollinen ilmoittamaan ja luovuttamaan pesänhoitajalle kaikki omaisuutensa sekä antamaan toimintaansa, omaisuuttaan ja selvityksiä koskevat asiakirjat, erityisesti kirjanpitokirjat, muut kirjanpidot. säilytetään verotusta ja kirjeenvaihtoa varten. Lisäksi konkurssissa oleva on velvollinen antamaan pesänhoitajalle kaikki tarvittavat selvitykset omaisuudestaan.

Vastaanottaja työnantajana

Konkurssimies ottaa työlainsäädännön säännöksistä johtuvat työnantajan velvoitteet (henkilökohtaiset ja kollektiiviset). Tämä ei tarkoita muuta kuin edunvalvojan palkkioiden maksamista, maksettavia etuja, oikeudenkäyntejä työvoimaosastojen oikeudenkäynnissä, todistuksiin ja työntekijädokumentaatioihin liittyvien velvoitteiden täyttämistä, työtodistusten antamista, työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista.

Jos päätös joukkovähentämisestä, joka kuuluu myös pesänhoitajalle, vastaa pesänhoitajalle joukkovähentämisen yhteydessä asetetut velvoitteet. Toisin sanoen se ottaa vastuulleen työnantajan kollektiivisen työlainsäädännön mukaiset velvoitteet. Näin ollen 19 artiklan mukaisesti 8 u.z.g. - työntekijällä on oikeus erokorvaukseen työsuhteen päättämisen yhteydessä. Hänellä on siis henkilökohtainen rahavaatimus työnantajaa vastaan ​​irtisanomiskorvauksen maksamiseksi. Irtisanomiskorvaukset ovat pykälässä tarkoitettuja suuria velkoja. 230 sek. 2 BRL

Art. 230, BRL:n 2 § konkurssipesän muut velat sisältävät kaikki velvoitteet, joita ei ole lueteltu kohdassa. 1 konkurssipesän velat konkurssin julistamisen jälkeen:

  • erityisesti konkurssiin julistamisen jälkeen erääntyvät työsuhteesta johtuvat saamiset;

  • vastuut konkurssipesän perusteettomasta edusta;

  • velvoitteet, jotka perustuvat konkurssiin ennen konkurssiin asettamiseen tekemiin sopimuksiin, joiden täyttämistä pesänhoitaja on vaatinut;

  • muut pesänhoitajan toiminnasta johtuvat velat ja eläkkeet sairauden, työkyvyttömyyden, työkyvyttömyyden tai kuoleman aiheuttamasta korvauksesta sekä eläkkeet, jotka johtuvat elinkoron sisällön piiriin kuuluvien oikeuksien muuntamisesta elinkorotukseksi. konkurssin julistamisen jälkeen.

Jos pesänhoitaja aikoo irtisanoa työsopimuksen, hänen on tehtävä se lain vaatimusten mukaisesti, perustuen pykälän säännöksiin. Työlain 30 § eli kummankin osapuolen ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta tai irtisanomisesta ilman irtisanomisaikaa tulee tehdä kirjallisesti. Lausunnossa toistaiseksi tehdyn työsopimuksen irtisanomisesta tai irtisanomisesta irtisanomisesta on käytävä ilmi syy, joka oikeuttaa irtisanomisen tai irtisanomisen.

Irtisanomisajan lyhentäminen konkurssiin asettamisen yhteydessä

Lisäksi Art. Työlain 361 §:n mukaan, jos toistaiseksi tehdyn työsopimuksen tai määräajaksi solmitun työsopimuksen irtisanominen tapahtuu työnantajan konkurssiin tai selvitystilaan asettamisen vuoksi tai muusta työntekijään liittymättömästä syystä, työnantaja voi irtisanoakseen työsopimuksen aikaisemmin lyhentää kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, kuitenkin enintään 1 kuukauteen. Tässä tapauksessa työntekijällä on oikeus saada korvaus palkan suuruisesta irtisanomisajan jäljellä olevasta ajasta.

Pykälässä tarkoitettu irtisanomisajan lyhentäminen. Työlain 361 §:n 1 momentin mukaan työsuhde päättyy tämän lyhennetyn, ei lakisääteisen irtisanomisajan päätyttyä. Ei ole mitään syytä hyväksyä, että art. Työlain 361 § loi uuden mahdollisuuden irtisanoa työsuhde, jossa työsuhde kestäisi irtisanomisajan päättymisestä huolimatta.

Mikäli irtisanomisaikaa lyhennetään §:n mukaisesti Työlain 361 § Työsopimus irtisanotaan lyhennetyn irtisanomisajan päätyttyä ja myöhemmältä ajalta työntekijä saa korvausta, mutta ei ole enää työntekijä. Irtisanomisajan lyhentämisestä maksettavan korvauksen lisäksi hän ei saa oikeutta työsuhteeseen liittyviin etuihin. Sinä aikana, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta - koska työntekijä ei ole työntekijöiden pakollisen sosiaalivakuutuksen alainen.

Ryhmän irtisanomiset konkurssissa ja ammattiliiton rooli

Konkurssi- tai selvitystilaan asettaminen merkitsee sitä, että työsuhteen kestävyyden suojaa koskevia säännöksiä ei sovelleta - 16 §. Työlain 38, 39 ja 41 pykälät sekä määräykset työntekijöiden erityisestä suojasta työsopimusten irtisanomista ja irtisanomista vastaan.

Tämä tarkoittaa, että irtisanominen ei edellytä työntekijää edustavan ammattiliittojärjestön kuulemista (Korkeimman oikeuden tuomio 15.3.2001, I PKN 447/00).

Työntekijän suojasta luovuttiin konkurssin yhteydessä

Tarkemmin sanottuna työnantajan konkurssissa ja joukkoirtisanomisista päättävän edunvalvojan hoitaman pesän hallinnassa: työntekijät, työntekijän suojelusta on luovuttu suhteessa:

  • varhaiseläkkeelle jääneet työntekijät;

  • työntekijät, jotka ovat lomalla tai eivät tee työtä muista perustelluista syistä;

  • naispuoliset työntekijät raskauden tai äitiysloman aikana;

  • työntekijät, jotka kasvattavat lasta äitiysloman aikana;

  • vanhempainvapaalle oikeutetut työntekijät, jotka ovat jättäneet työajan lyhentämistä koskevan hakemuksen;

  • ammatillista valmistautumista varten tehdyn työsopimuksen perusteella palkatut alaikäiset työntekijät.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Erokorvauksen maksaminen ja työtodistusten laatiminen

Kuten jo mainittiin, pesänhoitaja on velvollinen maksamaan erokorvauksen joukkoirtisanomisten yhteydessä. Työntekijällä on määräysten mukaan oikeus erorahaan, jonka suuruus on:

  1. kuukauden palkka, jos työntekijä on ollut tietyn työnantajan palveluksessa alle 2 vuotta;

  2. kahden kuukauden palkka, jos työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 2–8 vuotta;

  3. kolmen kuukauden palkka, jos työntekijä on ollut tietyn työnantajan palveluksessa yli 8 vuotta.

Erokorvauksen määrä ei saa ylittää 15 kertaa työsuhteen päättymispäivänä voimassa olevan, erillisten määräysten perusteella määrätyn työn vähimmäispalkan määrää. Viime kädessä toimitsijamies on vastuussa työtodistuksen toimittamisesta työntekijälle.

Oikeusperusta:

  • Laki, annettu 28. helmikuuta 2003, konkurssilaki (Journal of Law 2019.498, eli);

  • Laki, annettu 26. kesäkuuta 1974, työlaki (Journal of Law 2019.1040, s.o.);

  • Laki, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2003, erityissäännöistä työntekijöiden työsuhteen irtisanomiseksi työntekijöihin liittymättömistä syistä (Lakilehti 2018.1969, ts.).