Työtodistus - Todistuksen myöntämättä jättäminen (osa 4)

Palvelus

Lain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijöilleen työtodistus hyvissä ajoin. Hänen harteillaan makaavan velvoitteen laiminlyönti voi olla kohtalokasta sekä työnantajalle että työntekijöille. Siksi työtodistusta pidetään yhtenä tärkeimmistä työntekijän asiakirjoista, johon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Työtodistus ja sen myöntämisvelvollisuus

Työtodistuksen antamisvelvollisuus on säädetty työlaissa ja se syntyy työsuhteen päättyessä tai päättyessä. 7.9.2019 voimaan tulleessa työlain muutoksessa täsmennettiin päivämäärää, jolloin työnantajan tulee antaa työntekijälle työtodistus. Tähän asti määräykset määrittelivät tämän termin "välittömäksi", kun taas syyskuun 7. päivästä alkaen 97 § 1 sai uuden sanamuodon, jonka mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä. Tärkeää on, että työtodistus ei voi riippua työntekijän aiemmasta sovittelusta työnantajan kanssa.

Työnantajan kannalta on erittäin tärkeää, että jos työtodistusta ei ole mahdollista toimittaa työntekijän omiin käsiin, se tulee lähettää postitse tai muulla tavalla työnantajan viimeiseen tiedossa olevaan osoitteeseen. Tämä suojaa työnantajaa syytöksiltä siitä, ettei hän ole noudattanut välitöntä työtodistuksen antamisvelvollisuutta.

Jos työntekijälle ei noudateta velvollisuutta antaa tai antaa työntekijälle työtodistus lakisääteisten määräaikojen kuluessa, siitä seuraa pykälän mukaan. 282 §:n 1 momentin mukaan työnantajalle määrätään 1 000–30 000 zloty sakko.

Työtodistus ja korvaus myöntämisvelvollisuuden laiminlyönnistä

Art. Työlain 99 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada korvausvaatimuksena työnantajan aiheuttamasta vahingosta, jos hän ei ole antanut tai antanut väärää työtodistusta ajoissa. Korkeimman oikeuden 13. lokakuuta 2004 antaman tuomion (II PK 36/04) mukaan tehokkaan korvausvaatimuksen ehtona on osoittaa työttömyyden (ansionmenetyksen) ja puutteellisen työn myöntämättä jättämisen välinen yhteys. todistus ajoissa. Velvollisuus todistaa virheellisen työtodistuksen ajoissa antamatta jättämisen tai virheellisen työtodistuksen antamisen ja aiheutuneen vahingon välinen yhteys on työntekijällä. Korvauksen saamiseksi työntekijän on todistettava tuomioistuimelle, että hän etsi aktiivisesti työtä, mutta jäi työttömäksi työtodistuksen puuttumisen tai sen sisällön virheellisyyden vuoksi.

Korvauksen määrä on rajoitettu kuuden viikon palkkaan. Korvaus lasketaan 2 §:n 2 momentin mukaisesti. Palkan määräytymisasetuksen 1 kohdan 9 alakohta eli sama menetelmä kuin käyttämättömän vuosiloman vastaava määrä.

Lisäksi virheellisen työtodistuksen antamisen yhteydessä tehty korvauspäätös on peruste tämän todistuksen muuttamiselle (työlain 99 §:n 4 momentti).

Kansalaisoikeuksien tavoittelu

Virheellisen työtodistuksen antamatta jättämisestä tai myöntämättä jättämisestä aiheutuneen vahingon ei kuitenkaan tarvitse johtua työntekijän kyvyttömyydestä löytää työtä. Taiteen sisältö. Työlain 99 § ei sulje pois työntekijöiden muita vaateita. Työntekijän sääli voi olla esimerkiksi se, että hän kieltäytyy myöntämästä hänelle ZUS:n etuja. Työtodistus on asiakirjatodiste, joka palvelee mm. vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle oikeutettujen oikeuksien määrittämiseksi. Seuraavalle työnantajalle se on myös asiakirja, joka vahvistaa työntekijän oikeuksien (esim. oikeus loma- tai vanhempainvapaaseen) hankinnan tai käytön. Edellä mainituissa tapauksissa työntekijä voi vaatia korvausta siviilioikeudessa ja työnantaja on vastuussa yleisin ehdoin. Työsuhteen vastuun yleinen peruste on 1999/2004. Siviililain 471 §:n pykälän yhteydessä. 300 työlain.