Vahvistus perinnön hankinnasta ja perinnön jaosta

Palvelus

Perintö avautuu testamentintekijän kuoltua. Itse kuoleman tosiasia aiheuttaa paljon surua ja vaikeuksia vainajan perheelle. Lisäksi usein koko periytymisprosessi on myös syynä perillisten välisiin väärinkäsityksiin ja perheen jakautumiseen. Valitettavasti taantuman avautuminen on vasta alkua usein pitkälle ja vaikealle laskupolulle. Ensin on vahvistettava perinnön hankinta, ja seuraava vaihe on perinnön jakaminen siihen oikeutettujen kesken.

Perillisen perinnön saamishetki tapahtuu pääsääntöisesti heti, kun perintö avataan. Säännöt eivät vaadi lisätoimenpiteitä. Perillisen ei tarvitse esittää ylimääräistä tahtoilmoitusta perinnön saamiseksi. Siten perintö saadaan testamentintekijän kuoltua itse lain nojalla ilman, että perillisen tai tuomioistuimen on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tästä huolimatta useimmissa tapauksissa, lähinnä silloin, kun testamentintekijöiden ryhmä koostuu suuremmasta määrästä henkilöitä, perinnön saamisen ja sen jaon ilmoitusmenettely on jopa välttämätön.

Tuomioistuimen päätös tässä asiassa helpottaa monia muodollisia asioita ja voi myös estää perillisten syntymisen ristiriitoja. Miten testamenttiprosessi sitten tulisi suorittaa? Kuka on oikeutettu jättämään tuomioistuimelle hakemuksen perinnön saamiseksi? Mikä on perintöosasto? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Perinnön saamisen hetki

Perinnön hankkimiseen sovelletaan pykälän säännöksiä. 922 ja sitä seuraavat Siviililaki (jäljempänä siviililaki). Art. Siviililain 925 pykälän mukaan perintö saadaan sen avautuessa (avautuminen puolestaan ​​tapahtuu testamentintekijän kuollessa). Koodi ei aseta perinnön ehdoksi perillisen velvollisuutta antaa tässä asiassa tahdonilmoitus. Tärkeää on, että perintö hankitaan riippumatta siitä, onko perillinen edes saanut tietää testamentintekijän kuolemasta.

Edellä mainitun yhteydessä on selvennettävä, että notaarin tekemä perintökirjan tai oikeuden määräyksen antaminen on vain toteavaa, ei perustavaa. Tämä tarkoittaa, että ne eivät luo perillisten perintöoikeuksia, vaan vain vahvistavat ne. Näin ollen em. toimi tai oikeuden määräys ei johda kuolinpesään kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymiseen perilliselle, vaan ainoastaan ​​vahvistaa, että tämä siirtymä tapahtui kuolinpesän avautuessa.

On kuitenkin muistettava, että huolimatta perinnön hankinnasta sen avaamishetkellä, tällainen hankinta on aluksi vain väliaikainen ja väliaikainen. Tämä johtuu siitä, että perillinen Art. Siviililain 1015 mukaan hän voi hylätä perinnön 6 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona hän sai tietää nimityksensä. Perillinen puoliso voidaan myös sulkea perinnön ulkopuolelle tai tuomioistuin tunnustaa perillisen periytymättömäksi. Perinnön saaminen tulee lainvoimaiseksi vasta, kun perillinen tekee ilmoituksen perinnön vastaanottamisesta, tai 6 kuukauden perinnön vastaanottamista tai hylkäämistä koskevan määräajan päätyttyä, jos perillinen ei ryhdy toimenpiteisiin.

Vahvistus perinnön hankinnasta

Perintö saadaan lain mukaan ottamalla perinnön vastaan ​​suoraan tai omaisuuden perusteella tai 6 kuukauden toimettomana perillisen jälkeen päivästä, jona hän sai tietää perinnön avautumisesta. Kuitenkin, jotta sinulla on oikeus osallistua jäämistöön, kannattaa kuitenkin huolehtia perinnön hankinnan laillisesta (muodollisesta) vahvistamisesta eli perinnön hankinnan vahvistamisesta.

On syytä muistaa, että perinnön hankintaa koskevassa asiakirjassa mainitaan vain perillisryhmä ja ilmoitetaan kunkin perillisen osuuden osuus omaisuudesta. Perinnön hankintailmoitus ei jaa yksittäisiä pesän osia perillisten kesken - siinä ei mainita asiakirjassa kuka saa omaisuuden, kenelle auto ja arvoesineet jne.

Siviililain sisällössä on kaksi tapaa vahvistaa perinnön saaminen. Yksi niistä on tietyn asiakirjan eli perintötodistuksen laatiminen julkisessa notaarissa, kun taas toinen edellyttää oikeustoimia. Molemmilla edellä esitetyillä asiakirjoilla (notaari ja tuomioistuin) on sama oikeusvoima. Ne muodostavat perusasiakirjan, joka vahvistaa perintöoikeuden, joka perillisillä on oikeustoimissa - mukaan lukien pankissa jättämällä hakemuksen rahan maksamisesta vainajan pankkitililtä tai jättämällä hakemuksen perinnön kiinteistön maa- ja kiinnitysrekisteriin merkitsemiseksi omistajanvaihdoksesta.

Perintötodistus

Käsitelty menetelmä on yksinkertaisempi, halvempi ja nopeampi vaihtoehto. Perinnön vahvistava asiakirja on notaarin laatima ilman todisteita (tai muita todisteita).Voidakseen hyödyntää tätä reittiä kaikkien perillisten tulee kuitenkin saapua notaarin toimistoon ja ilmaista tahtonsa ottamaan vastaan ​​osuutensa perinnöstä. Esimerkiksi jos joku perillisistä kiistää testamentin olemassaolon tai pätevyyden, notaarin on mahdotonta laatia kyseistä asiakirjaa.

Kun kaikki perilliset ovat laatineet ja allekirjoittaneet perintötodistuksen, notaari tekee merkinnän perintörekisteriin.

Tuomioistuimen vahvistus perinnön saamisesta

Tämä menetelmä vaatii oikeudenkäyntiä. Valitettavasti se on välttämätöntä, jos asianosaiset eivät ole samaa mieltä keskenään. Perinnön saamisen vahvistamiseksi tuomioistuinkäsittelyssä on tehtävä hakemus sille käräjäoikeudelle, joka on toimivaltainen testamentintekijän viimeisen asuinpaikan mukaan. Tällaisen hakemuksen voivat jättää kuka tahansa, jolla on siihen laillinen intressi eli perilliset, testamentintekijän velkojat, testamentissa ulkopuoliset, mutta myös varattuun osaan oikeutetut perilliset sekä testamentin saaja.

Perinnön hankintailmoitushakemuksessa tulee olla tiedot kaikista mahdollisista perillisistä ja heidän sukulaisuudestaan. Todisteena perhesiteestä hakemukseen tulee liittää kopiot väestörekisteristä, kuten syntymätodistukset tai vihkitodistukset. Hakemuksesta peritään 50 PLN:n oikeudenkäyntimaksu.

Perintömenettelyn aloittamisoikeutta ei ole rajoitettu aikarajaan, eli se voidaan nostaa milloin tahansa. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut perinnön avautumisesta eli testamentintekijän kuolemasta, elleivät kaikki tunnetut perilliset ole jo jättäneet ilmoitusta perinnön vastaanottamisesta tai hylkäämisestä.

Kyseessä on oikeudenkäyntimenettely, jossa ei ole osapuolia, vain hakija ja osallistujat. Perinnön saamisen vahvistaa tuomioistuin päätöksellä. Saat lisätietoja perinnöstä seuraavista artikkeleista:
Lakisääteinen perintö – kuka saa perinnön, kun testamenttia ei ole?
Osuuksien periminen avoimessa yhtiössä - onko se mahdollista?
Tekijänoikeusperintö – milloin se on mahdollista?

Mikä on perintöosasto?

Kuten aiemmin mainittiin, perinnön vahvistava notaari ja perinnön hankintapäätös on tarkoitettu vahvistamaan perillisryhmään kuuluvat henkilöt ja määräämään heidän osuutensa perinnöstä. Perintöosaston tehtävänä on puolestaan ​​poistaa perinnön yhteisyys ja määritellä, mitkä osat perittävästä perijät periytyvät.

Periaatteessa kuolinpesän jako voidaan suorittaa kahdella tavalla: sovinnollisesti - sopimuksella ja tuomioistuimella.

Perintöministeriö ja sopimus

Perinnön jakaminen sopimuksen muodossa tehdään kaikkien perillisten yhteisellä ja yksimielisellä testamentilla. Mainitussa sopimuksessa tulee sisältää yksityiskohtainen luettelo konkurssipesän osista, eli luettelo kiinteistöistä, irtauksista (autot, elektroniikka ja kodinkoneet, korut ja muut arvoesineet) sekä kertyneen käteisen määrä, pankkitileillä jäljellä olevat varat ja arvopaperit kuolleesta.

Tällöin sopimukseen tulee sisältyä yksityiskohtainen määräys edellä mainittujen osien jaosta. Esimerkiksi toinen perillisistä saa kiinteistön, toinen oikeuden irtaimeen ja käteiseen omaisuuteen. Usein käy niin, että testamentintekijä jättää vain kiinteistön, jolloin tällaisen perinnön jakamisesta tulee ongelmallista. Perilliset voivat sitten sopia, että toinen heistä ottaa haltuunsa oikeuden omaisuuteen ja maksaa takaisin muille perillisille tai että omaisuus rahastetaan ja myynnistä saatu summa jaetaan perillisten kesken heidän osuutensa perinnöstä . Sitova sopimusvapauden periaate mahdollistaa vapaan ja joustavan omaisuuden jaon perillisten kesken.

Siviililain säännökset eivät sääntele oikeudellista muotoa, jossa pesänjakosopimus tulee tehdä. Joten voit tehdä sen millä tahansa tavalla - myös suullisesti. Todistussyistä turvallisin vaihtoehto on kuitenkin tehdä se kirjallisesti. Poikkeuksena on, että kiinteistö on yksi pesän osista, niin sopimus on tehtävä notaarin vahvistamana asiakirjana.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Tuomioistuimen perintöosasto

Kun perilliset eivät pääse sopimukseen, he jättävät pesän jakamisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaisessa tilanteessa joku asianosaisista (perillinen, perinnön osuuden hankkija tai perillisen velkoja) tekee käräjäoikeudelle hakemuksen jakomenettelyn aloittamisesta. Tämän hakemuksen tulee sisältää luettelo omaisuudesta, joka jaetaan perillisten kesken. Hakijan tulee myös tehdä esitys pesän jakamisesta. Kuten perintömenettelyssä, jakomenettelyssä ei ole erityistä määräaikaa tällaisen menettelyn aloittamiselle.

Jakomenettelyn aikana tuomioistuin määrittää jaettavan kaatumisen koostumuksen ja arvon. On syytä muistaa, että perinnön koostumus määräytyy perinnön avaushetken tilan mukaan, kun taas sen arvo - jakopäätöksen ajankohtana voimassa olevien hintojen mukaan. Lisäksi se, että hakija tai perilliset määrittävät perinnön oikeudenkäynnin aikana, ei sido tuomioistuinta. Se ei myöskään vapauta tuomioistuinta velvollisuudesta arvioida kuolinpesän arvo viran puolesta.

Tuomioistuin jatkaa tämän jälkeen kuolinpesän jakamista. Tämä hajoaminen voi tapahtua useilla eri tavoilla. Ensimmäinen on ns fyysinen jako, eli yksittäisten esineiden jakaminen yksittäisille perillisille heidän osuutensa perinnöstä mukaan. Jos perintöä ei voida jakaa siten, että yksittäisille perillisille myönnettyjen osien arvo vastaa heidän oikeutensa saamien osuuksien arvoa, tuomioistuin voi velvoittaa perilliset suorittamaan asianmukaiset maksut keskenään.

Toinen tapa on myöntää kuolinpesään kuuluvat oikeudet yhdelle perilliselle tai vain osalle heistä, ja velvollisuus maksaa samalla perillisille jäljellä olevat perilliset.

Kolmas mahdollinen tapa on ns siviilijako, joka koostuu perinnön osien myynnistä ja tällä tavalla saadun määrän jakamisesta perillisten kesken heidän osuutensa perinnöstä mukaan. Edellä mainittuja perinnönjakomenetelmiä voidaan yhdistää.

Vahvistus perinnön hankinnasta ja perinnön jaosta - yhteenveto

Kuten artikkelin alussa mainittiin, perinnön avautuminen on vasta alkua tien varsinaiseen perilliseen perilliseen.

Sekä perinnön hankinnan vahvistamisen että sen jaon osalta nämä prosessit voidaan suorittaa suhteellisen nopeasti, ilman suuria komplikaatioita, tai ne voivat johtaa useiden kuukausien myrskyisiin oikeudenkäynteihin. Jos perilliset ilmaisevat tahtonsa periä ja jakaa perinnön, voidaan koko asia ratkaista laatimalla perinnön vahvistava notaarikirja ja sopimus perinnön jakamisesta. Jos kuitenkin vähintään yksi perimisiin oikeutetuista ei suostu tällaiseen ratkaisuun, jäljelle jää vain laillinen reitti.