Valitukset vai kuinka suojautua epäoikeudenmukaisilta tuomioilta?

Palvelus

Oikeuskeino on oikeussuojakeino, jonka tarkoituksena on muuttaa asiaa ratkaiseva päätös suotuisammaksi muuttamalla päätöstä tai kumoamalla se. On myös poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten kassaatiovalitus. Tarkista, mitä hoitokeinoja on saatavilla missäkin tapauksessa!

Mitkä ovat oikeuskeinot?

Useisiin tuomioistuimen antamiin tuomioihin voi hakea muutosta: tuomiot ja määräykset:

  • prosessimenettelyssä - prosessimenettelyssä tehdyt päätökset ratkaisevat menettelyyn liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi oikeudenkäyntikuluista vapauttamisen epäämisen (valituksen perusteella - jos laissa niin säädetään)
  • ei-riita-asioissa - ne ratkaisevat asiat aineellisella tavalla - esim. perinnön saamisen vahvistamisesta, vanhentumisesta, yhteisomistuksen lakkauttamisesta (valituksen kohteena);

sekä maksumääräykset:

  • maksumääräysmenettelyssä - voidaan esittää vastalauseita
  • maksumääräysmenettelyssä - on maksuja.

Tärkeimmät hyvityskeinot:

Tuomio tai teko

Mahdollinen parannuskeino

Tuomio

Vetoomus

Oletustuomio

Vastalauseet - vastaajalla on oikeus

Valitus - johtuu kantajasta

Maksumääräys maksumääräysmenettelyssä

Maksut - kuuluvat vastaajalle

Valitus - johtuu kantajasta

Maksumääräys kirjallisessa menettelyssä

Vastaväite - vastaajalla on oikeus

Valitus - johtuu kantajasta

Laissa luetelluista päätöksistä prosessimenettelyissä

Minulla on valitus

Asian pääasiaa koskevista säännöksistä riita-asioissa

On valitus

Ei-riidanomaisten menettelyjen päätöksille, jotka eivät ratkaise asiaa

Minulla on valitus

Tuomioistuimen suosittelijan antamista päätöksistä

Esittelijän päätöksestä voidaan tehdä valitus

 

Vetoomus

Tuomioista haetaan muutosta ja se on muutoksenhaku siviilioikeudenkäynnissä. Jokaisella siviilioikeudenkäynnin osapuolella on siihen oikeus. Sen voivat nostaa sekä kantaja että vastaaja. Määräaika valituksen jättämiselle on 14 päivää ja se lasketaan tuomion perusteluineen vastaanottamisesta. Ennen kuin aloitat sen toimittamisen, sinun tulee siis yrittää saada tuomiolle perustelut, jotta tiedät, mihin tuomioistuin on toiminut tuomiota antaessaan. Valitus osoitetaan ylempään oikeuteen, eli jos asia oli vireillä käräjäoikeudessa, valitus ohjataan toimivaltaiseen alueoikeuteen. On muistettava, että valitus on kirjelmä, jonka on täytettävä pykälässä asetetut muotovaatimukset. Siviiliprosessilain 126 §, eli:

  • tuomioistuimen nimeäminen (toinen oikeusaste),

  • kirjetyypin nimitys - valitus,

  • valituksen kohteena olevan päätöksen nimeäminen,

  • valituksen laajuus (riippumatta siitä, valitetaanko tuomio kokonaan tai osittain),

  • maksujen esittäminen,

  • uusia todisteita ja tosiasioita,

  • pyyntö tuomion muuttamisesta tai kumoamisesta,

  • allekirjoitus,

  • liitteet.

Vastalause

Siviilioikeudenkäynneissä on kahdenlaisia ​​vastalauseita. Maksumääräyksen vastustaminen:

  • Vastalause maksumääräysmenettelyssä - vastalause maksumääräysmenettelyssä esitetään, jos maksumääräys on annettu. Maksusuoritusmääräystä koskeva vastustus on esitettävä määräyksen antaneelle tuomioistuimelle, ja jos sen on antanut tuomioistuimen esittelijä, tuomioistuimelle, jossa kanne on nostettu. Vastalauseen määräaika on 2 viikkoa siitä päivästä, jona määräys on annettu tiedoksi vastaajalle.

  • Vastalauseet sähköisessä menettelyssä - kuten maksumääräysmenettelyssä, sinun on esitettävä vastalause. Kirje on laadittava lomakkeelle ja lähetettävä siviiliprosessilain säännösten mukaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Sitä ei lähetetä määräyksen antaneelle tuomioistuimelle, koska EPU:n kanteiden tapauksessa se on aina Lublinin tuomioistuin.

Vastaväitetilanteessa tehdyt oikeussuojakeinot voidaan jakaa sen mukaan, minkä vaikutuksen ne aiheuttavat nostamisen jälkeen. Joten tapauksessa:

  1. vastalause yksipuolista tuomiota vastaan,

  2. vastustaa maksumääräystä kirjallisen menettelyn yhteydessä

tuloksena on jo tuomiolla annetun asian uudelleentutkinta. Toisaalta, jos maksusuoritusmääräystä koskevat syytteet nostetaan kirjallisessa menettelyssä (mukaan lukien EPU), tehdään valvontatutkimus valitetun tuomion tutkimiseksi.

Vetoomus

Syytteet ovat yksi siviilioikeudenkäynnissä tarjotuista oikeussuojakeinoista. Ne jätetään maksusuoritusmääräystä vastaan ​​(maksusuoritusmääräysmenettelyssä) tai muutoksenhaussa (tuomiota vastaan). Voit myös esittää syytöksiä asiantuntijalausunnon perusteella tai täytäntöönpanosta saadun summan jakosuunnitelmaa vastaan.

Syyte maksusuoritusmääräyksestä nostetaan, jos tuomioistuin antaa maksumääräyksen kantajan esittämien rahavaatimusten yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa syytteet ovat valituskirje, jonka on täytettävä muodolliset vaatimukset ja joka on toimitettava ajoissa (eli 2 viikkoa).

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Mitä eroa on vastaväitteellä ja maksumääräystä koskevalla vastalauseella?

Hakemusmenettelyn kuluista on maksettava oikeudenkäyntimaksu, eikä vastalauseesta (eli maksumääräysmenettelyssä ja EPU:ssa) peritä maksua.

Valitus

Valitus on oikeussuojakeino, jota käytetään tuomioistuimessa ja tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä. Se ei pääsääntöisesti ratkaise asiaa, vaan ainoastaan ​​ratkaisutavan. Päätöksestä voidaan tehdä valitus. Ne toimitetaan ylemmän oikeusasteen tuomioistuimelle kuin asian käsittelyn päättävät päätökset.

Tärkeää on, että niitä voivat nostaa paitsi oikeudenkäynnin osapuoli, myös syyttäjä, yhteiskunnallinen järjestö ja satunnainen väliintulija.

Valitus

Erottelemme kassaatiovalituksen, valituksen esittelijän päätöksestä ja valituksen lainvoimaisen päätöksen lainvastaisuudesta:

  • Kassaatiovalitus haetaan korkeimpaan oikeuteen, se on käsittelyn kolmas oikeusaste. Se ei ota kantaa asian sisältöön, vaan ainoastaan ​​tutkii menettelyn oikeellisuutta. Lisäksi vain ammattilakimies voi tehdä kassaatiovalituksen.

  • Valitus kansanäänestäjän päätöksestä - tehdään tuomioistuimen esittelijän antamasta menettelyn päättävästä päätöksestä. Valittajilla on valtuudet antaa täytäntöönpanolauseke sekä päättää maksumääräyksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta ja antaa todistuksia. Heidän toiminnastaan ​​on tehty valitus.

  • Valitus lainvoimaisen päätöksen julistamisesta lainvastaiseksi - tämä on poikkeuksellinen muutoksenhakukeino, joka liittyy siviiliprosessilain ja siviililain määräysten rikkomiseen oikeudenkäynnin aikana. Voit vaatia vahingonkorvausta Valtiokonttorilta.

Käsittelyn uudelleen aloittaminen

Oikeudenkäynnin uudelleen aloittaminen on perusteltua tilanteessa, jossa menettely osoittautui pätemättömäksi, perustuslakituomioistuin menetti päätöksen perusteena olevan lain lainvoiman tai palauttamiseen on perusteita.