Selvitystilassa olevan yrityksen myynti konkurssiin ja arvonlisäveroon

Palveluvero

Konkurssiin asettaminen, johon liittyy yhtiön omaisuuden asettaminen selvitystilaan, edellyttää koko selvitystilassa olevan yhteisön omaisuuden myyntiä. Useimmiten olemme täällä tekemisissä kiinteistöjen, irtaimen omaisuuden, kuten koneiden, kulkuvälineiden, toimistotarvikkeiden kanssa, mutta voi olla myös varaston sisällön myyntiä (tavarat, joita ei ole myyty osana liiketoimintaa). Miten yksittäisten ainesosien myyntiä verotetaan? Onko yrityksen myynti kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen? Vastaus on alla.

Selvitystilassa olevan yrityksen myyntiä edeltävä toiminta

Art. Konkurssilain 306 pykälän mukaan pesänhoitaja ryhtyy konkurssiin asettamisen jälkeen välittömästi konkurssipesän inventointiin ja arviointiin sekä selvitystilasuunnitelman laatimiseen. Täyttäessään tätä velvollisuutta konkurssipesän pesänhoitajan on toimitettava tuomarikomissiolle selvitysluettelo sekä selvitystilasuunnitelma 30 päivän kuluessa konkurssipäivästä. Käytöstäpoistosuunnitelmassa määritellään:

  1. ehdotetut menetelmät konkurssin tehneen omaisuuden myyntiä varten, erityisesti yrityksen myynti;
  2. myyntipäivämäärä;
  3. arviot kuluista ja
  4. taloudellinen peruste liiketoiminnan jatkamiselle.

Art. 307 kohta. Konkurssilain 1 §:n mukaan selvityksen ja muiden konkurssiasiakirjojen ja arvioiden perusteella pesänhoitaja laatii konkurssiin asettamista edeltävältä päivältä tilinpäätöksen ja toimittaa sen välittömästi tuomarikomissiolle.

Suoritettuaan edellä mainitut vaiheet, pesänhoitaja suorittaa konkurssipesän selvitystilaan 12 §:n mukaisesti. 308 kohta. Konkurssilain 1 §.

Perustuu artikkeliin. 311 kohta. Konkurssilain 1 §:n mukaan konkurssipesä selvitetään vapaalla kädellä myymällä tai tarjouskilpailulla tai huutokaupalla konkurssissa oleva yritys kokonaisuudessaan tai sen järjestetyt osat, kiinteät ja irtainta omaisuutta, saamisia ja muita varallisuusoikeuksia. konkurssipesään tai perimällä velkoja konkurssin velallisilta ja panemalla täytäntöön hänen muita omaisuusoikeuksiaan.

Taiteen sanamuodon mukaisesti. 313 kohta. Konkurssilain 1 §:n mukaan konkurssimenettelyssä tehdyllä kaupalla on täytäntöönpanokaupan vaikutuksia. Konkurssipesän osien ostaja ei ole vastuussa konkurssipesän verovelvollisista, mukaan lukien konkurssin julistamisen jälkeen syntyneistä veroveloista. Art. 316 kohta. Mainitun lain 1 kohdan mukaan konkurssin tehneen yritys tulee myydä kokonaisuudessaan, ellei tämä ole mahdollista.

Siksi pääsääntöisesti koko yritys myydään ilman jakamista yksittäisiin osiin. Yrityksen organisoitu osa voidaan myydä vain silloin, kun se ei ole mahdollista taloudellisista tai muista syistä.

Yrityksen myyntiä voi edeltää vuokrasopimus, jonka ansiosta tulevalla ostajalla on mahdollisuus tarkistaa, onko kyseinen toiminta kannattavaa.

Art. 316 kohta. Konkurssilain 2 §:n mukaan konkurssiin menneen yrityksen myyntiä voi edeltää määräaikainen vuokraetuoikeussopimus tuomarin suostumuksella, jos se on taloudellisista syistä perusteltua.

On tärkeää, että kaikki konkurssiin menneelle annetut myönnytykset, luvat, toimiluvat ja helpotukset siirtyvät konkurssiin menneen yrityksen ostajalle, ellei erillisissä laeissa toisin säädetä (Konkursilain 317 §:n 1 momentti).

Jos konkurssiin mennyt yritys aiotaan myydä kokonaisuudessaan, selvityksen laatimista ja konkurssipesää arvioitaessa tai erikseen, jos tällaisen myynnin mahdollisuus paljastuu myöhemmin, toimitsijamiehen määräämä asiantuntija laatii selvityksen ja arvio konkurssin tehneen liiketoiminnasta.

Yrityksen myynti ja arvonlisävero

Yritystä koskeva oikeustoimi kattaa kaiken, mikä on osa yritystä, ellei oikeustoimen sisällöstä tai erityissäännöksistä toisin säädetä (siviililain 552 §). Tämä säännös mahdollistaa joidenkin sen osien sulkemisen sopimukseen perustuen yrityksen myynnin ulkopuolelle.

Yrityksen muodostavien aineettomien ja aineellisten komponenttien luettelo on avoin, mitä osoittaa käytetyllä ilmaisulla "erityisesti". Jotta tietyille aineettomille ja aineellisille hyödykkeille voitaisiin antaa yrityksen ominaispiirteitä, on kuitenkin muistettava, että liiallisia poikkeuksia ei voida tehdä.

Siviililaki pitää yrityksenä yritystoimintaan tarkoitettujen aineellisten ja aineettomien osien kokonaisuuden, erityisesti:

  1. yritystä tai sen erillisiä osia yksilöivä nimitys (yrityksen nimi);
  2. kiinteistön tai irtaimen omaisuuden omistusoikeus, mukaan lukien laitteet, materiaalit, tavarat ja tuotteet, ja muut esineoikeudet kiinteistöön tai irtain omaisuuteen;
  3. kiinteistön tai irtaimen omaisuuden vuokra- ja vuokrasopimuksista johtuvat oikeudet ja muista oikeussuhteista johtuvat kiinteistön tai irtaimen omaisuuden käyttöoikeudet;
  4. saamiset, arvopaperioikeudet ja käteisvarat;
  5. toimiluvat, lisenssit ja luvat;
  6. patentit ja muut teollisoikeudet;
  7. omistusoikeudet ja omaisuuden lähioikeudet;
  8. liikesalaisuudet;
  9. yrityksen pyörittämiseen liittyvät kirjat ja asiakirjat.

Yrityksen tai yrityksen organisoidun osan myyntiin ei pääsääntöisesti sovelleta arvonlisäverolakia. Tämä todetaan Art. 6 sek. arvonlisäverolain 1 §.

Olosuhteet, jotka määräävät mahdollisuuden hyväksyä tietty joukko aineettomia ja aineellisia hyödykkeitä yritykseksi / organisaation osaksi yritystä, on sellainen organisaatio, että joukkoa voidaan käyttää tietyntyyppisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Yrityksen tai organisoidun yrityksen osan muodostavien komponenttien joukon on toimittava tietyssä ympäristössä ja ne on merkittävä tietyillä elementeillä, jotka määräävät, että käsittelemme yritystä tai yrityksen organisoitua osaa, ei vain joukko aineettomia ja aineellisia komponentteja. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Vain siirrettävien komponenttien luettelon toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kriteeriin perustuvan organisatorisen tekijän olemassaolo mahdollistaa konsernin katsomisen yritykseksi.

Kuten Varsovan korkein hallinto-oikeus totesi 21. kesäkuuta 2012 antamassaan tuomiossa, I FSK 1586/11: "Pelkästään omaisuuden poissulkemisen perusteella ei voida päätellä, että jo pelkästään tästä syystä myynnin kohde ei ole yrityksen organisoitu osa, koska ratkaisevaa on se, onko mahdollista harjoittaa taloudellista toimintaa itsenäisesti Tämä osa. [...] Jos tietyn osan poissulkeminen ei poista erilliseltä kiinteistökompleksilta yrityksen tai sen organisoidun osan ominaisuuksia, luovutus tässä muodossa ei ole arvonlisäveron alaista.”.

On syytä huomauttaa, että yrityksen erottamisen määrää siirretyn omaisuuden, oikeuksien ja velvoitteiden koko laajuus, erottamisen tulee koskea koko yritystä. Se ei voi peittää mitään osaa siitä. Jotta voitaisiin katsoa, ​​että on luotu joukko komponentteja, jotka voisivat muodostaa itsenäisen yrityksen, on oltava riittävän merkittäviä elementtejä eli edellytykset liiketoiminnan harjoittamiselle. Yrityksen merkittävien osien sulkeminen pois myyntitapahtumasta tarkoittaa, että kyse on omaisuuden kokonaismäärän myynnistä, emme yrityksen myynnistä.

Esimerkki 1.

ABC Sp. z o.o. jää selvitystilaan. Yhtiön omaisuuteen kuuluivat kiinteistöt, kaksi henkilöautoa, kolme pakettiautoa, kalusto ja tietokoneet. Kaikki yllä oleva ainesosat olivat yritykselle välttämättömiä. Selvittäjä aloitti yrityksen omaisuuden myynnin. Kaikki omaisuuserät osti DEF Sp. z o.o. Koska myynnin kohteena on koko ABC Sp. z o.o.:ssa tämä toiminta ei ole arvonlisäverolain alaista, joten yrityksen myynti on arvonlisäverotonta.

Yksittäisten omaisuuserien myynnin tapauksessa tilanne olisi toinen. Tällöin kunkin komponentin myynti on arvonlisäverolain alaista ja se on 1999/2004 1 momentin mukaista tavaran luovutusta. arvonlisäverolain 7 §.