Tekijänoikeuksien myynti ja arvonlisävero

Palveluvero

Muutama vuosi sitten veroviranomaiset määräsivät tekijöille yhtenäisen 23 prosentin verokannan. Vuodesta 2015 lähtien tilanne alkoi muuttua, kun uusia oikeuskäytäntölinjoja syntyi hieman eri asemassa tekijöihin nähden. Valtiovarainministeri päätti sitten, että tekijänoikeus voi ilmetä minkä tahansa yksilöllisen luovan toiminnan ilmentymänä. Hän huomautti tässä, että sen arvolla tai tarkoituksella ei ole merkitystä. Miten tekijänoikeuslakia pitäisi nykyään lähestyä tietyillä talouden aloilla? Alla olevassa artikkelissa kuvataan tekijänoikeuksien myyntiä ja niiden arvonlisäveroa.

Tekijän taloudellinen toiminta ja tekijänoikeuksien myynti

Peruskysymys arvonlisäveron perusteella tapahtuvassa tekijänoikeuksien myynnissä on tekijän tunnistaminen yrittäjäksi. Arvonlisäverolain valossa pykälän mukaisesti. 15 sek. Arvonlisäverolain 1 momentin mukaan verovelvollisia ovat oikeushenkilöt, oikeushenkilöllisyyttä vailla organisaatioyksiköt ja itsenäistä taloudellista toimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta riippumatta.

Toisaalta lainsäätäjä katsoi taloudelliseksi toiminnaksi kaikkea tuottajien, kauppiaiden tai palveluntarjoajien toimintaa, mukaan lukien luonnonvaroja hankkivat yhteisöt ja viljelijät, sekä freelance-toimintaa.

Taloudellinen toiminta sisältää erityisesti toiminnan, joka koostuu tavaroiden tai aineettomien hyödykkeiden jatkuvasta käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin.

Arvonlisäveron ulkopuolelle jääminen sellaisista luokista kuin tulot henkilökohtaisesti suoritetusta taiteellisesta, kirjallisesta, tieteellisestä, valmennus-, koulutus- ja journalistisesta toiminnasta, mukaan lukien osallistuminen tieteen, kulttuurin ja taiteen sekä journalismin alan kilpailuihin, osoittaa, että arvonlisäverolain valossa , tekijänoikeuksien myynti riippuu esimerkiksi siitä, onko sisällöntuottajalla yritystä. Jos näin on, hänen tekemänsä tekijänoikeuksien myynti on arvonlisäveron alaista.

Tekijänoikeuden kohde

Tekijänoikeuslain perustana ovat erityisesti seuraavat teokset:

  1. ilmaistuna sanoilla, matemaattisilla symboleilla, graafisilla merkeillä (kirjallisilla, journalistisilla, tieteellisillä, kartografisilla ja tietokoneohjelmilla),

  2. muovi,

  3. valokuvaus,

  4. viulun tekijät,

  5. teollinen muotoilu,

  6. arkkitehtuuri-, arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelu sekä kaupunkisuunnittelu,

  7. musikaalinen ja verbaal-musikaalinen,

  8. näyttämö, näyttämö ja musiikki, koreografia ja pantomiimi,

  9. audiovisuaalinen, mukaan lukien elokuva.

Art. Tekijänoikeuslain 8 §:n mukaan tekijällä on tekijänoikeus, jollei laissa toisin säädetä. Tekijänä oletetaan olevan henkilö, jonka nimi tässä ominaisuudessa on mainittu teoksen kopioissa tai jonka tekijä on muulla tavoin julkistettu teoksen levittämisen yhteydessä.

Toisaalta Art. 1 lauseke Tekijänoikeuslain 2 9 momentin mukaan tekijänoikeuden kohteena ovat audiovisuaaliset teokset, mukaan lukien elokuvat. Tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle. Toisaalta tekijänoikeudet ovat yhteisiä.

Viittaus art. 69, jossa selitettiin, että audiovisuaalisen teoksen tekijät ovat myös sen luomiseen luovasti vaikuttaneita henkilöitä, tarkemmin sanottuna ohjaaja, kuvaaja, kirjallisen teoksen sovituksen luoja, musikaalin luoja tai audiovisuaalisen teoksen ja käsikirjoituksen tekijälle luotuja verbaal-musiikkiteoksia.

Edellä olevien säännösten perusteella voidaan todeta, että tekijä on henkilö, joka harjoittaa luovaa toimintaa eli toimintaa, joka johtaa pykälässä tarkoitettuun teoksen luomiseen. 1 lauseke Tekijän- ja lähioikeuksista annetun lain 1 §.

Valokuvien ottaminen elokuvaa, sarjaa, tapahtumaa, mainospaloja, teatteria varten

Esimerkki 1.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen yrittäjä tarjoaa palveluita, jotka koostuvat valokuvauksesta mainoselokuvaan, fiktioelokuvaan, televisioteatteriin, sarjaan ja tapahtumaan, joista maksetaan palkkiona työn suorittamisesta. Lisäksi se siirtää teoksen omistusoikeudet tuottajalle ilman aikarajoituksia, mutta sitä levitetään vain Puolassa. Tekijänoikeuksien siirto sisältyy edellä mainittuun maksuun. Työn suorittaminen päättyy ALV-laskun lähettämiseen suoraan asiakkaalle. Lasku sisältää korvauksen teoksen suorittamisesta ja omistusoikeuden siirtämisestä tuottajalle.

Art. 41 sek. 2 ja art. arvonlisäverolain 146a 2 alakohta (arvonlisäverolain liitteen 3 kohta 181), ammattinimike näiden teosten toteuttaja on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu tekijä. Tarjottavalla palvelulla, joka koostuu tekijänoikeuksien siirrosta teoksiin, joiden tekijä on yrittäjä, tehdyn lisenssisopimuksen yhteydessä ja sopimuksessa määrättyjä maksuja vastaan, on oikeus hyötyä 8 %:n arvonlisäverokannasta.

Tämän vahvistaa myös Varsovan verokamarin johtajan asema yksittäisessä tulkinnassa 21.1.2016. viitenumerolla IPPP2 / 4512-1094 / 15-4 / KOM.

Sisustussuunnitteluprojektit

Esimerkki 2.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen yrittäjä johtaa yksityistä yritystä, joka kehittää sisustusprojekteja.

Palvelu koostuu mm sisustussuunnitelmien projektioiden valmistelusta, luettelo projektin toteuttamiseen käytettävistä materiaaleista, sisätilojen tietokonevisualisointi sekä koko projektin tekijänvalvonta. Koko palvelu sisältää projektin valmistelun ja muut sisustussuunnittelijan tehtävät, mukaan lukien omistusoikeuden siirron valmisteltuun hankkeeseen.

Palveluja tarjoava yrittäjä toimii tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista 4.2.1994 annetussa laissa tarkoitettuna yksittäisenä tekijänä.

On lisättävä, että yrittäjä toteuttaa sisustusprojektin itse, mikä tekee hänestä hankkeiden ainoan luojan.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat ja ottaen huomioon edellä mainittujen toimintojen eli hankkeen ja tekijänoikeuksien myynnin erottamattomuus, tästä toiminnasta kannetaan tavaroista ja palveluista 8 % veroa.

Tämän vahvistaa myös Katowicen verokamarin johtajan kanta yksilöllisessä tulkinnassa 23.9.2015. viitenumerolla IBPP2 / 4512-616 / 15 / WN sekä Verohallinnon johtajan tehtävä
yksittäisessä veropäätöksessä 14.3.2017. viitenumerolla 2461-IBPP2.4512.38.2017.1.MG.

Valokuvaus ja elokuvat

Esimerkki 3.

Yrittäjä, joka on aktiivinen arvonlisäveron maksaja, on taiteilijavalokuvaaja, joka ei ole assosioitunut minnekään.
Tämän ammatin harjoittaminen ei vaadi lisenssiä tai lupaa.

Tapauksissa, joissa sopimukset koskevat esimerkiksi hääkuvia ja -elokuvia ja ne tehdään kaupunkiportaalien kanssa tai koskevat yrityksiä, joissa valokuvat (elokuvat) on tarkoitettu ainoastaan ​​vastaanottajan omaan käyttöön, yrittäjä myöntää ei-yksinomaisen lisenssin tilaajan tämän tilauksen nojalla tekemien valokuvien ja videoiden ei-kaupallinen käyttö kaikilla käyttöalueilla. Lisenssi myönnetään määräämättömäksi ajaksi. Kuvien ja videoiden käyttö muulla tavoin hankintaviranomaisen toimesta edellyttää yrittäjän - urakoitsijan - kirjallista suostumusta.

Yrittäjä saa suoritetuista palveluista korvauksen, jonka suuruus määräytyy joka kerta tilauksen laajuuden ja tyypin mukaan. On tapauksia, joissa otettujen valokuvien tekijänoikeuksia ei siirretä sopimuksella.

Edellä mainitun yhteydessä taiteilijana toimiva yrittäjä, joka tarjoaa palveluita, jotka koostuvat valokuvateosten ja elokuvien tuottamisesta muiden tahojen pyynnöstä sekä luotuun teokseen tekijänoikeuden siirtämisen tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista annettujen säännösten mukaisesti, maksetaan palkkiona, verotetaan 8 %.

Toisaalta, mikäli yrittäjä tilattujen valokuvateosten ja -elokuvien urakoitsijana ei siirrä tekijänoikeuksia toimeksiantajalle, verotetaan edellä mainittua toimintaa 23 %:lla.

Tämän vahvistaa myös Katowicen verokamarin johtajan kanta yksilöllisessä tulkinnassa 8.5.2015. viitenumerolla IBPP3 ​​/ 4512-180 / 15 / UH.

Konservaattori

Esimerkki 4.

Yrittäjä aloitti vuonna 1998 yrityksen, johon kuuluu:

  1. taideteosten konservointi ja restaurointi,

  2. vuonna 2004 laajensi annettua toimintaa kattamaan muistomerkkien suojelun, a

  3. vuonna 2010 täydensi sitä historiallisten paikkojen ja rakennusten sekä vastaavien matkailukohteiden toiminnalla.

Yrittäjä tekee töitä muistomerkkirekisteriin merkittyihin esineisiin saatuaan tarvittavat luvat Muistomerkkikonservaattorin lääninhallituksesta.

Työn valmistumisen ja korvauksen (palkkion) vastaanottamisen jälkeen tekijänoikeudet siirtyvät tilaajalle (kulttuuriministerin määräys 9.6.2004 konservoinnista, restauroinnista, rakennustöistä, arkkitehtuurin restaurointitutkimuksesta ja muusta asiaan liittyvästä toiminnasta muistomerkkirekisteriin merkityn muistomerkin sekä arkeologisen tutkimuksen ja piilotettujen tai hylättyjen irtain monumenttien etsinnän), joka vastaanottaa näistä töistä dokumentaation.

Yrittäjä luokittelee konservointi- ja entisöintityönsä kulttuuriin liittyviksi palveluiksi,
tekijänoikeussäännösten mukaisesti.

Lääninoikeus hylkäsi veroviranomaisen valituksen edellä mainittujen palvelujen subjektiivisesta ja objektiivisesta vapauttamisesta arvonlisäverosta, ja totesi, että yrittäjän suorittamien konservointi- ja entisöintitöiden monipuolisuus sisältää epäilemättä myös teknistä toimintaa, jotka eivät ole luonteeltaan luovia. Samalla se totesi, että yrittäjän toiminta kattaa laajan kirjon toimintaa, mikä on yksilöllistä ja luovaa panosta kulttuuriperinnön suojeluun.

"(...) Näin tämäntyyppinen toiminta nähdään myös kansainvälisessä monumenttien suojelun ja restauroinnin peruskirjassa, joka hyväksyttiin vuonna 1964 Venetsian arkkitehtien ja muistomerkkiteknikon toisessa kansainvälisessä kongressissa.
ja Historic Places, joka tunnetaan myös nimellä Venetsialainen peruskirja. Taiteessaan. 2, päätettiin, että muistomerkkien konservointi ja entisöinti on tieteenala, joka koskee kaikkia tieteen ja teknologian aloja, jotka voivat edistää historiallisen perinnön tutkimusta ja suojelua.

Näin ollen hakijan tarjoamien palvelujen tällainen määritelty kohde kuuluu 3 artiklan 1 kohdassa säädetyn subjektiivisen ja objektiivisen poikkeuksen piiriin. 43 sek. 1 piste 33 lit. b) arvonlisäverolain.

Art. 132 sek. 1 lit. n Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUL 2006.347.1), jonka mukaan jäsenvaltiot vapauttavat verosta tiettyjen kulttuuripalvelujen tarjoamisen sekä niihin kiinteästi liittyvien tavaroiden luovutuksen. , julkisoikeudellisten laitosten tai muiden asianomaisen jäsenvaltion tunnustamien kulttuurilaitosten toimesta.

Mainittu oikeusnormi sisältyy lukuun, joka koskee tiettyjen yleisen edun mukaisten toimien poikkeuksia. Verovapautus konservointi- ja entisöintipalveluista, jos ne ovat luovia ja yksilöllisiä, on epäilemättä vapautus yleisen edun mukaisista toimista. Kulttuuripalveluita koskevan poikkeuksen sisällyttämisellä EU:n lainsäädäntöön oli tarkoitus vähentää kulttuurin ja kansallisperinnön saatavuuden kustannuksia. Edellä mainitut palvelut saavuttavat tämän tavoitteen epäsuorasti.

Läänin hallinto-oikeus viittasi myös Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoon aiemmin lainatussa tuomiossa 5.12.2013, I FSK 1750/12, "Ei ole (...) järkevää näkemystä, että alioikeudelliseen säädökseen sisältyvien edellä mainittujen oikeusnormien sitovuuden menettäminen tarkoittaisi sitä, että 1.1.2012 alkaen palvelut, jotka koostuvat suorittamisesta kunnostus- ja kunnostustyöt eivät enää hyötyneet tavaroiden ja palvelujen verovapaudesta.

Läänin hallinto-oikeuden kanta 25.11.2015 antamassaan tuomiossa. viitenumerolla I SA / Bd 882/15.