Velallisten yhteisvastuu ja jaettu maksujärjestelmä

Palveluvero

Arvonlisäverolaki, lukuun ottamatta ostajan yhteisvastuuta myyjän verorästään, säätää tämän säädöksen soveltamisesta hieman erilaisessa laajuudessa myös osana split-maksumekanismiin liittyvää muutosta. Tarkista miltä velallisten yhteisvastuu näyttää ns split-maksujärjestelmä, eli jaettu maksu.

Split-maksujärjestelmä ja velallisten yhteisvastuu

Jaetun maksumekanismin mukaisen yhteisvastuun säännöksestä säädetään 3 artiklan 1 kohdassa. 108a kohta. arvonlisäverolain 5 ja 6 §. Art. 108a kohta. Lain 5 §:ssä säädetään, että jos maksu suoritetaan 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. 2 (jaetun maksumekanismin avulla) muulle kuin 1 momentissa tarkoitetussa laskussa mainitulle verovelvolliselle. 3 momentin 3 momentin mukaan verovelvollinen, jolle tämä maksu on suoritettu, on yhteisvastuullisesti velvollinen näiden tavaroiden luovuttajan tai palveluntarjoajan kanssa tästä tavaroiden luovutuksesta tai palvelun tarjoajasta johtuvasta verosta, jota tavaran toimittaja ei maksa tai palvelujen suorittamisesta ALV-tilille saatua määrää vastaavaan määrään asti.

Kohdassa puolestaan 6 yllä pykälässä todetaan, että momentissa tarkoitettu verovelvollisen yhteisvastuullinen vastuu 5, on poissuljettu, jos verovelvollinen suorittaa maksun momentissa tarkoitetussa laskussa mainitulle tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan arvonlisäverotilille. 3 kohdan 3 alakohtaa tai palauttaa vastaanotettu maksu sen verovelvollisen arvonlisäverotilille, jolta maksu on vastaanotettu, heti tiedon saatuaan sen vastaanottamisesta ALV-tilille saatua määrää vastaavan määrän. Ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan 1 momentin säännöstä. 3 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

Edellä mainitusta lainsäädännöstä seuraa, että tilanteessa, jossa ostaja päättää suorittaa laskun maksun split-maksumekanismilla ja suorittaa sen jollekin muulle kuin laskussa ilmoitetulle taholle, molemmat vastaanottaneet tahot maksu ja myyjä, joka maksun tulee saada, ovat yhteisvastuussa.

On huomattava, että yleisen verolain ja tavaraverolain säännökset eivät sisällä yhteisvastuun oikeudellista määritelmää. Sen vuoksi viittaus on perusteltu, mikä on 17 artiklan 1 kohdan mukainen. Verolain 91 §:n mukaan siviilioikeuteen. Velallisten ns. solidaariselle vastuulle, koska siitä on kyse, on ominaista mm. se, että velan puolella on vähintään kaksi velallista ja velkoja voi halutessaan vaatia täyttä tai osaa siitä kaikilta velallisilta yhdessä, useammalta tai jokaiselta erikseen. Tärkeää on, että se, että joku velallisista tyydyttää velkojaan, johtaa jäljellä olevien velallisten velan kuolemiseen ja heidän vapauttamiseensa, kun taas kaikki velalliset ovat vastuussa velkojan täydelliseen tyytyväisyyteen asti.

Velallisten yhteisvastuu osittaisessa maksussa - erilaisia ​​lähestymistapoja

Esimerkki 1.

Yritys A sai yritykseltä B laskun tavaroiden ostosta 2 000 zlotya. Yritys A on kuitenkin vahingossa maksanut tämän laskun verovelvolliselle C. Tässä tapauksessa yhteisvastuu on yhtiöillä B ja C, kun taas verovelvollinen (veroviranomainen) voi vaatia koko summaa. veronpalautusta joko verovelvolliselta B tai verovelvolliselta B verovelvolliselta C tai verovelvolliselta B ja C yhdessä.

Tärkeä!

Yhteisvastuu koskee vain toiselle verovelvolliselle tehtyä virhettä. Jos lasku maksetaan luonnolliselle henkilölle, säännöstä ei sovelleta.

Kuten edellä esitetystä ilmenee, yhteisvastuuseen liittyvä subjektiivinen ulottuvuus ei aiheuta suuria tulkintavaikeuksia, lainsäätäjä (verovelkoja) kattaa tämän vastuun sekä verovelvollisen että myyjän sekä minkä tahansa muun maksun saaneen tahon. väärin. Tämän lain muodossa olevan vastuun aiheeseen liittyy kuitenkin enemmän epäilyksiä. Siksi kyseistä asetusta on tarkasteltava tarkemmin. Säännöksessä säädetään, että velalliset ovat yhteisvastuussa velallisia tästä tavaroiden luovutuksesta tai palvelujen suorituksesta maksamatta olevasta verosta arvonlisäveron tilille saatua määrää vastaavaan määrään asti.

Epäilykset liittyvät siihen, että lainsäätäjä käyttää ilmausta "toimittaja ei maksa veroa (...), joka johtuu tästä toimituksesta (...)". Sanakirjan merkityksen mukaan selvitys on keskinäisten saamisten, yrityksen ja tavarantoimittajien välisten velkojen, velallisten ja velkojien, työnantajien ja työntekijöiden jne. selvitystä. Edellä esitetyn huomioon ottaen kaksi tulkintatapaa on mahdollista. Ensimmäinen tarkoittaisi, että luovuttajan maksamatta oleva vero on vero, jota ei ole sisällytetty ilmoitukseen ja jota ei ole maksettu. Kuitenkin, kuten on helppo havaita, tilanteessa, jossa ostoihin sisältyvä vero jää yli erääntyvän veron, veron selvityksen (maksun) ehto ei koskaan voisi täyttyä. Tässä tapauksessa veronmaksaja olisi umpikujassa. Se ei selvitä veroa, koska sovinto johtaa ostoihin sisältyvän veron ylijäämään, joten maksettavaa summaa ei ole, ja samalla siihen sovelletaan yhteisvastuuta. Toisaalta tilanteessa, jossa selvityksessä näkyy verovelan määrä, selvityksen/selvittämättä jättämisen ehto voisi täyttyä, jos veronmaksaja itse ottaa verorasituksen (veronmaksajan olisi tällöin rahoitettava summa arvonlisäverosta, joka on siirretty toisen verovelvollisen tilille ja joka ei ole vielä tehnyt palautusta), tämä ratkaisu on kuitenkin ristiriidassa säännöksen lisäosan kanssa, jonka mukaan tästä toimituksesta seuraa maksamaton vero. Koska tästä luovutuksesta suoritettu vero on siis erehdyksessä siirretty toiselle verovelvolliselle, ei voida katsoa, ​​että verovelvollisen myyjälle suorittamaa veron suorittamista voidaan pitää verovelvollisuuden täyttämisenä ja siten yhteisvastuun vapautuksena. Tästä seuraa, että vero katsotaan aina maksamatta, jos sen maksu arvonlisäverotilille ei tule ostajalta.

Esimerkki 2.

Yritys A sai yritykseltä B laskun tavaroiden ostosta 2 000 zlotya. Yritys A on kuitenkin vahingossa maksanut tämän laskun verovelvolliselle C. Tässä tapauksessa yhteisvastuu on yhtiöillä B ja C. Jos verovelvollinen B sisällyttää tämän myynnin ilmoitukseen, ja selvitys näkyy maksettava määrä huolimatta verovelvollisen B maksamasta verosta (sen rahoittamisesta) verovirastolle, tulee joka tapauksessa yhteisvastuullinen vastuu, koska maksettu (maksettu) vero on vero, joka ei johdu tästä toimituksesta , mutta se on eri maksu.

Yllä oleva lähestymistapa, vaikka se on perusteltu kielellisen tulkinnan perusteella, on ristiriidassa systeemisen ja teleologisen tulkinnan kanssa.

Toinen lähestymistapa, joka näyttää perustellummalta, on tulkinta ilmauksesta "toimittaja ei maksa veroa (...), joka johtuu tästä toimituksesta (...)”, jonka mukaan maksamattomaksi veroksi tulee katsoa vain se vero, jota ostaja ei ole siirtänyt tavarantoimittajan ALV-tilille. Tämän ilmoituksen tulkinta koskee siis jaetun maksumekanismin mukaisen veron maksamatta jättämistä (oikealle arvonlisäverotilille siirtämättä jättämistä). Tämä tapa ymmärtää kyseessä oleva ilmaisu ja siten soveltaa tai olla yhteisvastuussa, on sitäkin perusteltua, jos otamme huomioon artiklan sisällöt. 108a kohta. arvonlisäverolain 6 §, joka sisältää poikkeuksia tämän vastuun soveltamisesta.

Edellä mainitussa säännöksessä laissa säädetään, että yhteisvastuu on poissuljettu, jos verovelvollinen suorittaa laskussa ilmoitetun tavarantoimittajan tai palveluntarjoajan arvonlisäveron tilille arvonlisäverosta saatua määrää vastaavan maksun. tili. Siksi tämä säännös mahdollistaa vastuun sulkemisen virheellisten maksujen vastaanottamisen yhteydessä. Tilanteessa, jossa valtuuttamaton taho palauttaa aiheettomasti saadun summan myyjän verovelvollisen arvonlisäverotilille, yhteisvastuuta ei sovelleta. Kuten lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, tällä ratkaisulla pyritään myös estämään veron maksamatta jättämiseen tähtääviä toimia samalla kun sallitaan maksut esimerkiksi factoring-järjestelmissä - edellyttäen, että nämä maksut kulkevat ostajan, tekijän ja arvonlisäverotilin kautta. tekijä.