Yrittäjän kuolema ja yritystoiminnan turvaaminen

Palvelus

Yksityisen elinkeinonharjoittajan harjoittamiseen voi liittyä suuri riski, joka koskee ensisijaisesti yrittäjän kuolemaa ja sen mukana eri laitokset, jotka ovat välttämätön osa yrityksen moitteetonta toimintaa, vanhenevat. Sen vuoksi yrityksen asiat on järjestettävä etukäteen siten, että perintö voisi tapahtua ilman, että se vahingoittaisi yhtiötä ja sen perillisiä sekä testamentintekijän puolisoa. Positiivisen liikevaihdon varmistamiseksi on olemassa useita instituutioita, jotka mahdollistavat tällä hetkellä perillisten etujen turvaamisen. Siellä on myös luonnos perintöä koskevista muutoksista, joiden tarkoituksena on helpottaa näitä säännöksiä. Muutosten voimaantulo on vain ajan kysymys, joten niihin kannattaa viitata ja valmistautua mahdollisimman aikaisin.

Liiketoimintaprosessien jatkuvuuden turvaamiseen kuuluu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä estämällä omaisuuden menetys ja suunnitelmat sen palauttamiseksi mahdollisimman pian. Ennaltaehkäisyyn kuuluu sekä juridista että liiketoiminnallista toimintaa eli perintösuunnitelmaa, yrityksen maksuvalmiuden turvaamista ja tietojärjestelmän turvaamista. Oikeudellista muotoa ja liiketoimintamallia koskevat strategiset päätökset ovat keskeisiä. Yrityksen poistaminen toimialarekisteristä sen ainoan omistajan kuoleman seurauksena on oikeudellisesti toiminnan lopettaminen. Siksi luotaessa menettelytapoja osaksi yhtiön liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia markkinoille tulee ottaa ennen kaikkea huomioon riski liiketoiminnan harjoittamisesta ainoan omistajan kuoleman tai pysyvän työkyvyttömyyden sattuessa.

Yrityksen omistajan kuolemantapauksessa seuraaminen on avainasemassa sen moitteettoman toiminnan kannalta, ei pelkästään kaikkien työsopimusten, hallinnollisten päätösten (toimiluvat, luvat, lisenssit, NIP, REGON), siviilioikeudellisten päätösten päättymisen vuoksi. lakisopimukset ja - lailliset, leasingsopimukset irtisanotaan ja vuokrakohde myydään, lainat myönnetään pankista välittömästi, valtakirjat vanhenevat, verojen selvityksiä ei voida jatkaa, pankkitileihin pääsyssä on ongelmia, käyttömahdollisuus yritys on rajallinen, mutta lisäksi perilliset kamppailevat usein keskinäisistä suhteista johtuvien ongelmien kanssa, jotka eivät aina ole hyviä ja ovat tässä tapauksessa olennainen osa keskeisten päätösten tekemistä. Osittainen, mutta ei täydellinen ratkaisu on sisällyttää sopimuksiin asianmukaiset määräykset perillisten turvaamiseksi kuolemantapauksessa. Yritystoiminnan lopettaminen yrittäjän kuoleman johdosta voi myös tarkoittaa tarvetta palauttaa EU-tuet.

Yrittäjän kuolema ja mahdollisuus varmistaa yrityksen etujen suojaaminen

Perusratkaisuna on laatia seuraajasuunnitelma, jonka ansiosta yrityksen kohtalo määräytyy yrittäjän näkemystä vastaavalla tavalla. Tämä voi olla monessa muodossa.

Perheen perustuslaki

Yleisimmin käytetty ja samalla yksinkertaisin ratkaisu on mahdollisen perillisen asteittainen tuominen yrityksen toimintaan esimerkiksi laajentamalla hänen osaamistaan ​​omistusoikeuksien kustannuksella. On myös mahdollista rikastaa tätä menettelyä kirjallisella sopimuksella, jota kutsutaan "perheen perustuslakiksi" ja joka on tehty testamentintekijän, seuraajan ja omistajan puolison välillä (muistaa, että tällaisen sopimuksen vaikutukset eivät sovelletaan kolmansiin osapuoliin). Hyvä ratkaisu voi olla myös omistajan asteittainen eristäminen yrityksen toiminnasta siirtämällä asiat seuraajalle ja perustamalla erillinen lisätoiminto. Tämä mahdollistaa asteittaisen, mutta erittäin tehokkaan yrityksen asioiden perillisen toteuttamisen. Tämä tarkoittaa kuitenkin tarvetta liittyä CEIDG:hen ja määrittää uusi NIP- ja REGON-numero.

Yrittäjän kuolema - tavallinen testamentti ja testamentti testamentissa

On mahdollista tehdä testamentti ja siirtää yritys tietylle henkilölle. Tämä ratkaisu edellyttää kuitenkin ilmoitusta perinnön hankinnasta, ja kaikkien mahdollisten perillisten tulee osallistua menettelyyn. Turvallisempi muoto on tehdä perintämerkintä testamentissa. Se on säännös, jonka mukaan rekisteröidyn yrityksen omistusoikeus siirtyy nimetylle perilliselle yrittäjän kuoltua. Kaikkien muodollisuuksien suorittamiseen kuluva aika voi kuitenkin lamauttaa yrityksesi. Lisäksi on vielä yksi ongelma, usein toimilupa, lisenssi, lupa liittyy yritystä hoitavaan henkilöön. Nämä oikeudet eivät siirry perillisille, joiden on haettava uudelleen hallintopäätöstä. Testamenttimääräykset eivät siis turvaa yritystä kuolemantapauksessa eivätkä takaa sujuvaa siirtymistä seuraajaksi.

Yrityksen myynti tai lahjoitus

Hyvä ratkaisu on luovuttaa yritys seuraajalleen sen elossa, mutta tämä ratkaisu toimii pääasiassa silloin, kun yrityksen pyörittämiseen ei tarvita hallinnollisia päätöksiä. Mikäli toiminta vaatii asianmukaisia ​​lupia tai siirtyy usealle seuraajalle, tulee käyttää muita turvaratkaisuja.

Tärkeä!

Lahjoitus, testamentti tai testamentti ei ratkaise varatun osuuden ongelmaa, sinun tulee varmistaa varat mahdollisten saatavien maksamiseen (varaosake on puolet lakisääteisen perinnön määrästä).

Yksityisen yrityksen muuttaminen kaupalliseksi yhtiöksi

Tällaisessa tilanteessa yritystä johtaa nykyinen omistaja ja hänen seuraajansa yhtiössä, ja omistajan kuoleman jälkeen yritys jatkaa sujuvasti jäljellä olevien kumppaneiden johdolla. Parisuhdesopimuksessa voidaan määrätä, että kuolleen parin perilliset eivät astu parisuhteeseen, vaan saavat osuuttaan vastaavan muilta yhtiömiehiltä. Voidaan myös todeta, että tulevista perillisistä tulee kumppaneita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että turvallisin ratkaisu on turvata yritys omistajan kuoleman varalta muuttamalla se kaupalliseksi yhtiöksi, yleensä osakeyhtiöksi. tai lahjoittamalla yritys aikaisemmin perustetulle pääomayhtiölle luontoissuorituksina.

Tärkeä!

Tänä vuonna otetaan käyttöön uusia sääntöjä. Perimyspäällikkö ohjaa yritystä omistusmuutoksen ajan, jotta se selviytyisi ja pysyisi sopimuksissa.

Perintöjohtamisen laitos

Seuraajajohtaminen on taantuvan yrityksen väliaikaista johtamista. Se tulisi uskoa yhdelle henkilölle, mikä tekee perintöjohtamisesta samanlaista kuin luonnollisen henkilön harjoittama liiketoiminta. Perinnönhoitaja voi olla vain luonnollinen henkilö, joka on täysin oikeustoimikelpoinen riippumatta siitä, liittyykö hän perinnöntekijään vai ei, ja riippumatta siitä, onko hän ammatillisesti mukana omaisuudenhoidossa.

Hän suorittaa kuolleen yrittäjän oikeudet ja velvollisuudet yrityksen peräkkäiseen toimintaan liittyvissä asioissa. Perintöjohtokuntaan kuuluu valtuudet suorittaa perinnöllisen yrityksen toimintaan liittyviä oikeudenkäyntejä ja oikeuden ulkopuolisia toimia sekä velvollisuus mm. verooikeuden ja sosiaaliturvan alalla. Perinnönhoitaja toimii omasta puolestaan, mutta yrittäjän tai yrittäjän puolison laillisten seuraajien puolesta. Hän ei tehtävissään hanki oikeuksia tai velvoitteita henkilökohtaiseen omaisuuteensa, eikä hän ole henkilökohtaisesti vastuussa velvollisuuksista, joita syntyy lainseuraajien ja yrittäjän puolison puolesta perinnöllisen liiketoiminnan harjoittamisesta aiheutuvissa asioissa. Tämän vastuun kantavat perinnönhoitajan toiminnan "suorat edunsaajat" - yhtiön kuolinpesän omaisuuden omistajat eli yrittäjän lailliset seuraajat ja/tai puoliso. Perinnönhoitaja voi haastaa oikeuteen ja tulla haastamaan perintölautakunnasta johtuvissa asioissa. Hän on oikeutettu saamaan tehtävästään palkkaa (ellei hän päätä toimia ilman palkkiota), tässä sovelletaan toimeksiantoa koskevia säännöksiä, ts. Siviililain 735 §:ssä.

Perintölautakuntaa ei voida siirtää. Perinnönhoitaja voi kuitenkin nimetä asiamiehen. Laki ei rajoita asianajajan valtuutuksen laajuutta tai määrää. Perimysjohtokunnan perustamisen jälkeen peritystä yrityksestä tulee arvonlisäveron maksaja, joka jatkaa toimintaansa kuolleen yrittäjän jälkeen. Jos tämä hallitus perustetaan yrittäjän kuoltua, kuollutta verovelvollista ei poisteta rekisteristä. Yrittäjän kuoleman jälkeen perinnönhoitaja on velvollinen toimittamaan 7 päivän kuluessa päivityksen kuolleen verovelvollisen rekisteröintihakemuksesta ja osoittamaan yrityksen nimen muuttumisen.

Jos perintölautakunta perustetaan yrittäjän kuoleman jälkeen, otetaan käyttöön mahdollisuus, että laillinen seuraaja tai yrittäjän puoliso ilmoittaa olevansa valmis toimimaan pesän varsinaisen yrityksen hoitajana. Ilmoitukset verovirastolle tulee tehdä 14 päivän kuluessa yrittäjän kuolemasta.

Siinä tapauksessa, että varsinaisen hoitajan ilmoitusta ei tehdä, luonnoksessa säädetään uudelleenrekisteröinnin käsitteestä takautuvalla päivämäärällä yrittäjän kuolemasta - edellyttäen, että myöhemmin nimitetty peräkkäinen hoitaja antaa välittömästi ilmoituksen nimittämistään edeltäviltä ajanjaksoilta ( velvollisuus päivittää 7 päivän kuluessa hallituksen perustamispäivästä).

Oikeustoimissa, yrityksen perinnössä johtamisesta johtuvissa asioissa, seuraajan hoitajan tulee käyttää nykyistä yrityksen nimeä lisämerkinnällä "perinnössä".

Perinnönhoitaja käyttää kuolleen yrittäjän nimeä ja sukunimeä ilman perillisten erillistä suostumusta. Poikkeaminen suostumuksen hankkimisvelvollisuudesta kuolleen yrittäjän nimen käyttöön yhtiössä tähtää ensisijaisesti yhtiön toiminnan välittömän jatkumisen varmistamiseen.

Periaatteen, jonka mukaan perinnönhoitaja toimii omasta puolestaan, mutta yrittäjän laillisten seuraajien puolesta, seuraus on valtuuttaa hänet osallistumaan hallinto- ja tuomioistuinkäsittelyyn - yhtiön toimintaan liittyviin asioihin, sekä niihin, jotka on aloitettu sen jälkeen, kun se on alkanut. yrittäjän kuolemasta, ja jossain määrin niissä, jotka ovat vireillä yrittäjän kuolinpäivänä.

Yrittäjän yrityksensä toiminnan puitteissa tekemien sopimusten jatkaminen on mahdollista tapauksissa, joissa perintöjohtokunta perustetaan yrittäjän kuoltua. Elleivät osapuolet toisin sovi, sopimussuhde jatkuu yrittäjän kuoleman jälkeen muuttamatta osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien sisältöä (ne siirtyvät lain mukaan yrittäjän alkuperäisille oikeusseuraajille, ja sen suorittaa seuraaja ylläpitäjä). Jos perintöhallintoa ei ole perustettu hänen kuolinhetkellä, olemassa olevat sopimukset voi vahvistaa perinnönhoitaja. Sitten näistä sopimuksista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät yrittäjän laillisia seuraajia (taannehtivasti - yrittäjän kuolinpäivästä alkaen), ja perinnönhallintajakson aikana niitä hoitaa perinnönhoitaja.

Perintölautakunnan kesto

Pääsääntöisesti seuraajaselvittäjä voi johtaa yritystä perinnönjakoon asti, enintään kahden vuoden ajan yrittäjän kuolinpäivästä lukien.

Tuomioistuin voi painavista syistä (ennen perintöjohtokunnan toimikauden päättymistä) - sen henkilön pyynnöstä, jonka puolesta perintöhoitaja toimii - pidentää perintöhallinnon aikaa määrätyllä ajanjaksolla, enintään viidellä vuotta yrittäjän kuolinpäivästä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Irtisanominen, eroaminen perinnönhoitajan tehtävästä, kuolema, täyden oikeustoimikelpoisuuden menetys, lopullinen ja sitova yritystoiminnan kieltävä päätös

Yrittäjän kuolemaan saakka perinnönhoitajan irtisanominen on mahdollista milloin tahansa yrittäjän itse kirjallisesti, muutoin mitätön.

Yrittäjän kuoleman jälkeen perinnönhoitajan voi irtisanoa henkilö, joka on osallistunut hänen määräämiseensa tai jolla oli siihen oikeus, näiden muiden henkilöiden suostumuksella notaarin vahvistamalla asiakirjalla. Tuomioistuin voi valittaa myös silloin, kun perinnönhoitaja rikkoo velvollisuuksiaan törkeästi. Kun tuomioistuin erottaa yhden perinnönhoitajan, on mahdollista nimittää toinen (hakemuksesta). Perimyshoitajan irtisanomisesta yrittäjän kuoleman jälkeen tulee ilmoittaa CEIDG:lle julkinen notaari, jolle toimitetaan ilmoitus pesänhoitajan irtisanomisesta.

Perinnönhoitajan tehtävästä voi myös erota yrittäjän kirjallisella ilmoituksella tai julkisen notaarin edessä. Perinnöshoitajan ilmoitus vaatii seuraavan lomakkeen, joka toimitettiin perinnönhoitajan nimittämistä varten. Jos irtisanoudutaan yrittäjän kuoleman jälkeen, tästä on ilmoitettava notaarin toimesta kaikille tunnetuille selvittäjille, oikeusseuraajille ja yrittäjän puolisolle (perinnönhoitaja on velvollinen toimimaan irtisanomisen jälkeen vielä kuukauden ajan, ellei toinen on nimitetty aikaisemmin). Yrittäjän tulee ilmoittaa peräkkäisen hoitajan eroamisesta CEIDG:lle ja hänen kuolemansa jälkeen notaarille, jolle hoitajan eroilmoitus toimitetaan.

Samat seuraukset kuin eroaminen perinnönhoitajan tehtävästä johtaa hänen kuolemaan, täydellisen oikeustoimikelpoisuuden menettämiseen sekä lopulliseen päätökseen perinnönhoitajaa vastaan, joka kieltää liiketoiminnasta tai hoitamasta perintöhoitajan tehtävää - perintöhoitaja menettää kyky toimia lakimiesten ja/tai yrittäjän puolison puolesta, kuukauden kuluessa tulee nimittää toinen perinnönhoitaja.

Jokainen muutos vaatii merkinnän CEIDG:ssä. Velvollisuus ilmoittaa niistä on yrittäjällä, hänen kuolemansa jälkeen - notaarille tai tuomioistuimelle, ja CEIDG:n peräkkäisen ylläpitäjän kuolemasta ilmoitetaan automaattisesti PESEL-järjestelmästä.

Yritystä koskeva perintämerkintä ei sulje pois perinnönhoitajan nimeämistä. Mikäli yrittäjä on säätänyt testamentissaan perintälausekkeen, testamentinsaaja merkitään henkilöksi, joka on määrätty jatkamaan liiketoimintaa yrityksen käytössä ja saa sen omaisuuden perinnön avautuessa.

Lakiluonnoksessa perinnän vastaanottaneelle myönnetään oikeus määrätä yrittäjän puolison suostumuksella perintöselvittäjä jatkamaan yhtiön toimintaa perinnön avauspäivästä muodolliseen vahvistamiseen asti. Perintäselvittäjä voi erottaa perinnönhoitajan.

Vastuu perityn yrityksen johtamiseen liittyvistä velvoitteista ja peräkkäisen johtajan vastuu

Perinnönhoitaja ei pääsääntöisesti ole henkilökohtaisesti vastuussa olemassa olevista velvoitteista ja vastuista, jotka ovat syntyneet osana perittyä yritystä. Hän vastaa yleisten periaatteiden mukaisesti vahingosta, joka on aiheutettu virheellisen velvollisuuden suorittamisen seurauksena perillisille, perinnön saajalle, yrittäjän puolisolle tai kolmansille osapuolille.

Laissa perustetaan vahingonkorvausvastuu niille henkilöille, jotka ovat vilpittömästi nimittäneet perinnönhoitajan tai antaneet siihen suostumuksensa, vaikka heillä ei ollut siihen oikeutta. He ovat yhteisvastuussa lain säännösten vastaisesti nimitetyn perinnönhoitajan kanssa vastuussa hänen aiheuttamistaan ​​vahingoista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uusien määräysten mukaisesti on tilapäinen mahdollisuus käyttää verotunnusta (NIP), kuolleen omistajan yrityksen REGON-numeroa, hallinnolliset päätökset (myös myönnytykset), jotka eivät liity yrittäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja sama koskee julkista tukea. Työsopimukset eivät pääty, ja työntekijät saavat testamentin tai lain perillisten puuttuessa yrityksen etuosto-oikeuden. Perinnönjakoon asti yritys on verovelvollinen. Muutosten voimaantulon jälkeen yrittäjät ja heidän lailliset seuraajansa voivat jatkaa toimintaansa. Niiden suojaa vahvistetaan ja sopimusvelvoitteet säilyvät, joita yrittäjän toiminnan jatkumisen ansiosta voidaan panna tehokkaammin täytäntöön. Muutokset parantavat osaltaan yksityisyritysten vakautta, joka nykyisen sääntelyn valossa oli usein tuomittu liiketoimien jatkuvuuden menettämiseen.

Renata Sobolewska