Työsuhdeauto lomalla - tarkista kuinka paljon se maksaa

Palveluvero

Yksityiskäyttöön käytetty työsuhdeauto on kalliimpi kuin taksi. Verolaki asettaa työnantajalle velvollisuuden lisätä tämä "mukavuus" työntekijän tuloihin ja vähentää asiaankuuluvat erääntyneet summat.Säännöt eivät myöskään ole suotuisat työnantajalle itselleen. Se menettää mahdollisuuden sisällyttää ajoneuvon käyttökustannukset yrityksen kustannuksiin, mukaan lukien poistot. Työsuhdeauto voidaan antaa työntekijän yksityiskäyttöön, ja tämä nähdään usein mitattavissa olevana etuna ja arvostuksen kasvattajana muita työntekijöitä kohtaan. Sillä on varmasti motivoiva rooli, joka yhdistää sen yritykseen. On kuitenkin tarpeen analysoida, mitä yritys voi hyötyä ja mitkä ovat vero- ja vakuutusoikeudesta johtuvat lisärasitteet. Tärkeää on, että 1.1.2015 alkaen määräykset määrittelevät selkeästi sen etuuden arvon, jonka työntekijä saa ajoneuvon maksuttomasta yksityiskäytöstä.

Työntekijälle lainattu työauto ja alv

Kuten arvonlisäverolain säännöksistä (8 §:n 2 momentin 1 kohta) käy ilmi, verovelvollisen yritykseen kuuluvien tavaroiden käyttö muuhun tarkoitukseen kuin hänen elinkeinotoimintaan, erityisesti verovelvollisen tai verovelvollisen henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Työntekijöitä pidetään myös palkallisena palveluna, jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain näiden tavaroiden tai niiden osien hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta perittävän veron määrällä. .

Tässä vaiheessa olisi kuitenkin tarpeen ottaa huomioon 2000 artikla. 8 sek. Lain 5 §, josta seuraa, että 2 momentin säännös. 2 momentin 1 momenttia ei sovelleta moottoriajoneuvojen käyttöön muuhun kuin verovelvollisen taloudelliseen toimintaan, jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain veron määrällä. 5 artiklan mukaisesti laskettu ostoihin sisältyvä vero. 86a kohta 1 (vähennysoikeus 50 % arvonlisäveron määrästä):

  • näiden ajoneuvojen osto, maahantuonti tai valmistus tai

  • näiden ajoneuvojen osien hankinta, maahantuonti tai valmistus, jos verovelvollisella ei ollut oikeutta alentaa näiden ajoneuvojen hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta johtuvaa ostoihin sisältyvää veroa.

Yllä oleva tilanne koskee myös yhtiössä leasingsopimuksen perusteella käytettyjä ajoneuvoja, jolloin leasingmaksuista vähennetään arvonlisävero 50 %.

Tärkeä!

Näin ollen, jos verovelvollisella oli oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero 50 % arvonlisäveron määrästä, hän ei ole velvollinen verottamaan tällaisen auton lainaamista työntekijälle hänen yksityisiin tarkoituksiinsa.

Toisaalta, kun työnantajalla oli täysi arvonlisäveron vähennysoikeus moottoriajoneuvon hankinnan (maahantuonti tai leasing) vuoksi, sen käyttö yksityisiin tarkoituksiin (mukaan lukien työntekijät) on arvonlisäveron alaista.

Esimerkki 1.

Yrittäjä N käyttää henkilöautoa, joka on yrityksen käyttöomaisuus. Hän ei ollut oikeutettu vähennykseen ostosta, koska se ostettiin ALV-marginaalilaskun perusteella. Auto luovutettiin työntekijän käyttöön hänen yksityisiin tarkoituksiinsa. Koska yrittäjällä ei ollut oikeutta vähentää arvonlisäveroa ajoneuvon hankinnasta, hänen ei tarvitse ilmoittaa arvonlisäveroa työntekijän ajoneuvon yksityiskäytöstä.

Esimerkki 2.

Yrittäjä K.:lla on rekisterissä yritysajoneuvo, jonka ostosta hänellä oli oikeus osittaiseen arvonlisäveron vähennykseen. Auto luovutettiin työntekijän käyttöön yksityiskäyttöön. Tässä tilanteessa hänen ei tarvitse ilmoittaa arvonlisäveroa tälle tilille, koska hänellä ei ollut oikeutta kokonaisvähennykseen ostosta.

Auton lainaus työntekijälle ja tulot

Vuosia kestäneiden veroviranomaisten kanssa käytyjen kiistojen jälkeen lainsäätäjä tapasi yrittäjiä ja teki muutoksia sääntöihin ns. neljäs sääntelyn purkamislaki. 1.1.2015 alkaen työntekijän työsuhdeauton yksityiskäytössä saama palkkio-etuus määräytyy kiinteämääräisenä. Art. 12 sek. ALV-lain 2a §:n mukaan työntekijälle työsuhdeauton yksityiskäytöstä kuuluvan vastikkeeton raha-arvo määräytyy seuraavasti:

  • 250 PLN kuukaudessa - autoille, joiden moottorin tilavuus on enintään 1600 cm3;

  • 400 PLN kuukaudessa - autoille, joiden moottorin tilavuus on yli 1600 cm3.

Jos työsuhdeautoa käytetään yksityiskäyttöön osan kuukaudesta, etuuden arvo määräytyy jokaiselta auton yksityiskäyttöpäivältä 1/30 annetuista määristä.

Esimerkki 3.

Yrittäjä X käyttää liiketoiminnassaan 1500 cm3:n henkilöautoa. Toukokuussa auto luovutettiin työntekijänsä yksityiskäyttöön koko kuukauden ajaksi. Kuvatussa tilanteessa työntekijä sai työsuhteesta tuloja 250 PLN (koko kuukaudelta).

Esimerkki 4.

Huhtikuussa 2016 Yrittäjä Y luovutti työntekijälle työsuhdeauton hänen yksityiskäyttöön 20 päivän ajaksi. Auton moottorin tilavuus on 1700 cm3. Työntekijä ansaitsi veronalaista tuloa 266,67 PLN (400 PLN/30 päivää * 20 päivää).

Tärkeä!

Vuoden 2014 loppuun asti yrittäjillä oli velvollisuus laskea tuloja 1999-2014 pykälän perusteella. 11 sek. ALV-lain 2 a §:n mukaan työntekijän lisätulon määrä määritetään kahdella tavalla:

  • muille vastaanottajille sovellettavien hintojen mukaan - jos yritys harjoittaa autonvuokrausta,

  • palvelujen tai samantyyppisten ja -lajisten tavaroiden tai oikeuksien toimittamisessa käytettyjen markkinahintojen perusteella ottaen huomioon erityisesti niiden kunto ja kulumisaste sekä saataville asettamisen aika ja paikka.

Lisäksi on lisättävä, että jos työnantaja ei veloita työntekijältä lisätuloa, on verovirastolla oikeus määrittää se oman arvionsa mukaan, mikä voi olla työntekijälle erittäin epäedullista.

Työntekijälle lainattu työsuhdeauto vs. polttoainekulut

On korostettava, että säännökset, jotka koskevat tulonmäärittelyä §:n mukaan. 12 sek. 2a eivät koske polttoainekustannuksia. Toisin sanoen työnantajan ilmainen yksityinen polttoaineenkulutusetu on erillinen työntekijälle tuloa tuottava maksuton etu. Tässä tilanteessa sen määrä olisi määritettävä 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 11 sek. PIT-lain 2 §:n mukaan luontoisetujen rahallinen arvo määräytyy ostohintojen perusteella. Tämän kannan omaksui myös valtiovarainministeriö 16.12.2014 päivätyssä kirjeessään.

Suuremmat ZUS-maksut ja työsuhdeauton käyttö yksityisiin tarkoituksiin

Art. 18 sek. 1 ja art. 20 kohta Sosiaalivakuutusjärjestelmästä 13. lokakuuta 1998 annetun lain 1 §. 81 sek. Julkisista varoista rahoitettavista terveydenhuoltopalveluista 27 päivänä elokuuta 2004 annetun lain 1 §:n mukaan sosiaali- ja sairausvakuutusmaksun laskentaperusteena on työntekijän työsuhteesta saadut tulot. Siten työsuhdeauton yksityiskäyttöä koskevan vastikkeen arvo on työntekijän työsuhteesta saatava tulo ja se on maksullista.

Yrityksen verotuksessa vähennyskelpoiset kulut ja poistot

Verovähennyskelpoiset kulut ovat menoja, jotka aiheutuvat tulonlähteen saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi tai turvaamiseksi. Niihin sisältyvät kaikki ajoneuvon käyttöön liittyvät kulut (huolto, korjaus, renkaiden vaihto jne.) sekä polttoaineen hankinnasta (pakettiautojen) aiheutuneet kulut. Jos työsuhdeauto lainataan työntekijälle hänen yksityisiin tarkoituksiinsa, näitä kuluja ei voi sisällyttää verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin. Yrityksen on siis maksettava paljon suurempaa tuloveroa. Toinen varsin merkittävä riski on se, että verovirasto kyseenalaistaa yrityksen oikeuden tehdä poistoja lainattujen autojen arvosta. Kuten Art. 23 sek. 1 piste 45a lit. c:tä ei katsota verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi, käyttöomaisuuden ja vapaaseen käyttöön otettujen aineettomien hyödykkeiden alkuarvosta tehdyiksi poistoksiksi. Vapautus koskee niitä kuukausia, jolloin nämä komponentit otettiin vapaaseen käyttöön.