Maataloustonttien myynnin veroseuraamukset - kannattaa tietää

Palveluvero

Maataloustontteja voi hankkia eri tavoin. Tämä voi tapahtua tekemällä myyntisopimus, lahjoitus tai perintö. Maataloustonttien ja muiden kiinteistöjen myynnin veroseuraamukset riippuvat pääasiassa niiden hankintapäivästä. Vaikka kauppa- tai lahjoitussopimuksessa on mahdollista mainita omaisuuden hankinnan johtaneen tapahtuman tarkka päivämäärä ilman ongelmia, niin perinnöllisen hankinnan osalta päivämäärä ei ole aina selvä. Tässä tapauksessa se voi olla perinnön avauspäivä (testaattorin kuolema) tai pesän jakamispäivä. Mikä sitten määrää hankintapäivän oikean määrittämisen ja siten mahdollisen myynnin veroseuraamukset? - vastaa alla.

Maataloustonttien myynti veronmaksajien tulona

Art. 9 sek. ALV-lain 1 §:n mukaan kaikki tulot ovat tuloveron alaisia, paitsi ne, jotka on lueteltu 1 momentissa. 21, 52, 52a ja 52c sekä tulot, joista veron kantamisesta luovuttiin verolain säännösten mukaisesti.

Kuitenkin art. 10 sek. 1 piste 8 lit. PIT-lain a-c mukaan tulonlähde on myynti maksua vastaan, jollei 2:

  1. kiinteistöt tai sen osat ja omistus kiinteistöihin;
  2. osuuskunnan omistusoikeus asuntoon tai toimitiloihin ja oikeus omakotitaloon asunto-osuuskunnassa;
  3. ikuinen käyttöoikeus maahan

- jos vastikkeellinen myynti ei tapahdu taloudellista toimintaa harjoitettaessa ja se on tehty a alakohdassa tarkoitetun kiinteistön ja omaisuusoikeuksien vastikkeellisessa myynnissä. a – c - ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen kalenterivuoden lopusta, jona hankinta tai rakentaminen tapahtui.

Edellä oleva säännös muodostaa yleissäännön, että kiinteistön, sen osan tai osuuden kiinteistöstä ja tässä säännöksessä määrättyjen oikeuksien myynnistä ennen viiden vuoden päättymistä sen kalenterivuoden päättymisestä, jona hankinta tai rakentaminen tapahtui, aiheuttaa verovelvollisuuden veron maksamisen muodossa.kannattava.

Näin ollen, jos kiinteistön, sen osan tai osuuden kiinteistöstä ja edellä mainittujen vastikeoikeuksien myynti tapahtuu viiden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona hankinta tai rakentaminen tapahtui, ei se ole lähde 4 artiklan mukaisista tuloista. 10 sek. ALV-lain 1 momentin 8 momentin mukaan kiinteistön, sen osan tai kiinteistöosuuden sekä edellä mainittujen oikeuksien myynnistä saatu rahamäärä ei ole lainkaan veronalaista.

Niiden ostohetki on ratkaiseva kiinteistön myynnistä saadun tulon tuloverotuksessa.

Kiinteistön hankintahetki perinnön hankinnan yhteydessä

ALV-laissa ei määritellä, mitä tulee ymmärtää perinnön hankkimisella tai perinnön jakamisella, joten tässä tapauksessa on käytettävä siviilioikeuden normeja.

Siviilimerkityksen mukaisesti vainajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät yhdelle tai useammalle oikeudelliselle seuraajalle hänen kuollessaan.

Art. Siviililain 924 ja 925 mukaan perintö avautuu testamentintekijän kuoltua, kun taas perillinen saa perinnön perinnön avautuessa. Tämä tarkoittaa, että kuolinhetkellä testamentintekijän oikeudet ja velvollisuudet muuttuvat perinnöksi, johon sovelletaan perintölakia, ja testamentintekijän kuolinpäivämäärä (kuolemaaika) määrää, kenestä tulee perillinen ja mitä perillinen sisältyy. kiinteistö. Sen sijaan tuomioistuimen päätös, jolla vahvistetaan perinnön saaminen tai perintötodistus, vahvistaa vain perillisen oikeuden perintöön sen avautumishetkestä lähtien.

ALV-lain kannalta perinnön avautumispäivällä eli testamentintekijän kuolinpäivällä on suuri merkitys.

Jos perinnön jakaa useat perilliset, pesän yhteisomistukseen sovelletaan säännöksiä yhteisomistuksesta murto-osissa. Kunnes yhteisomistus lakkaa tai kuolinpesä jaetaan, perilliset ovat omaisuuden ja pesään kuuluvien oikeuksien yhteisomistajia.

Perinnön jakaminen ei ole tavaroiden hankintaa, jos se on osa perillisten osuutta yhteisomaisuudesta ja on tapahtunut ilman palautuksia ja tukia. Perinnön jakamisen seurauksena tietylle henkilölle joutuneiden kiinteistöjen tai oikeuksien hankintapäivä - niiden myynnin yhteydessä - tulee siten katsoa niiden alkuperäiseksi hankintapäiväksi, jos omaisuuden arvo tai tietyn henkilön perinnön jakamisen seurauksena saamat oikeudet kuuluvat sille kuuluvaan osuuteen.jaon piiriin kuuluvassa pesässä oleva henkilö ja pesänjako tehtiin ilman palautuksia ja avustuksia. Kun perinnön jaon seurauksena tietyn henkilön osuus kasvaa, on kyse hankinnasta, kun hänen henkilökohtaisen omaisuuden tila kasvaa.

Näin ollen on oletettava, että kuolinpesän jakaminen on eräänlainen uusi hankinta vain silloin, kun verovelvollinen saa sen seurauksena esimerkiksi kiinteistön, jonka arvo jakautumisen jälkeen ylittää pesän arvon. verovelvollisen alkuperäinen osuus kuolinpesästä.

Esimerkki 1.

Halina Kowalska osti vuonna 2018 ilmaisella perinnönjakosopimuksella kiinteistöt, jotka muodostavat tontteja nro 50/2 ja 50/3. Perinnön jakaminen tapahtui Halinan vuonna 2017 kuolleen äidin jälkeen. Ennen häntä Halinalla oli osakkeita tonteista 50/2 ja 50/3. Perinnön jako vuonna 2018 tapahtui kolmen perillisen kesken ilman lyhennyksiä tai tukia. Rouva Halina suunnittelee myyvänsä edellä mainitut tontteja vuonna 2019. Mikä päivämäärä sitten pitäisi ottaa tonttien alkuperäisessä hankinnassa ja joutuuko se maksamaan veroa tonttien myynnistä?

Kuolinpesän jakamisen tuloksena saatujen kiinteistöjen eli tonttien nro 50/2 ja nro 50/3 arvo ei ylittänyt hakijan omistusosuuden arvoa. Perinnönjako tapahtui ilman takaisinmaksuja ja tukia. Tämä tarkoittaa, että tuloverotuksessa tämä liiketoimi ei ole kiinteistön osto. Siksi ostopäivän tulisi olla 2017 - Halinan äidin kuolinpäivä.

Veron osalta tonttien myynnin yhteydessä vuonna 2019 on todettava, että kyseisten tonttien myynnistä saatu tuotto vuonna 2017 perintönä hankittua osaketta kohden, koska se tehdään ennen edellä tarkoitettua viiden vuoden ajanjaksoa taide. 10 sek. 1 piste 8 lit. PI-lain a-c, tulee olemaan tuloverollinen tulonlähde.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Maataloustonttien myynnin veroseuraamukset - veron määrä, mahdollisuus hyödyntää vapautus

Art. 30e kohta. 1 § tuloista kiinteistön maksua vastaan ​​myynnistä ja 13 §:ssä tarkoitetuista oikeuksista. 10 sek. 1 piste 8 lit. a-c, tulovero on 19 % veron perusteesta.

Veron laskentaperusteena on tässä tapauksessa tulo, joka muodostuu lain mukaan määrättyjen kiinteistön tai oikeuksien myynnistä saadun tulon erotuksena. 19 §:n mukaisesti määrätyt kustannukset. 22 sek. 6 c ja 6 d sekä 1 §:ssä tarkoitettujen poistojen summa. 1 kohdan 22 tuntia. 1 piste 1, tehty myydyistä kiinteistöistä tai oikeuksista. Tulo vastikkeellisesta myynnistä on sopimuksessa määrättyyn hintaan ilmaistu arvo vähennettynä vastikkeellisesta myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla. Toisaalta kustannukset ovat dokumentoidut menot, jotka ovat lisänneet omaisuuden ja omaisuusoikeuksien arvoa niiden hallintahetkellä sekä maksetun perintö- ja lahjoitusveron määrää siltä osin kuin myydyn esineen tai oikeuden arvo muuttui. perintö- ja lahjaverolla verotettava vastaa perintö- ja lahjaverolla verotettavan omaisuuden ja omaisuusoikeuksien yhteisarvoa.

Maataloustonttien osalta on mahdollista hyödyntää verovapaus maatilalle kuuluvien kiinteistöjen myynnistä. Art. 2 lauseke Maatalousverolain 1 §:n mukaan maatilaksi katsotaan pykälässä tarkoitettu maa-ala. 1 (maatalousmaa), jonka kokonaispinta-ala on yli 1 ha tai 1 muunnosha, joka on luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai organisaatioyksikön, mukaan lukien oikeushenkilöllisyyttä vailla olevan yhtiön, omistuksessa tai hallussa.

Aluekehitys- ja rakennusministerin 29. maaliskuuta 2001 maa- ja rakennusrekisteristä antaman asetuksen 67 §:n mukaan rekisterissä käytettävä maa-alue on jaettu seuraaviin ryhmiin:

  1. maatalousmaa,
  2. metsämaata,
  3. rakennettu ja kaupungistunut maa,
  4. ekologinen maa, joka on merkitty tunnuksella, joka koostuu kirjaimesta "E" ja asianmukaisen maankäytön tunnuksesta, joka määrittelee maan kehittämisen tai käytön, esim. E-Ws, E-Wp, E-Ls, E-Lz, EN , E-Ps, ER,
  5. (kumottu)
  6. maa veden alla,
  7. sekalaiset alueet, jotka on merkitty symbolilla - Tr.

Jotta verovelvollinen voisi hyödyntää 1999/2004 säännöksen mukaista vapautusta. 21 sek. ALV-lain 1 28 momentin mukaan myytävän viljelypalstan on täytettävä seuraavat ehdot:

  1. myytävä maa on luokiteltava maatalousmaaksi,
  2. niiden on myyntihetkellä oltava maatila (eli luonnollisen henkilön omistuksessa tai yhteisomistuksessa oleva maa-ala, jonka kokonaispinta-ala on vähintään 1 ha) tai sen osa,
  3. myynti koskee koko maatilaa tai osaa siitä, mikä tarkoittaa, että kauppa voi käsittää kaikki tähän tilaan kuuluvat kiinteistöt tai osa niistä (osa siitä),
  4. maa ei voi menettää maatalousluonneaan myynnin seurauksena.