Ei ostajan NIP-EU-numeroa laskussa - voidaanko palvelujen maahantuonti huomioida?

Palveluvero

Tavaroiden ja palveluiden verotuksen perusselvitysasiakirja on lasku. Sama koskee transaktioiden suorittamista ulkomaisen urakoitsijan kanssa. Tässä artikkelissa käsittelemme verotuksen selvitystä tilanteessa, jossa ostajan NIP-EU puuttuu palvelujen myyjän laskusta.

Palvelujen tuonnin selvittämisen periaatteet

Ensinnäkin on tarpeen selventää palveluiden tuonnin selvittämisen perusperiaatteet. Ensinnäkin huomautetaan, että artiklan 1 kohdan mukaisesti. arvonlisäverolain 2 §:n 9 momentin mukaan palvelujen maahantuonnilla tarkoitetaan palvelujen suorittamista, joiden suorittamiseksi verovelvollinen on 11 §:ssä tarkoitettujen palvelujen vastaanottaja. 17 sek. 1 piste 4.

Jotta edellä olevan määritelmän merkitys ymmärrettäisiin paremmin, olisi viitattava palvelujen suorituspaikkaa koskeviin sääntöihin. Kuten §:ssä määritellystä perusnormista seuraa. 28b kohta. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan palvelujen suorittamispaikka on silloin, kun palvelu tarjotaan verovelvolliselle, paikka, jossa palvelun vastaanottavan verovelvollisen kotipaikka on. Kuten voidaan nähdä, yrittäjien välisen palveluntarjonnan tapauksessa verotuspaikka on palvelun ostajan maa, ei palveluntarjoajan maa.

Yllä oleva näkyy myös Art. 17 sek. Arvonlisäverolain 1 4 kohta, josta voidaan lukea, että verovelvollisina ovat myös oikeushenkilöt, oikeushenkilöllisyyttä vailla olevat organisaatioyksiköt ja palveluja ostavat luonnolliset henkilöt, mikäli seuraavat ehdot yhdessä täyttyvät:

  1. Palveluntarjoaja on verovelvollinen, jolla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa maan alueella, ja kun on kyse palveluista, joille on 1 §. 28e, verovelvollista ei ole rekisteröity 5 §:n mukaisesti. 96 sek. 4;

  2. palvelun vastaanottaja on:

  • kun on kyse palveluista, joille 28B-asetuksessa tarkoitettu verovelvollinen. 15 tai 15 §:ssä tarkoitettu ei-verovelvollinen oikeushenkilö. 15 §:n mukaisesti rekisteröity tai rekisteröitynyt. 97 sekuntia 4;

  • kun kyseessä on kertakäyttösetelien siirto, kun palvelujen suorituspaikka, johon nämä tositteet liittyvät, on maan alue, - 11 artiklassa tarkoitettu verovelvollinen. 15 tai 15 §:ssä tarkoitettu ei-verovelvollinen oikeushenkilö. 15;

  • muissa tapauksissa - §:ssä tarkoitettu verovelvollinen. 15, jolla on kotipaikka tai pysyvä toimipaikka maan alueella taikka 15 §:ssä tarkoitettu oikeushenkilö, joka ei ole verovelvollinen. 15, joka on sijoittautunut maan alueelle ja on rekisteröity tai rekisteröity 15 artiklan mukaisesti. 97 sekuntia 4.

Jos palveluntarjoaja on Puolaan sijoittautumaton yrittäjä ja palvelun ostaja on puolalainen verovelvollinen, palvelu verotetaan kotimaassa ja verovelvollisena on puolalainen veronmaksaja osana palvelujen tuontia.

Rekisteröitymisvelvollisuus EU:n sisäisiin liiketoimiin

Huomaa, että puolalaisen yrittäjän on rekisteröidyttävä EU:n arvonlisäverovelvolliseksi, jos kyseessä on liiketoimi toisessa EU-maassa sijaitsevien verovelvollisten kanssa.

Art. 97 sekuntia Arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetut verovelvolliset. 15, jollei rekisteröityä aktiiviseksi arvonlisäverovelvolliseksi velvoitettu, ennen ensimmäisen yhteisöluovutuksen tai ensimmäisen yhteisöhankinnan päivämäärää ilmoittamaan 2 §:ssä tarkoitetussa rekisteröinnissä veroviraston päällikölle. 96 aikomuksesta aloittaa näiden toimintojen suorittaminen.

Art. 97 sekuntia 3 edellä mainitun kohdan 1 alakohta Tätä säännöstä sovelletaan myös verovelvollisiin, jotka ostavat palveluja, joille 1 §. 28B, jos nämä palvelut olisivat heille palvelujen tuontia. Sitä vastoin Art. 97 sekuntia ALV-lain 4 §:n mukaan veroviraston päällikkö rekisteröi ilmoituksen tehneen yhteisön EU-arvonlisäverovelvolliseksi.

Käytännössä puolalaisen verovelvollisen, joka aikoo ostaa palvelun EU-urakoitsijalta, tulee rekisteröityä EU:n arvonlisäverovelvolliseksi ennen ostoa. Rekisteröinti tehdään jättämällä ALV-R-ilmoitus. Toimiston päällikkö rekisteröi sitten verovelvollisen EU:n arvonlisäverovelvolliseksi ja antaa hänelle NIP-EU, joka on nykyinen NIP, jota edeltää etuliite "PL". Ennen ensimmäistä palvelujen tuontia puolalaisen verovelvollisen tulee rekisteröityä EU:n arvonlisäverovelvolliseksi ja hänellä on oltava NIP-EU.

Ei ostajan NIP-EU-numeroa urakoitsijan laskussa

Puolalainen veronmaksaja, joka ostaa palveluja toisesta EU-maasta, toimittaa urakoitsijalle kaikki rekisteröintitietonsa. Tästä syystä herää kysymys, entä jos myyjä ei kirjoita puolalaisen ostajan NIP-EU:ta suoritetun palvelun dokumentointiin. Muuttaako tämä tilanne palveluiden tuonnin selvittämisen sääntöjä?

Vastauksena tällaiseen kysymykseen on todettava, että ostajan NIP-EU:n sisällyttämisellä laskuun vai ei ole merkitystä verotuksen kannalta. Huomattakoon, että Art. 17 sek. 1 piste 4 lit. arvonlisäverolain b:ssä käytetään termiä "palvelun ostaja, joka on rekisteröity tai rekisteröitynyt Art. 97 sekuntia 4". Näin ollen palvelujen maahantuonnista vastaa sekä EU:n arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt verovelvollinen että rekisteröintivelvollinen verovelvollinen, joka ei kuitenkaan täyttänyt tätä velvollisuuttaan. Molemmissa tapauksissa arvonlisäveron maksamista koskevat säännöt ovat samat.

On muistettava, että tuontiveron selvittäminen riippuu 1 artiklassa lueteltujen aineellisten ehtojen täyttymisestä. 17 sek. 1 arvonlisäverolain 4 kohta. Toisaalta se, että rekisteröintivelvollisuuden laiminlyöntiä tai ostajan NIP-EU:n puuttumista ei ole noudatettu, ei voi vaikuttaa liiketoimen verotustapaan.

Esimerkki 1.

Puolalainen yrittäjä osti IT-palvelun ranskalaiselta urakoitsijalta. Se ei ole aiemmin rekisteröitynyt EU:n arvonlisäverovelvolliseksi. Tästä huolimatta hän on velvollinen selvittämään palveluiden tuonnin yleisin ehdoin ja maksamaan tältä tililtä erääntyvän veron.

Esimerkki 2.

Puolalainen yrittäjä, joka aikoi ostaa mainospalveluita tulevaisuudessa irlantilaiselta urakoitsijalta, jätti VAT-R-rekisteröintihakemuksen ja rekisteröityi EU:n arvonlisäverovelvolliseksi. Hän toimitti NIP-UE:n irlantilaiselle yrittäjälle. Palvelun suorittamisen jälkeen puolalainen veronmaksaja sai ulkomaisen laskun, joka ei kuitenkaan sisältänyt NIP-EU:ta. Tästä huolimatta puolalainen veronmaksaja on velvollinen selvittämään palvelujen tuonnin yleisin ehdoin ja maksamaan tältä tililtä erääntyvän veron. Puolalaisen veronmaksajan kannalta palvelun ostaminen ulkomaiselta urakoitsijalta EU-maasta on palvelujen tuonti, vaikka ostajan NIP-EU ei olisi laskussa. Tämän artikkelin tiivistelmään siirryttäessä on korostettava, että tavara- ja palveluverolaki määrää monessa tapauksessa tietyn verovelvollisuuden ja verovelvollisen aseman siitä, että se täyttää aineellisen, ei muodollisen kriteerin. Tästä johtuen kysymys palvelujen tuonnin selvittämisestä ei riipu sellaisesta seikasta kuin ostajan NIP-EU:n tekninen sisällyttäminen laskuun. Vaikka ostajan NIP-EU-numero puuttuisi laskusta, puolalainen asiakas maksaa veron palvelujen maahantuonnin ehdoilla.