Erot julkisen hankintailmoituksen ja toimeksiannon välillä - mahdollisia?

Palvelus

Pääsääntöisesti hankintailmoituksen ja toimeksiannon (jäljempänä toimeksianto) sisällön tulee olla keskenään johdonmukaisia. Uskotaan, että ilmoituksen ja toimeksiannon väliset erot johtavat siihen, että menettelyssä on puute, joka estää julkisen hankintasopimuksen tekemisen. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, koska on olemassa tietosisältöä koskevia säännöksiä, joiden ei tarvitse tunkeutua toimeksiantoehtoihin. Jotkut poikkeavuudet voidaan lisäksi poistaa tekemättä menettelystä pätemätöntä. Milloin julkisen hankinnan ilmoituksen ja toimeksiannon väliset erot johtavat menettelyn peruuttamiseen ja milloin sillä ei ole suurta vaikutusta? Vastaamme tähän kysymykseen tässä artikkelissa.

ToR:n sisältöön sisältyvien tietojen, erityisesti kaikkien osallistumisehtoja ja vaadittavia asiakirjoja koskevien tietojen, tulee vastata julkisia hankintoja koskevan ilmoituksen sisällössä esitettyjä vaatimuksia. Tästä käy ilmi artiklan säännökset. 36 ja art. Julkisia hankintoja koskevan lain (jäljempänä PPL) 41 §. Molemmat edellä mainitut säännökset säätelevät, että ilmoituksen ja toimeksiannon pakollisina osina on oltava tiedot menettelyyn osallistumisen ehdoista ja kuvaus näiden ehtojen täyttymisen arvioinnista. Nämä määräykset eivät kuitenkaan missään vaiheessa aseta hankintaviranomaiselle velvollisuutta täsmäyttää molempia asiakirjoja kirjaimellisesti. Miten se sitten on käytännössä?

Ilmoitus ja toimeksiantoehdot

Aluksi on huomattava, että PPL:n sisältö ei sisällä säännöstä, joka priorisoisi kyseiset asiakirjat. Tästä syystä on otettava huomioon, että ilmoitus ja erittely ovat yhtä tärkeitä. Tästä syystä hankintailmoituksen ja toimeksiannon välillä on merkittävä ero menettelyyn osallistumisen edellytyksen kuvauksessa, esim. sopimuksen kuvauksen puuttuessa missään asiakirjassa. katsotaan vaikuttavan todellisuudessa menettelyn tulokseen. Tällainen merkittävä rikkominen voi johtaa tarjousten tarkastamiseen eri tavalla muotoiltujen menettelyyn osallistumisen ehtojen perusteella, vaan myös siihen, että jotkin toimeksisaajat voisivat vetäytyä kokonaan osallistumisestaan.

Tietojen vähimmäismäärä

PPL:n sisältö määrittelee vähimmäistiedon, joka tulee sisällyttää julkista hankintaa koskevaan ilmoitukseen ja toimeksiantoon. Art. PPL:n 41 §:n mukaan ilmoitukseen tulee sisältyä mm. menettelyyn osallistumisen ehdot, poissulkemisperusteet, luettelo ilmoituksista tai asiakirjoista, jotka vahvistavat menettelyyn osallistumisen edellytysten täyttymisen, sekä kuvaus näiden ehtojen täyttymisen arvioinnista. Toisaalta Art. 36 sek. PPL:n 1 §:n mukaan sopimuksen olennaisten ehtojen täsmennykseen tulee sisältyä mm. menettelyyn osallistumisen ehdot, poissulkemisperusteet, kuvaus menetelmästä, jolla näiden ehtojen noudattaminen arvioidaan, sekä luettelo ilmoituksista tai asiakirjoista, jotka sopimuspuolten on toimitettava menettelyyn osallistumisehtojen noudattamisen vahvistamiseksi . Kuten ensi silmäyksellä huomaa, PPL edellyttää, että hankintaviranomainen sisällyttää samat tiedot sopimuksesta sekä ilmoitukseen että toimeksiantoehtoihin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että julkisissa hankintamenettelyissä ilmoituksen ja toimeksiannon sisällön tulisi olla ehdottoman yhtenäisiä. Usein ilmoituksessa on tietoa, joka toimii ohjeena urakoitsijoiden tarjousten jättämismenettelystä. Tällaisten tietojen puuttumista toimeksiannon sisällöstä ei voida pitää rikkomuksena, joka johtaa menettelyn mitätöimiseen. Lisäksi käytännössä ilmoituksen sisältö on yleensä vähemmän yksityiskohtainen ja siksi tiiviimpi kuin toimeksiannon sisältö. Tämä koskee mm ostovelkakirjaa koskevat säännökset. Hankintaviranomainen on ilmoituksessa velvollinen ilmoittamaan tarjousvakuuden määrän ja sen maksutavan. Toimeksiannossa hankintaviranomainen on velvollinen täsmentämään kaikki tarjousvakuuden tiedot, mukaan lukien tarjousvakuuden säilyttämistä ja palauttamista koskevat säännöt.

Johdonmukaisuuden periaate ja määräysten tulkinta

Kuten edellä on todettu, johdonmukaisuusvelvoite johtuu suoraan lainsäätäjän 11 ​​artiklassa asettamista vaatimuksista. Julkisia hankintoja koskevan lain 36 § (tiedot sisältyvät eritelmään) ja art. PPL:n 41 (tiedot sisältyvät ilmoitukseen). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edellä olevista säännöksistä johtuvia velvoitteita tulisi tulkita näiden asiakirjojen kirjaimellisen noudattamisen välttämättömyydeksi.

Tässä vaiheessa tulee ottaa huomioon valitusjaoston 2.6.2010 antama tuomio (tiedostoviite: KIO / UZP 939/10), jossa jaosto totesi: "Laki ei salli toimeksiannon määräysten ensisijaisuutta ilmoituksen sisältöön nähden. Nämä ovat asiakirjoja, joiden tulee olla keskenään johdonmukaisia ​​ja kuvattava samalla tavalla, esimerkiksi menetelmä, jolla arvioidaan menettelyyn osallistumisen edellytysten noudattamista, luettelemalla samat asiakirjat, jotka on toimitettava tarjouksen mukana.

Tämän vuoksi edellä olevaa tuomiota on tulkittava siten, että tarve määritellä samat vaatimukset urakoitsijoiden ilmoituksessa ja toimeksiannossa ei aina tarkoita sitä, että käsiteltyjen asiakirjojen välillä ei voi olla eroa sopimusten esittämisen muodossa. hankintaviranomaisen vaatimuksia.

Opissa oletetaan, että keskittyminen vain ilmoituksen kirjaimelliseen yhteensopivuuteen tehtävänehtojen kanssa ei ole oikein. Jos molempien menettelyyn osallistumisen edellytysten ja näiden ehtojen täyttymisen vahvistamiseksi tarvittavien asiakirjojen analysointi johtaa siihen johtopäätökseen, että hankintaviranomaisen vaatimukset ovat johdonmukaisia, mutta ne on vain muotoiltu eri tavalla, on pääteltävä että hankintaviranomainen ei ole tehnyt virhettä ja julkista hankintamenettelyä ei voitu kumota.

Ilmoitus tiivistelmänä toimeksiannon sisältämistä tiedoista

Hankintailmoitusta ja toimeksiantoehtoa rinnastettaessa tulee muistaa, että käytännössä ilmoituksen julkaiseminen on hankintaviranomaisen ensimmäinen toimenpide menettelyssä, jonka tarkoituksena on tiedottaa sopimuksesta ja lyhyesti. esitellä tämän sopimuksen ehdot. Ilmoitus on näin ollen vain lyhennetty versio toimeksiannosta, kun taas vain tarjouspyyntö on perustarjousasiakirja. Tämä johtuu siitä, että molemmat asiakirjat jaetaan samanaikaisesti. Siksi niiden ei tarvitse olla sisällöltään identtisiä.

Ilmoitus julkaistaan ​​Julkisia hankintoja koskevassa tiedotteessa ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kun taas toimeksianto vain hankintayksikön verkkosivuilla. Siten mainoksella on mahdollisuus tavoittaa paljon laajempi yleisö virallisten lehtien, lehdistön ja muiden medioiden kautta. Ilmoitus sisältää rajoitettuja lyhennettyjä tietoja, ja sen tarkoituksena on kannustaa mahdollisia urakoitsijoita osallistumaan tarjouskilpailuun ja ohjata heidät sitten hankintaviranomaisen verkkosivuille, jolta kaikki kiinnostuneet voivat lukea sopimuksen olennaisten ehtojen yksityiskohtaisen sisällön. .

Laissa - julkisia hankintoja koskeva laki - pykälän säännösten rakenteessa on monia eroja. 36 ja 41, joiden ansiosta voimme päätellä, että ilmoitus on eräänlainen alustava asiakirja - yksinkertaistettu, kun taas vain toimeksianto täyttää täysimittaisen luettelon urakoitsijoille asetetuista vaatimuksista ja velvoitteista.

Edellä olevan vahvistaminen on velvollisuus määritellä sopimuksen kohde. Ilmoituksessa mainitaan vain sopimuksen kohde ja sen koko tai laajuus. Nämä tiedot ovat hyvin rajallisia vertailuehtojen vaatimuksiin verrattuna. Taiteen tarjoaminen. 36 sek. PPL:n 2 kohdan 3 alakohta velvoittaa hankintaviranomaisen toimittamaan tarjouseritelmässä täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvauksen hankintasopimuksen kohteesta. Oppi vain korostaa, että näiden kahden asiakirjan sanamuodon välillä ei saa olla käsitteellistä eroa, eikä myöskään eroa, joka voisi haitata reilua kilpailua.

Samanlainen tilanne tulee olemaan vaihtoehtotarjousten kanssa. Art. 83 sek. Hankintaviranomainen voi julkisia hankintoja koskevan lain 1 §:n mukaan sallia vaihtoehtoisen tarjouksen tekemisen tai vaatia tällaisen tarjouksen tekemistä. Tässä tapauksessa ilmoitukseen tulee sisältyä tiedot tällaisesta mahdollisuudesta tai vaatimuksesta. Toimeksiannossa käsitellyt tiedot tulisi sen sijaan täsmentää kuvaamalla vaihtoehtotarjouksen esittämistapa ja määrittelemällä tämän tarjouksen vähimmäisehdot ja valitut arviointikriteerit.

Toinen osa ilmoituksen sisällöstä, joka poikkeaa toimeksiannosta, ovat tarjousten arviointikriteerit. Ilmoituksessa on mainittava tarjousten arviointiperusteet ja kullekin kriteerille annettu merkitys. Hankintaviranomainen on velvollinen laajentamaan näitä tietoja vain tarjouseritelmässä ilmoittamalla arviointimenetelmän kussakin kriteerissä.

Ennakkotietojen luonne on myös tarjousten jättöajankohdan ja -paikan ilmoittaminen. Ilmoituksessa riittää mainita tarjousten jättämisen määräaika ja osoite, johon ne tulee lähettää. Hankintaviranomainen ei ole velvollinen määrittelemään tarjousten avaamisen ehtoja. Tehtäväehtojen tapauksessa tällainen velvoite on puolestaan ​​jo olemassa.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Erot julkisen hankintailmoituksen ja toimeksiannon välillä - voidaanko se poistaa?

Kuten edellisissä kappaleissa on jo selitetty, ilmoituksen sisällön ja toimeksiannon ei tarvitse olla identtisiä, mutta niiden on oltava johdonmukaisia. Mutta entä jos yllä olevissa asiakirjoissa on epätarkkuuksia?

Jos näitä epätarkkuuksia ilmenee ennen tarjousten jättämistä, ne voidaan poistaa perustelemalla toimeksiannon sisältöä. Toisaalta, jos tarjoukset on jo jätetty ja epäonnistuminen johtuu merkittävistä eroista menettelyyn osallistumisen ehtojen kuvauksessa ja niiden arvioinnissa käsitellyissä asiakirjoissa, on menettely kumottava. Voidaan siis todeta, että menettelyn vaihe ratkaisee, voidaanko tietty ristiriita "parantaa".

Ilmoituksen ja toimeksiannon väliset erot - yhteenveto

Vastattaessa kysymykseen, johtaako hankintailmoituksen ja toimeksiannon sisällön erottelu ehdoitta menettelyn peruuttamiseen, on todettava, että ei. Jokainen muutos kyseisten asiakirjojen sisällössä ei ole niin merkittävä, että se johtaisi velvollisuuteen purkaa tietty sopimus. Lisäksi menettelyn alkuvaiheissa, jolloin tarjouksia ei ole vielä jätetty, mahdolliset epätarkkuudet voidaan poistaa perustelemalla toimeksiannon sisältöä.

On syytä muistaa, että ilmoitus ja erittely eivät ole identtisiä instituutioita eikä niiden sisällön tarvitse olla identtisiä. Tärkeintä on, että näiden asiakirjojen sisältämät tiedot eivät ole toisiaan poissulkevia ja niillä on yhteinen tarkoitus. Niitä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, vaan tulkintaan tulee sisällyttää hankintaviranomaisen koko sisältö ja tarkoitus.