Vuotuinen laskutuskausi - kuinka se syötetään?

Palvelus

Työntekijän työ suunnitellaan tilikaudella. Tämän ajanjakson pituus voi vaihdella 4 viikosta 12 kuukauteen. Vuotuista viitejaksoa voidaan käyttää missä tahansa työaikajärjestelmässä. Mitkä ovat vuosittaisen selvityskauden käyttöönoton muodolliset vaatimukset ja mitä siihen liittyy?

Laskutuskausi

Selvitysjakso on aika, jona työntekijän työ tulee suunnitella siten, että työlain työaikaa koskevia säännöksiä noudatetaan. Selvitysjakson pituus riippuu yrityksessä käytössä olevasta työaikajärjestelmästä ja voi vaihdella 4 viikosta 12 kuukauteen.

Laskutuskausi on:

  • perustyöaikajärjestelmässä - enintään 4 kuukautta (työlain 129 §:n 1 momentti);

  • vastaavassa työaikajärjestelmässä:

    • 1 kuukausi (työlain 135 §:n 1 momentti),

    • enintään 3 kuukautta, jos se on työnantajan erityistarpeiden vuoksi perusteltua (työlain 135 §:n 2 momentti),

    • enintään 4 kuukautta vuodenajasta tai sääolosuhteista riippuvaisissa töissä (työlain 135 §:n 3 momentti);

  • jatkuvatoimisilla työntekijöillä - 4 viikkoa (työlain 138 §:n 1 momentti);

  • työntekijöille, joilla on lyhennetty työviikko tai jotka työskentelevät viikonloppujärjestelmässä - 1 kuukausi;

  • enintään 1 kuukausi:

    • työntekijöille, jotka työskentelevät työhön, joka koostuu laitteiden valvonnasta tai liittyy osittain työvalmiin,

    • työntekijöille, jotka työskentelevät omaisuuden tai ihmisten suojelemiseksi,

    • yritysten palokuntien ja pelastuspalveluiden työntekijöille.

Mikä on tärkeää, "Kussakin työaikajärjestelmässä, jos se on objektiivisista tai teknisistä tai työajan järjestämiseen liittyvistä syistä perusteltua, viitejaksoa voidaan pidentää, kuitenkin enintään 12 kuukaudella, jollei yleisistä suojelua koskevista säännöistä muuta johdu. työntekijöiden turvallisuus ja terveys" (työlain 129 §:n 2 momentti). Vuosittainen tilikausi voi olla sama kuin kalenterivuosi.

Laskutusaikaa voidaan pidentää enintään 12 kuukauteen.

Laskutuskauden määrittäminen

Selvitysajan pidentämisestä 12 kuukauteen sovitaan:

  • työehtosopimuksessa tai sopimuksessa ammattiliittojen kanssa, ja jos sisällöstä ei voida sopia kaikkien ammattiliittojen kanssa, sopimuksen sisällöstä sovitaan edustavien ammattiliittojen tai

  • jos työnantajan ammattiliitot eivät toimi - yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa (työlain 150 §:n 3 momentti).

Jäljennös selvitysajan pidentämisestä tehdystä sopimuksesta tulee toimittaa toimivaltaiselle piirityötarkastajalle 5 työpäivän kuluessa sopimuksen tekemisestä (työlain 150 § 4 §).

Jos työpaikalla on työehtosopimus, vuotuinen selvityskausi otetaan käyttöön lisäpöytäkirjalla, johon sovelletaan 1999/2004 säännöksiä. Työlain 2419 1 §. Tällainen lisäpöytäkirja on rekisteröitävä toimivaltaisessa piirityötarkastusvirastossa.

Työaikataulut

Työaikataulut liittyvät selvitysjaksoon. Työajanjako on suunnittelu:

  • työpäivät,

  • vapaapäivät töistä,

  • töiden alkamis- ja päättymisajat.

Työaikaaikataulun laatimista koskevista kysymyksistä määrätään pykälässä. Työlain 129 § 3-5. Työlain säännösten mukaan työaikataulu voidaan laatia kirjallisesti tai sähköisesti ja se voi viitata selvitysaikaa lyhyempään ajanjaksoon, mutta se ei saa olla lyhyempi kuin yksi kuukausi.

Työaikaaikataulu tulee antaa työntekijälle vähintään 1 viikko ennen työn alkamista sinä aikana, jolle se on laadittu.

Työnantajalla ei aina ole velvollisuutta laatia työaikataulua.

Työnantaja ei ole velvollinen laatimaan työaikataulua, jos:

  • työaikataulu johtuu työlainsäädännöstä, ilmoituksesta tai työsopimuksesta;

  • työnantaja määrittelee työntekijän kanssa neuvoteltujen tehtävien suorittamiseen tarvittavan ajan ottaen huomioon työntekijän työajan (tässä tilanteessa työntekijä itse määrittää työaikataulun);

  • työntekijän pyynnöstä työntekijään sovelletaan työaikataulua, jossa hän itse asettaa työn alkamisajan tai -ajan;

  • työntekijän pyynnöstä sovelletaan häneen yksilöllistä työaikaa (työlain 129 §:n 4 momentti).

Vuotuinen tilikausi - miten suunnitella työsi?

Työaikataulun laatimiseksi työntekijöille tulee viitata nykyiseen työaikaan tilikaudella. Vuotuisessa selvitysjaksossa työskentely suunnitellaan koko vuodelle, kun taas työntekijöille voidaan järjestää työaikataulu koko vuodelle tai sitä lyhyemmälle ajalle, mutta ei lyhyemmäksi kuin 1 kuukaudeksi.

Vuosittaista selvitysjaksoa käytettäessä yksittäisten kuukausien työtuntien määrä voi poiketa nimellistyöajasta.

Esimerkki 1.

Yrityksellä X työtä tehdään maanantaista lauantaihin klo 9.00-17.00. Työntekijät työskentelevät perustyöaikajärjestelmässä ja heidän vuotuinen selvityskausi on voimassa. Koska yritys ostaa yrttejä, työ on eniten kesä-elokuussa. Siksi tällä ajanjaksolla työntekijät työskentelevät maanantaista lauantaihin ja muina kuukausina vastaavasti lyhyemmän ajan.

Vuosittaisen selvitysajan käyttö antaa työnantajalle enemmän joustavuutta työntekijöiden työn ja lepoajan suunnittelussa. Kiitos muun muassa tästä ei tarvitse kiirehtiä myöntämään työntekijälle vapaata ylityöstä. Jotta käyttöön otettu vuotuinen selvitysjakso olisi työlain säännösten mukainen:

  • ei saa rikkoa työaikanormeja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia ​​lepoaikoja koskevia sääntöjä,

  • Sunnuntaivapaan tulee olla vähintään kerran neljässä viikossa ja riittävä määrä vapaapäiviä keskimäärin viiden päivän työviikkoon.