Ravintola ilman lapsia - onko se syrjivää?

Palvelus

Viime kuukausina on ollut paljon julkisuutta eri puolilla Puolaa muista tiloista, jotka ovat kieltäneet lapsiperheiden pääsyn maahan. Onko ravintola ilman lapsia oire syrjinnästä? Onko ravintolan omistajalla ylivoimainen oikeus päättää, kuka isännöi hänen tiloissaan?

Ravintola ilman lapsia - ketään ei saa syrjiä

Puolassa voimassa oleva perussäädös - Puolan tasavallan perustuslaki ilmaisee yhdenvertaisuuden periaatteen lain edessä. Kaikkia, kansalaisuuden tai sen puutteen, sukupuolen tai iän perusteella erottelematta, tulee kohdella tasa-arvoisesti. Peruslaki kieltää myös syrjinnän poliittisessa elämässä (esim. vaaleissa tai poliittisten puolueiden toiminnassa), yhteiskunnallisessa elämässä (esim. yhdistystoiminnassa) tai talouselämässä (esim. sopimusoikeudessa). Juridisesti käynti ravintolassa voi kuulua viimeiseen mainituista kategorioista. Kun otetaan huomioon vieraiden iästä johtuva ravintoloihin pääsyn rajoitus, voitaisiin siis olettaa, että tällainen sääntely on syrjintää. Taiteen tarjoaminen. Puolan tasavallan perustuslain 32 §
1. Kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä. Kaikilla on oikeus viranomaisten tasapuoliseen kohteluun.
2. Ketään ei saa syrjiä poliittisessa, yhteiskunnallisessa tai taloudellisessa elämässä mistään syystä". On kuitenkin syytä huomauttaa, että yleisessä käsityksessä mainittu perustuslain säännös koskee valtion ja kansalaisten ja muiden tahojen välistä suhdetta. Taiteen tarjoaminen. Tiettyjen yhdenvertaista kohtelua koskevien Euroopan unionin säännösten täytäntöönpanosta annetun lain 6 §
On kiellettyä kohdella luonnollisia henkilöitä eriarvoisesti heidän sukupuolensa, rodun, etnisen alkuperänsä tai kansalaisuutensa perusteella sosiaaliturvan, palvelujen, mukaan lukien asumispalvelut, tavaroiden ja oikeuksien tai energian saannin ja käyttöedellytysten suhteen, jos he tarjotaan yleisölle”.

Kannattajat, jotka vaativat vahingonkorvauksia ravintoloitsijoilta, jotka kieltäytyivät päästämästä lapsiperheitä, vetosivat artiklan säännökseen. Tiettyjen Euroopan unionin tasa-arvoisen kohtelun säännösten täytäntöönpanosta 3. joulukuuta 2010 annetun lain 5 §. Tämä säännös kieltääkin yksiselitteisesti luonnollisten henkilöiden syrjinnän palvelujen saatavuudessa ja käyttöehdoissa (ja siten myös catering-palvelujen käytössä). Edellä mainittu määräys ei kuitenkaan saa olla perusteena nostaa vaatimuksia tiloja hoitavaa yrittäjää vastaan, koska laissa on myös selkeästi ilmi, että syrjintää pidetään "sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään tai kansallisuuteen perustuvana epätasa-arvoisena kohteluna". Ikää ei otettu mukaan syrjinnän perusteeksi.

Jos ravintoloitsija kieltäytyy palvelemasta asiakasta tämän ihonvärin vuoksi, voidaan tällaista toimintaa pitää syrjivänä. Kiinteistön mahdollisuuden epäämistä iän vuoksi ei pidetä epätasa-arvoisena kohteluna. Palvelujen tarjoamisesta kieltäytyminen sukupuolen, rodun, etnisen taustan tai kansallisuuden perusteella on eriarvoista kohtelua.
Ravintolavieraiden ikärajoituksen käyttöönottoa ei pitäisi pitää syrjivänä. Käytännössä todetaan, että säännös art. Siviililain 353 §:n mukaan sopimusosapuolet voivat vapaasti muokata oikeussuhdetta, kunhan sen sisältö tai tarkoitus ei ole ristiriidassa suhteen ominaisuuksien (luonteen), lain tai sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteiden kanssa. Siksi tilojen omistajalla on tietty vapaus valita urakoitsijansa ja hän voi ilmoittaa tiettyjä ehtoja, jotka hänen asiakkaidensa tulee täyttää.

Loukkaantunut asiakas voi nostaa kanteen henkilöoikeuksiensa suojaamiseksi

Henkilökohtaisten oikeuksien luetteloa ei ole suljettu. Esimerkiksi kunnia, hyvä nimi tai kuva ovat henkilökohtaisia ​​etuja. Henkilökohtaisia ​​oikeuksia suojaavat sovellettavat lait.

Jos ravintolavieras uskoo, että ravintoloitsijan toiminta on loukannut hänen henkilöoikeuksiaan (esim. jos yrittäjä on julkaissut sosiaalisessa profiilissaan loukkaavan postauksen, jossa hän on perusteettomasti syyttänyt etu- ja sukunimellä tunnistettua asiakasta tilan vahingoittamisesta), hän tai hän voi hakea henkilökohtaisten tavaroiden suojaamiseen liittyvää vaatetta. Taiteen tarjoaminen. 24. Siviililain 1 ja 2 §
1 § Jokainen, jonka henkilökohtaista etua jonkun muun toiminta uhkaa, voi vaatia tämän kanteen keskeyttämistä, ellei se ole lainvastaista. Rikkomuksen sattuessa hän voi myös vaatia loukkauksen syyllistynyttä suorittamaan sen vaikutusten poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti antamaan asianmukaisen sisältöisen ja muotoisen lausunnon. Hän voi säännöissä säädetyin periaattein vaatia myös rahallista korvausta tai sopivan rahasumman maksamista tiettyyn yhteiskunnalliseen tarkoitukseen.
2 §. Jos henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisesta on aiheutunut omaisuusvahinko, vahingon kärsinyt voi vaatia sen korjaamista yleisin ehdoin.". Loukkaantunut asiakas voi erityisesti vaatia toimenpiteen keskeyttämistä (esim. yrittäjän julkaisema merkintä), sen vaikutusten poistamista (esim. anteeksipyyntö) sekä vahingonkorvausta, hyvitystä tai ilmoitetun summan maksamista tiettyyn sosiaaliseen tarkoitukseen.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Mitä vuokranantaja voi tehdä, jos kurittomien asiakkaiden aiheuttama vahinko?

Syynä ravintolan omistajien päätökseen evätä lapsiperheiden pääsy oli ravintolan vieraiden aiheuttama vahinko. Ravintoloitsijat valittivat tahraisista tuoleista, likaisista seinistä ja rikkinäisistä astioista.

On syytä muistaa, että vahingon sattuessa yrittäjällä ei ole laillisia toimenpiteitä omaisuutensa suojelemiseksi Siviililain määräykset
taide. 415. Joka omasta tuottamuksestaan ​​aiheuttaa toiselle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan sen."
"Taide. 426. Alaikäinen, joka ei ole täyttänyt kolmetoista vuotta, ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta.
"Taide. 427. Joka on lain tai sopimuksen mukaan velvollinen valvomaan henkilöä, jonka syyllisyyttä ei iän tai henkisen tai fyysisen kunnon vuoksi voida lukea, on tämä velvollinen korvaamaan tämän henkilön aiheuttaman vahingon, jollei hän ole täyttänyt valvontavelvollisuutta tai vahinko olisi myös se, että se syntyi huolellisella valvonnalla. Tämä säännös koskee myös henkilöä, joka ilman lakisääteistä tai sopimusvelvoitetta hoitaa pysyvää huoltajuutta sellaisen henkilön iässä tai henkisessä tai fyysisessä tilassa, jota ei voida lukea.
". Vahingonkorvausvastuun säännöt ovat yksiselitteiset. Jokainen, joka syyllisellä teollaan tai laiminlyönnillä on aiheuttanut vahinkoa, on velvollinen korjaamaan sen. Jos vahingontekijää ei iän tai henkisen tilan vuoksi ole mahdollista saattaa vastuuseen, vahingosta vastaavat vahingonvalvontavelvolliset – lasten aiheuttaman vahingon tapauksessa nämä ovat heidän vanhempansa. Ravintoloitsija, jonka omaisuus on vaurioitunut asiakaskäynnin seurauksena, voi nostaa vahingonkorvauskanteen pykälän 2 momentin mukaan. Siviililain 415 §.
Tällöin yrittäjä voi vaatia aiheutuneen vahingon korvaamista (esim. uusien huonekalujen ostaminen vaurioituneiden tai seinät maalattujen tilalle) ja menetettyä voittoa vastaavan summan (esim. tilojen sulkeminen, jos vahingon korjaaminen ei ollut mahdollista. muina aikoina), sekä oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Jos siis yrittäjälle sattuu kurittomien asiakkaiden käynnin seurauksena merkittävää vahinkoa, joka ylittää huomattavasti ravintolan toiminnan tavanomaisen, jokapäiväisen vahingon (esim. ravintolakalusteiden pysyvä vaurio, ei lasinsärkyä), hän voi harkita puuttumista tappioista vastuussa olevat vanhemmat esittävät maksuvaatimuksen. On selvää, että yrittäjän on otettava huomioon mahdolliset maineen menetykset, jotka liittyvät asiakkaita vastaan ​​nostettuihin kanteisiin.

Samalla ravintolavieraiden (iästä riippumatta) tulee huomioida, että heidän omaisuusvahinkoihin johtaneensa syyllinen toiminta voi johtaa taloudelliseen vastuuseen.