Käyttöomaisuuden peruskorjaus ja modernisointi ennen käyttöönottoa

Verkkosivusto

Useimmissa tapauksissa yrityksen hoitaminen edellyttää tiettyjen keinojen käyttöä, kuten atk-laitteita, autoa, rakennuksia ja tiloja. Tietenkin ne ovat investointimenoja, jotka ovat välttämättömiä yrityksen kehittämiseksi (tai edelleen kehittämiseksi). Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää verovelan alenemista tekemällä poistot käyttöomaisuuden osista. Miten se tehdään ja miten se vaikuttaa käyttöomaisuuden peruskorjaukseen ja modernisointiin? Vastaa alla!

Mitä ovat käyttöomaisuus ja poistot?

Art. 3 sek. Kirjanpitolain 1 §:n 15 momentin mukaan käyttöomaisuutena pidetään aineellista käyttöomaisuutta ja sitä vastaavaa omaisuutta, jonka odotettu taloudellinen vaikutusaika on yli vuoden, täydellinen, käyttökelpoinen ja yhteisön tarpeisiin tarkoitettu. Näitä ovat erityisesti:

  1. kiinteistöt - mukaan lukien maa, pysyvä käyttöoikeus maahan, rakennuksiin ja rakennuksiin sekä erikseen omistettuihin tiloihin, osuuskuntaoikeus asuntoon ja osuuskuntaoikeus toimitiloihin;
  2. koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja muut tavarat;
  3. ulkomaisen käyttöomaisuuden parannukset;
  4. karjaa.

Käyttöomaisuusluettelo on määritelty avoimesti, eli lainsäätäjä on jättänyt veronmaksajalle melko leveän oven, joten lähes kaikkea voidaan pitää käyttöomaisuutena.

Rajoitus johtuu kuitenkin verolainsäädännöstä ja mahdollisuudesta sisällyttää käyttöomaisuuden poistot verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin.

Art. 22 sek. Verotuksessa vähennyskelpoisia kustannuksia ovat tulon saamiseksi tai tulonlähteen ylläpitämiseksi tai turvaamiseksi aiheutuneet menot, lukuun ottamatta 1 momentissa lueteltuja kustannuksia. PIT-lain 23 §.



Edellä mainitun yleissäännön mukaisesti Varaus, jotta tiettyä kulua voidaan pitää verotuksessa vähennyskelpoisena kuluna, tämän kulun ja tulon saamisen välillä on oltava suhde, että kulujen syntymisellä on tai voi olla vaikutusta tulon syntymiseen tai lisääntymiseen, sen lähteen säilyttäminen tai suojelu. Näin ollen verovelvollisella on mahdollisuus sisällyttää kaikki kulut verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin, mikäli ne liittyvät harjoitettuun liiketoimintaan ja niiden syntymisellä on vaikutusta ansaitun tulon määrään.

Artiklan mukaisten tulojen kustannuksella. 22 sek. ALV-lain 8 §:n mukaan käyttöomaisuuden ja aineettomien hyödykkeiden kulutukseen on tehty poistoja (poistot), jotka tehdään vain 1999/2004 8 §:n mukaisesti. 22a-22o, ottaen huomioon Art. 23.

Art. 22a kohta. PIT-lain 1 §, jollei 22 c, verovelvollisen omistama tai yhteisessä omistuksessa oleva, yksinään hankittu tai valmistettu, täydellinen ja käyttökelpoinen käyttöönottopäivänä:

  1. rakenteet, rakennukset ja tilat erillisenä omaisuutena;
  2. koneet, laitteet ja kuljetusvälineet;
  3. Muut tavarat

jonka oletettu käyttöaika on yli vuoden, verovelvollisen käyttämä liiketoimintaansa liittyviin tarkoituksiin tai otettu käyttöön vuokra-, vuokra- tai leasingsopimuksen perusteella.

Jotta omaisuuserä voidaan katsoa käyttöomaisuushyödykkeeksi, sen on siis:

  • olla verovelvollisen omistuksessa tai yhteisessä omistuksessa;
  • verovelvollisen itse hankkima tai valmistama;
  • oltava täydellinen ja käyttökelpoinen käyttöönottopäivänä;
  • sen oletettu käyttöaika on yli vuosi;
  • olla verovelvollisen käytössä liiketoimintaan liittyviin tarpeisiin tai otettava käyttöön vuokra-, vuokra- tai leasing-sopimuksen perusteella.

"Täydellisyys" täyttyy, kun käyttöomaisuus on varustettu kaikilla elementeillä, jotka mahdollistavat sen toiminnan tarkoitetulla tavalla. Toisaalta ilmaisu "käyttöön soveltuva" tulisi ymmärtää mahdollisuutena todelliseen ja lailliseen käyttöön.

Käyttöomaisuuden peruskorjaus ja modernisointi

Art. 3 sek. Rakennuslain 8 §:n mukaan peruskorjauksella on ymmärrettävä rakennustöiden suorittamista olemassa olevaan rakennusrakenteeseen, joka koostuu alkuperäisen kunnon palauttamisesta, mutta joka ei ole nykyhuoltoa, samalla kun käytetään muita kuin alkuperäisessä rakennuksessa käytettyjä rakennustuotteita. ehto on sallittu. Peruskorjauksen yhteydessä käyttöomaisuuden käyttöarvo ei nouse, vaan vain sen alkuperäinen tila palautetaan ilman merkittäviä muutoksia. Käyttöomaisuuden modernisointi tapahtuu, kun sen jälleenrakentamisesta, laajentamisesta, jälleenrakentamisesta, mukauttamisesta tai modernisoinnista aiheutuneiden menojen summa tiettynä verovuonna ylittää 10 000 zlotya ja nämä menot lisäävät käyttöarvoa suhteessa vastaanottopäivän arvoon. käyttöomaisuudesta mitattuna erityisesti käyttöajalla, tuotantokapasiteetilla, parannetun käyttöomaisuuden avulla saatujen tuotteiden laadulla ja niiden käyttökustannuksilla. Modernisointiin kuuluu käyttöomaisuuden sellainen parannus, joka lisää sen käyttöarvoa.

Käyttöomaisuuden kirjaamisen hetki

Art. 22d kohta. ALV-lain 2 §:n mukaan käyttöomaisuus merkitään käyttöomaisuuden ja aineettomien hyödykkeiden rekisteriin 15 §:n mukaisesti. 22n (rekisteröinnin vaatimukset), viimeistään sinä kuukautena, jolloin ne siirretään käyttöön. Myöhemmäksi käyttöönottopäiväksi katsotaan käyttöomaisuuden tai aineettoman hyödykkeen julkistaminen.

Käyttöomaisuus voidaan ottaa käyttöön, jos se täyttää pykälässä asetetut vaatimukset. 22 sek. PIT-lain 1 § (kuvattu tarkemmin edellä). On olennaista, että se on toiminnassa ja täydellinen ilmoitushetkellä.

Käyttöomaisuutta syötettäessä tulee syöttää sen alkuarvo. Alkuarvo on ostohinta (jos ostetaan käyttöomaisuus). Toisaalta kauppahinta on myyjälle kuuluva summa lisättynä käyttöomaisuuden tai aineettoman hyödykkeen luovutuspäivään asti kertyneellä ostoon liittyvillä kustannuksilla, erityisesti kuljetus-, lastaus- ja purkukustannuksilla, vakuutus matkan aikana, ohjelmistojen ja tietokonejärjestelmien kokoonpano, asennus ja käyttöönotto, notaari-, vero- ja muut palkkiot, korot, palkkiot ja arvonlisäverolla vähennettynä, paitsi jos tavara- ja palveluverosta on erikseen määrätty ei ole arvonlisäverolain mukaista veroa tai verovelvollisella ei ole oikeutta alentaa ostoihin sisältyvän veron määrää tai palauttaa veroeroa. Tuonnin yhteydessä kauppahinta sisältää tullin ja omaisuuden maahantuonnin valmisteveron.

Tässä tapauksessa herää kysymys, pitäisikö käyttöomaisuuden modernisoinnista, ennen sen käyttöönottoa aiheutuneet ja kunnostukseen/modernisointiin liittyvät kulut sisällyttää hankintahinnan kokonaismäärään?

Kuten Verohallinnon johtaja on ilmoittanut 4.9.2018 antamassaan yksittäispäätöksessä 0114-KDIP3-1.4011.355.2018.1.KS1:

"Kaupahintaa määritettäessä on myös huomioitava, että täydellisyyden ja käyttökelpoisuuden ehdon on täytyttävä viimeistään käyttöomaisuuden vastaanottopäivänä. Käyttöomaisuuden täydellisyys tarkoittaa, että se on toimiva kokonaisuus, se on täydellinen, täydellinen ja sitä voidaan käyttää itsenäisesti. Käyttökelpoinen käyttöomaisuus puolestaan ​​on sellainen, joka on hyödyllinen tietyssä toiminnassa, sopiva ja soveltuvaan tehtävään. Täydellisyyden ja käyttöönsoveltuvuuden ehdon on siis täytyttävä viimeistään käyttöomaisuuden hyväksymispäivänä”.

Veroviranomainen totesi, että menot, jotka verovelvolliselle aiheutuvat käyttöomaisuuden saattamiseksi sellaiseen tilaan, jossa se on mahdollista käyttää liiketoiminnassa, ovat alkuarvon komponentteja, eli ne lisäävät tämän käyttöomaisuuden alkuarvoa.

Esimerkki 1.

Jan Kowalski toimii ammattimaisen kiinteistövuokrauksen alalla. Tammikuussa 2019 hän osti asumiskelvottoman - käyttökelvottoman - asunnon. Hän remontoi keittiön (laattojen vaihto, terrakotta, ilmastointi- ja ilmanvaihtoasennukset), kylpyhuoneen, ilmastointilaitteen jokaisessa huoneessa, lattiat uusittiin ja seinät maalattiin, kaikki ikkunat myös vaihdettiin. Kasvaako peruskorjaus/modernisointi käyttöomaisuuden alkuarvoa?

Yllä olevassa tilanteessa kyse on kahdentyyppisistä tiloihin liittyvistä kuluista: peruskorjauskuluista ja modernisointikuluista.

Peruskorjauskuluihin sisältyy mm. seinien maalaus, lattioiden kunnostus, laattojen vaihto eli alkuperäistä tilaa palauttava toiminta. Toisaalta modernisoinnin kustannuksia kannattaa huomioida esimerkiksi ilmastoinnin tai ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen, mikä lisää tilojen käytettävyyttä.

Koska tilat ennen käyttöomaisuusrekisteriin kirjaamista eivät olleet käyttökelpoisia, kaikki omaisuuden alkuperäiseen kuntoon palauttamiseen liittyvät dokumentoidut kustannukset sekä tilojen nykyaikaistamiseen liittyvät kustannukset tulisi sisällyttää kauppahintaan. , ja kokonaiskustannukset muodostaisivat käyttöomaisuuden alkuarvon.

Siksi alkuarvon tulee olla: kauppahinta, notaarin vahvistamiseen liittyvät kustannukset, verot, peruskorjaukseen liittyvät kustannukset, modernisointikustannukset.

Rekisteriin merkityn käyttöomaisuuden korjaus

Tilanne olisi toinen, jos peruskorjaus toteutettaisiin jo rekisterissä olevaan käyttöomaisuuteen. Tällöin perusparannuskustannukset olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia kustannuksia niiden syntyhetkellä, kun taas modernisointikustannukset nostaisivat käyttöomaisuuden alkuarvoa.

Käyttöomaisuuden käytön yhteydessä tapahtuva peruskorjaus on seurausta käyttöomaisuuden kulumisesta. Käyttöomaisuuden kuluneiden osien korvaaminen uusilla on jälleenrakennusluonteista, sillä se palauttaa vain sen alkuperäisen käyttöarvon eikä muuta sen luonnetta. Ero perusparannusmenojen ja käyttöomaisuuden parantamiseen (modernisointiin) menojen välillä on siinä, että kunnostuksen tarkoituksena on säilyttää käyttöomaisuuden palautuminen ja se on eräänlainen korjaus, kuluneiden osien vaihto, kun taas parannuksen seurauksena käyttöomaisuus modernisoidaan tai mukautetaan täyttämään muita uusia toimintoja, saa merkittävän muutoksen toiminnallisissa ominaisuuksissa.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Käyttöomaisuuden peruskorjaus ja modernisointi, miten kulut selvitetään verovelvollisen asemasta riippuen (aktiivinen arvonlisäverovelvollinen ja arvonlisäverosta vapaa verovelvollinen)?

Kun kyseessä on kiinteistö, joka ei täytä 11 §:n mukaisia ​​verovapautuksen ehtoja. 43 sek. Arvonlisäverolain 1 momentin 10 kohdan mukaan lainsäätäjä sallii verovelvollisen - tiettyjen ehtojen täyttymisen jälkeen - käyttää tämän säännöksen 10a kohdassa tarkoitettua vapautusta.

Art. 43 sek. Arvonlisäverolain 1 10a momentin mukaan verosta on vapautettu myös rakennusten, rakenteiden tai niiden osien luovutukset, jotka eivät kuulu 10 kohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin, jos:

  1. näiden esineiden osalta luovuttajalla ei ollut oikeutta alentaa maksettavaa veroa ostoihin sisältyvän veron määrällä,
  2. ne toimittaneelle henkilölle ei ole aiheutunut niiden parantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joiden osalta hänellä oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä, ja jos hänelle on aiheutunut tällaisia ​​kustannuksia, ne olivat alle 30 % veron määrästä. näiden kohteiden alkuarvo.

1 momentissa tarkoitettu edellytys. 1 piste 10a. b, ei sovelleta, jos parannetussa kunnossa olevat rakennukset, rakenteet tai niiden osat ovat olleet verovelvollisen käytössä vähintään 5 vuoden ajan verolliseen toimintaan (arvonlisäverolain 43 §:n 7 a kohta).

Artiklan säännöksen mukaisesti. 86 sek. 1 §:ssä tarkoitettu verovelvollinen siltä osin kuin tavaraa ja palvelua käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen. 15 §:ssä on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä, jollei 22 §:stä muuta johdu. 114, art. 119 kohta. 4, art. 120 kohta 17 ja 19 sekä artikkeli. 124.

Art. 86 sek. Arvonlisäverolain 2 1 momentin mukaan ostoihin sisältyvän veron määrä on niiden verojen summa, jotka johtuvat verovelvollisen saamista laskuista:

  1. tavaroiden ja palveluiden osto,
  2. koko maksu tai osa siitä ennen tavaroiden ostamista tai palvelun tarjoamista.

Tästä seuraa, että oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä myönnetään, kun tietyt ehdot täyttyvät, eli vähennyksen tekee arvonlisäveron maksaja ja veron kohteena olevat tavarat ja palvelut ovat käytetään verollisten toimintojen suorittamiseen, eli sellaisiin, jotka johtavat maksettavan veron määrittämiseen (verovelan syntymiseen).

Esimerkki 2.

Jan Kowalski toimii ammattimaisen kiinteistövuokrauksen alalla. Hän osti asunnon remonttia varten. Peruskorjauksen teki helmikuussa 2019 arvonlisäverovelvollinen Jan Nowak. Jan Nowak laskutti Jan Kowalskille 15 000,00 zlotya brutto. Koska peruskorjaus koski hänen liiketoimintansa osana vuokralle tarkoitettuja tiloja, Jan Kowalski alensi ostoihin sisältyvän veron määrästä maksettavaa veroa. Lasku on myös laadittu helmikuussa 2019. Art. Arvonlisäverolain 86 §:n mukaan vähennyksiä ei voi tehdä aikaisemmin kuin tilityksen aikana siltä ajalta, jolloin verovelvollinen vastaanottaa tulliasiakirjan tai laskun. Näin ollen vähennysoikeus on syntynyt aikaisintaan helmikuussa 2019. Jos verovelvollinen ei ole tätä tehnyt, hän voi alentaa veroilmoituksessa erääntyneen veron määrää jommallakummalla kahdesta seuraavasta verokaudesta.

Edellä olevan määräyksen mukaan veron vähennysoikeutta voivat käyttää vain aktiiviseksi arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet verovelvolliset, jotka harjoittavat tämän veron alaista toimintaa.