Rakennusinvestoinnin toteutus - tärkeä tieto!

Verkkosivusto

Taloudellisen rakennusinvestoinnin toteuttaminen edellyttää useiden muodollisuuksien suorittamista. Pääsääntöisesti rakentaminen voidaan aloittaa lopullisen rakennuslupapäätöksen perusteella. On kuitenkin tilanteita, joissa pelkkä ilmoitus töiden suorittamisaikeesta riittää. Mistä aloittaa investointien rakentaminen yritykseen? Missä tapauksissa rakennuslupa vaaditaan ja milloin ilmoitus riittää? Selitämme alla.

Rakennustyöt - määritelmä

Jos haluat tarkistaa, vaatiiko yrityksesi tietty rakennusinvestointi rakennuslupaa, sinun tulee ensin määritellä millaisia ​​rakennustöitä sen toteuttaminen edellyttää.

Art. 3 sek. Rakennuslain 1 §:n 9 momentin mukaan rakennustyöllä on ymmärrettävä rakentamista sekä työtä, joka koostuu rakennuskohteen jälleenrakentamisesta, kokoamisesta, saneerauksesta tai purkamisesta. Erityisen tärkeää on erottaa toisistaan ​​rakennus-, saneeraus- ja saneeraustyöt.

Lainsäätäjä täsmensi, että rakentaminen on rakennuskohteen toteuttamista tietyssä paikassa sekä rakennuskohteen jälleenrakentamista, laajentamista ja päällysrakennetta. Samalla kunnostaminen on sellaisten rakennustöiden suorittamista, joiden seurauksena olemassa olevan rakennusrakenteen toiminnalliset tai tekniset parametrit muuttuvat, lukuun ottamatta sellaisia ​​tunnusomaisia ​​parametreja kuin: kuutio, rakennusala, korkeus, pituus, leveys tai kerrosten lukumäärä - teiden osalta ominaisparametrien muutokset alueella, joka ei vaadi muutoksia tiekaistan rajoihin.

Oikeuskäytännössä korostetaan seuraavaa:

 "Jälleenrakentaminen on jätetty rakentamisen käsitteen ulkopuolelle siitä syystä, että rakentamisen erottava piirre on uuden rakennusaineen luominen siinä mielessä, että "muutetaan tietyn kohteen ominaisparametreja" - esim. lisäämällä kohteen tilavuutta . Remontin yhteydessä rakennuksen toiminnallinen pohjaratkaisu voi muuttua esimerkiksi muuttamalla teknisiä parametreja edellyttäen, että ominaisparametrit säilyttävät rakentamista edeltävän kokonsa (...). Rakennustyöt, jotka johtavat olemassa olevan rakennusrakenteen toiminnallisten tai teknisten parametrien muutokseen, mutta eivät sisällä tyypillisiä parametreja, kuten: kuutio, rakennuksen pinta-ala, korkeus, pituus, leveys tai kerrosten lukumäärä, muodostavat rakennusten jälleenrakennuksen. rakennuksen rakennetta. Rakennuksen laajentamisen tuloksena syntyy aina uusi rakennusaine. Remontin aikana toiminnalliset tai tekniset parametrit voivat kuitenkin muuttua, mutta "ominaiset parametrit", eli tärkeimmät, säilyttävät koon ennen rekonstruointia (...) "- Krakovan läänin hallinto-oikeuden tuomio 8. toukokuuta 2017 (tiedoston viitenumero II SA / Kr 256/17).

Peruskorjaus puolestaan ​​on rakennustöiden suorittamista olemassa olevassa rakennuskohteessa, joka koostuu alkuperäisen kunnon palauttamisesta, mutta ei muodosta nykyistä kunnossapitoa, kun taas muiden kuin alkuperäisessä kunnossa olevien rakennustuotteiden käyttö on sallittu. Esimerkki peruskorjaustöistä on kattotiilien vaihto.

Milloin rakennusinvestoinnin toteuttaminen ei vaadi rakennuslupaa?

Taiteessa. Rakennuslain 29 §:n mukaan mukaan sisällytettiin suljettu luettelo kohteista, joiden rakentaminen ei vaadi rakennuslupaa. Voit esimerkiksi ilmoittaa rakenteen:

  • asuinrakennuksen tontilla sijaitsevia tai asuntorakentamista varten tarkoitettuja katoksia, joiden asuinpinta-ala on enintään 50 m2 ja joiden kokonaismäärä saa olla enintään kaksi 1 000 tontti-m2 kohden;
  • pysäköintipaikat henkilöautoille, enintään 10 paikkaa mukaan lukien;
  • vammaisille tarkoitetut rampit;
  • vapaasti seisovat yksikerroksiset rakennukset, joilla tarkoitetaan määräaikaista lepoa varten tarkoitettuja rakennuksia, joiden rakennusala on enintään 35 m2, ja näiden tilojen lukumäärä tontilla ei saa olla suurempi kuin yksi jokaista 500 neliömetriä kohden. tontti-alue;
  • tilapäiset rakennuskohteet, jotka ovat vain näyttelyesineitä, ilman aputoimintoja ja jotka sijaitsevat tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla;
  • pienet arkkitehtuurin esineet;
  • aidat;
  • rakennustöiden aikana tilapäiseen käyttöön tarkoitetut esineet, jotka sijaitsevat rakennustyömaalla sekä rakennustöiden, geologisten selvitysten ja geodeettisten mittausten suorittamisessa käytettävien kasarmien asettamisessa.

Varo monumentteja

On muistettava, että art. 29 sek. Rakennuslain 4 §, suoritetut rakennustyöt:
1) Muistomerkkirekisteriin merkitylle rakennuskohteelle - vaaditaan rakennuslupa;
2) Muistomerkkirekisteriin merkityllä alueella - vaadi ilmoitus.

Samalla rakennuslupahakemukseen ja sen hakemukseen on liitettävä muistomerkkien suojelua ja hoitoa koskevien säännösten perusteella myönnetty toimivaltaisen lääninsuojeluviranomaisen lupa.

Milloin rakennustyöt vaativat ilmoituksen?

Ilmoitusta vaativien rakennustöiden luettelo on määritelty Art. Rakennuslain 30 §. Mainitun säännöksen mukaan ilmoitus vaaditaan mm.

  • §:ssä tarkoitetun peruskorjauksen suorittaminen. 29 sek. 2 momentin 1 momenttia lukuun ottamatta sellaisten rakennusten peruskorjausta, joiden rakentaminen ei edellytä rakennuslupaa;
  • yli 12 m ja enintään 25 m korkeiden rakennusten eristys;
  • yli 2,20 m korkeiden aitojen rakentaminen;
  • rakennustöiden suorittaminen, joihin kuuluu asennus:
    a) kerrostalojen, julkisten rakennusten ja yhteisasuntorakennusten sekä muistomerkkirekisteriin merkittyjen rakennusten palkit;
    b) laitteet, joiden korkeus on yli 3 m rakennusrakenteissa;
  • pienten arkkitehtuuriobjektien rakentaminen julkisille paikoille.

Toimisto- ja palvelurakennuksen lämpömodernisointi

Art. 29 sek. 1 piste 4 ja 30 sek. 1 piste 2c Enintään 12 metriä korkeiden rakennusten lämpömodernisointi (eristäminen) ei edellytä rakennusluvan saamista tai töiden ilmoitusta. Korkeiden (enintään 25 metriä korkeiden) rakennusten osalta vaaditaan ennakkoilmoitus rakennustöistä. Yli 25 metriä korkeiden rakennusten lämmöneristys vaatii rakennusluvan.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Rakennusinvestoinnin toteuttaminen ja toimistorakennuksen peruskorjaus

Art. 29 sek. Edellä mainitun lain 2 momentin 1 momentin mukaan rakennusten saneeraustyön suorittamiseen ei vaadita rakennuslupaa. Perustuu artikkeliin. 30 sek. 1 momentin 2a kohdan mukaan rakennuskohteen peruskorjauksen suorittaminen edellyttää ilmoitusta. Poikkeuksen muodostavat rakennusten peruskorjaukset, joiden rakentaminen ei vaadi rakennuslupaa.

Katon pinnoitteen vaihto vastaa lakisääteistä korjausrakentamisen määritelmää, sillä se on rakennuskohteen alkuperäisen kunnon palauttaminen. On myös mahdotonta pitää tämäntyyppistä työtä rakennusrakenteen jälleenrakentamisena tai päällysrakenteena.

"Hallintotuomioistuinten oikeuskäytännössä peruskorjauksena pidetään asbestisementtikaton vaihtamista metallilevyyn, joka ei liity katon rakenteen ja muodon muutokseen" Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio 23.8.2018.

Tästä syystä rakennustyöt, joihin liittyy toimistorakennuksen kattopäällysteen vaihto, on luokiteltava peruskorjaukseksi ja raportoitava toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakemus tulee jättää läänin kuntayhtymään tai lääninoikeudella olevaan kunnanvirastoon.