Kustannuslaskenta - perustiedot

Verkkosivusto

Yritysten ensisijaisena tavoitteena on saada mahdollisimman suuri voitto, joka voidaan saavuttaa mm asianmukaisen hallinnan kautta. Kustannusten hallintamenetelmällä on erityinen vaikutus budjettiin, minkä ansiosta niitä on mahdollista optimoida ja vähentää, mikä osaltaan kasvattaa tuloja. Yksi kustannusten hallinnan työkaluista on kustannuslaskenta.

Kustannukset vs kulut

Ennen kuin keskustellaan kustannuslaskennan olemuksesta, on ensin tärkeää tunnistaa kustannusten ja kulujen välinen ero. Taloudellinen kulu on käteisen (tai muun kuin käteisen) käteisvarojen käyttöä yhteisön velkojen maksamiseen muille.

Toisaalta toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka ovat kustannuslaskennan kohteena 30 artiklan mukaisesti. 3 sek. Kirjanpitolain 1 momentin 31 kohta tulee ymmärtää seuraavasti:

"Taloudellisen hyödyn kohtuulliset, luotettavasti määritellyt vähennykset raportointikauden aikana varojen arvon alenemisena tai velkojen ja varausten arvon kasvuna, jotka johtavat oman pääoman vähenemiseen tai kasvuun sen vajeeseen muutoin kuin osakkeenomistajien tai omistajien varojen poistamisena".

Kustannuslaskenta - perustiedot

Kustannuslaskenta kirjanpidossa perustuu taloudellisen yksikön kustannusten kuvaukseen.
Sitä käytetään yritysten sisäisiin ja ulkoisiin tarpeisiin ja se on osa talous- ja johdon laskentaa. Se tarjoaa tarvittavat tiedot, joita tarvitaan muun muassa taloudellisen tuloksen määrittämiseen. Kustannuslaskelma ja tuloslaskelma ovat ne perustietolähteet, joita tarvitaan päätöksentekoon harjoitettavassa toiminnassa.

Lisäksi kustannuslaskenta tarjoaa myös tietoja, joiden avulla voit:

  • lainata:
  • inventaario,
  • valmistuneet tuotteet,
  • puolivalmiita tuotteita,
  • keskeneräiset tuotteet,
  • valmiiden tuotteiden kannattavuuden määrittäminen,
  • yksittäisten toimintayksiköiden kustannusten määrittäminen,
  • haaskattujen resurssien, sateiden jne. havaitseminen.

Taloudellisen tuloksen määrittämiseen tarvittavien tietojen keräämisen lisäksi kustannuslaskenta tarjoaa myös liiketoiminnan johtamiseen tarvittavat tiedot.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kustannuslaskennan tyypit

Kaikissa maissa ei käytetä samaa kustannuslaskentaa. Myös niiden nimikkeistö voi vaihdella maittain samoista toimintaperiaatteista huolimatta. Puolassa käytetään kustannustilejä, kuten:

  • kokonaiskustannustili (perinteinen tili),
  • muuttuvien kustannusten laskenta,
  • tavoitekustannuslaskenta (tavoitekustannuslaskenta),
  • toimintoperusteinen kustannuslaskenta.

Koko kustannustili

Täyskustannuslaskennassa eli perinteisessä kirjanpidossa kokonaiskustannusten jakaminen kuluihin on erityisen tärkeää:

  • suora, joka voidaan määrittää tietylle tuotteelle, joista voidaan erottaa seuraavat:

- suorat materiaalit,
- suora työ,

  • epäsuora tuotanto - useille tuotteille/palveluille yhteiset kustannukset.

Tässä mallissa katsotaan, että vain tuotantomäärä vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. Täyskustannuslaskenta perustuu jo syntyneisiin kustannuksiin, jotka on ryhmitelty kokonaisuuksien, tuotantopaikkojen ja tuotteiden mukaan.

TÄYDEN KUSTANNUKSEN TILI
1. Myyntitulot (tuotteen hinta * myytyjen tavaroiden määrä)
2. Myytyjen tuotteiden valmistuskustannukset (muuttuva yksikkökustannus (eli myyntikustannukset) * myytyjen tuotteiden määrä)
jossa kjz = muuttuvat kustannukset + kiinteät tuotantokustannukset / tuotettujen tavaroiden lukumäärä
3. Myynnin bruttotulos, eli myyntikate (1-2)
4. Hallintokulut
5. Myyntikulut
6. Liiketulos myynnistä (3-4-5)

Muuttuvien kustannusten tili

Muuttuvien kustannusten laskennassa, kuten nimestä voi päätellä, kustannusten jakautuminen on merkittävä:

  • muuttujat, jotka muuttuvat toiminnan määrän mukaan, esim.

- energiakustannukset,
- materiaalin kulutus,

  • kiinteät - toiminnan koosta riippumatta, joten ne eivät muutu yrityksen koon muuttuessa, joihin kuuluvat mm.

- vuokra,
- tietoliikenne- ja kirjanpitopalvelut.

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
1. Myyntitulot (myyntihinta * myytyjen tuotteiden määrä)
2. Myytyjen tuotteiden muuttuvat kustannukset
3. Myynnin bruttokate (1-2)
4. Kiinteät osastokulut
5. Johtokunnan kiinteät kulut
6. Kiinteät myyntikulut
7. Liiketulos myynnistä (3-4-5-6)

Tavoitekustannuslaskenta

Tavoitekustannuslaskentaa käytetään strategiseen kustannushallintaan. Tämänkaltaisen laskennan tarkoitus määritellään tavoitellun voiton saavuttamiseksi alentamalla tuotteen kustannuksia sen koko elinkaaren ajan. Tuotteen suunnitteluvaihe on tässä erityisen tärkeä. Hankkeen tavoitekustannusten asettamiseen käytetään erilaisia ​​menetelmiä. Kaksi tärkeintä niistä ovat:

  • markkinoita yritykseksi - on tärkeää tehdä perusteellinen markkinatutkimus tuotetta suunniteltaessa. Tämä johtuu vastaanottajien ratkaisevasta vaikutuksesta tuotteen enimmäismyyntihinnan määrittämiseen. Sitten tässä määritetään tavoitekustannustaso vähentämällä myyntihinnasta odotettu yksikkötuotto (myyntihinta - tavoitetuotto = tavoitekustannus),
  • yrityksen ulkopuolella - tässä menetelmässä tavoitekustannus määritetään yrityksen sisäisen olosuhteiden analyysin perusteella. Laajuus sisältää teknologiset ja valmistuskyvyt, työntekijöiden tietämyksen ja kokemuksen, tuotantoprosessien tehokkuuden ja osaamisen. Tässä ei oteta huomioon markkinoiden kysyntää. Tavoitekustannus määräytyy yrityksen osaamistietojen perusteella.

TAVOITEKUSTANNUSTILIN SOVELTAMISVAIHEET (MARKKINAT YRITYKSEKSI -MENETELMÄLLE)

  1. Aseta tavoitemyyntihinta
  2. Tavoitteen määrittäminen
  3. Tuotteen hyväksyttävien kustannusten laskeminen
  4. Tuotteen tavoitehinnan määrittäminen
  5. Yksittäisten tuotekomponenttien tavoitekustannusten määrittäminen
  6. Tavoitekustannusten asettaminen koko toimitusketjulle - valinnainen vaihe

Toiminnan kustannukset

Toimintoperusteista kustannuslaskentaa (ABC) käytetään välillisten kustannusten (eli tuotanto- ja ei-tuotantokustannusten) mittaamiseen. Sen avulla on mahdollista kohdistaa tarkemmin kustannusobjekteja eli tuotteita, palveluita, asiakkaita ja jakelukanavia. Tilin ensisijainen kohde on toiminto, ei tuote. Siksi toimintoperusteinen kustannuslaskenta perustuu käytettyjen resurssien yhdistämiseen toimintoihin ja toimintoihin kustannusobjekteihin niiden käyttöasteen perusteella.

TOIMENPITEEN KUSTANNUSTILIN VAIHEET:

  1. Yrityksen merkittävien toimintojen tunnistaminen
  2. Kustannustekijöiden tunnistaminen
  3. Yksittäisten toimintojen kustannusten määrittäminen
  4. Tuotteisiin liittyvien toimien kustannusten selvitys

Kustannuslaskennan tehtävät ja toiminnot

Kustannuslaskentatehtävät voidaan liittää kustannuslaskennan tieto-, päätös- ja valvontavaatimuksiin.

Kustannuslaskennan perustehtävät ovat:

  • päätöspohjan luominen,
  • hinnoittelupolitiikan määrittäminen kustannustenhallinnan avulla,
  • tuotantoprosessien ja saavutettujen tulosten hallinta,
  • kustannuskehityksen arviointi,
  • yrityksen rakennemuutosten havainnointi ja tutkimus,
  • tietojen tarjoaminen ulkoisille raportointivaatimuksille sekä sisäisille ja ulkoisille vastaanottajille,
  • tarjota hintapäätöksiin vaikuttavia tietoja,
  • kustannusten hallinnan ja yrityksen prosessien tehokkaan hallinnan mahdollistavan tiedon hankkiminen.

Sitten tehtävien perusteella voidaan määrittää kustannuslaskennan perustoiminnot, joista erotetaan seuraavat:

  • tiedot – koostuvat tilinpäätöksen laatimiseen tarvittavien tietojen antamisesta,
  • rekisteröinti - perustuu yksittäisten kustannuskomponenttien kirjaamiseen,
  • luokittelu - kustannusten luokittelu tasemenetelmien periaatteiden mukaisesti,
  • raportointi - koostuu raporttien valmistelusta sekä loppuarvioinnista,
  • analyyttinen - liiketoimintaprosessien arviointi ja parantaminen tiedon tulkinnan ja analysoinnin avulla,
  • optimointi - tehtyjen päätösten parantaminen ja tarkentaminen,
  • motivoiva - tarjota tietoa, jota tarvitaan tuotannon ainesosien oikeaan käyttöön,
  • valvonta - koostuu sellaisten tietojen toimittamisesta, jotka mahdollistavat taloudellisen yksikön arvioinnin sekä mahdollisten uhkien poistamisen.

Kustannuslaskenta on yksi tehokkaan yrityksen johtamisen tärkeimmistä osista. Se mahdollistaa liiketoimintayksikkökustannusten yksityiskohtaisen mittaamisen eri toiminta-alueilla, mikä edesauttaa niiden minimoinnin mahdollistavaa valvontaa.