Omistusoikeuden siirto vaateiden turvaamiseksi

Palvelus

Yksi tapa turvata velka on tehdä sopimus, jonka mukaan velallinen luovuttaa omaisuuden velkojalle sillä ehdolla, että velan takaisinmaksun jälkeen omaisuus palautuu velalliselle. Tällaista vakuusmuotoa käytetään useimmiten pankeissa, erityisesti lainojen vakuuksissa. Artikkelissa vastaamme, mitä on omistusoikeuden siirto turvallisuuden vuoksi.

Vakuudensiirtosopimuksen ehdot

Mitä asioita osapuolten tulisi turvallisuuden siirtosopimuksessa säännellä? Sopimuksessa tulee määritellä mahdollisimman tarkasti keskinäiset oikeudet, kuvata tarkasti vakuusvaatimus, osapuolten mahdollisuus käyttää saatavaa, omistusoikeuden käyttämisen ehdot tai omistuksen siirtymisajankohta. On syytä korostaa, että ensisijaisen tärkeänä tulisi olla omistusoikeuden siirron muodon määrittely, joka voi olla ehdoton tai velan takaisinmaksun ratkaisevalla ehdolla.

Jos osapuolet ovat sopineet omistusoikeuden ehdottomasta siirrosta, tämän vaateen turvaamiseksi on tarpeen suorittaa velkojan omistusoikeus takaisin velalliselle sen jälkeen, kun velka on maksettu. On syytä lisätä, että velkoja saa käyttää oikeuttaan vain siinä määrin kuin on tarpeen vaatimuksen turvaamiseksi.

Sopimukseen voi sisältyä myös määräyksiä, jotka säätelevät sopimuksen määräysten noudattamista velallisen siirtokohteen käytöstä, ja tätä tarkoitusta varten voidaan määrätä valvoja. Lisäksi sopimukseen kannattaa määrätä velvollisuus ilmoittaa velkojalle mahdollisuudesta myydä omistusoikeuden siirron kohde velan takaisinmaksuajan jälkeen, ilmoitusvelvollisuus omaisuudesta tai velallisen konkurssista, omistusoikeuden siirtoon liittyvien muiden vakuuksien olemassaolo ja niiden täytäntöönpanojärjestys. On hyvä muistaa, että useimmiten käytetään irtaimen omaisuuden siirtoa omaisuutta ratkaisevalla ehdolla. Sen sijaan lykkäävässä ehdossa olevien asioiden omistusoikeuden siirto koskee ensisijaisesti kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta. Ensimmäinen sopimustyyppi on omistusoikeuden siirto velan maksamisen jälkeen. Toinen sopimustyyppi koostuu siitä, että esineen ostava sopimuspuoli sitoutuu luovuttamaan omistusoikeuden takaisin lykkäävän vaikutuksen täyttymisen jälkeen. Siten velkojasta tulee luovutetun kiinteistön omistaja ja samalla sitoutuu luovuttamaan omistusoikeuden takaisin, kun sopimuksessa määrätty ehto täyttyy.

Osapuolet voivat vedota siviililain säännöksiin riippuvaisesta oikeudellisesta suhteesta

Art. Siviililain 336 §:

"(...) esineen omistaja on sekä se, joka sen tosiasiallisesti omistaa, kuten omistaja (itsenäinen omistaja), että se, joka sen tosiasiallisesti omistaa, kuten käyttö-, pantti-, vuokralainen, vuokralainen tai muu oikeus jonka kanssa tietty valta jonkun muun asian suhteen (riippuvainen haltija) ”.

Näin ollen velallisesta tulee huollettavana omistusoikeuden siirtosopimuksesta johtuvien järjestelyjen perusteella saatavien turvaamiseksi ja siviililain säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin sopimuksessa ei ole määrätty. On syytä lisätä, että on tapauksia, joissa siviililaki säätelee omistusoikeutta siten, että annettu omistusoikeus on mahdotonta siirtää. Siksi, jos olemme tekemisissä kiinteistöjen kanssa, niin Art. Siviililain 157 §:

”(...) kiinteistön omistusoikeutta ei saa siirtää edellyttäen tai määräajassa. Jos sopimus kiinteistön omistusoikeuden siirrosta on tehty määräajalla tai määräajalla, omistusoikeuden siirtymiseen tarvitaan osapuolten lisäsopimus, johon sisältyy ehdoton suostumus välittömään omistusoikeuden siirtoon." Kiinteistöjen kohdalla vakuuden omistusoikeus siirtyy pääsääntöisesti ehdoton.

Omistusoikeuden siirto pankkioikeudellisten saatavien vakuudeksi.

Art. Pankkilain 101 §:

”(...) Pankin saatavien vakuus voidaan antaa velallisen tai kolmannen osapuolen toimesta pankille, kunnes velka on maksettu korkoineen ja provisioineen, irtaimen omaisuuden tai arvopapereiden omistusoikeus. Jos tavaralajiltaan tai esinesarjaltaan määrätyn esineen omistusoikeus on siirtynyt, velallisen tai kolmannen tulee erottaa ja merkitä esine tai esinesarja sekä, ellei sopimuksessa toisin määrätä - pidettävä kirjaa kohteen muutoksista. omaisuuden luovutuksesta".

Pankeissa sovellettavissa vakuuksien siirtosopimuksissa tulee täsmentää siirretyn tavaran omistusoikeuden palauttamisen tavat. Näin ollen tilanteessa, jossa saatava on vakuutettu edeltävän ehdon mukaisesti, jos velallinen ei maksa velkaa säädetyssä ajassa, tavaran omistusoikeus siirtyy pankille. Vain se, että velallinen maksaa lainan lyhennyksiä tai viivästyskorkoja, voi johtaa omistusoikeuden siirtymiseen hänelle.

Jos tavaroiden omistusoikeus siirtyy velalliselle, velkojasta tulee tavaran omistaja sen jälkeen, kun velallinen on maksanut velan. Edellä mainituissa sopimuksissa osapuolten tulee ilmoittaa päivämäärä, jonka jälkeen velkojan lopullinen omistusoikeuden vahvistus tapahtuu.

Edellä mainitun omistusoikeuden siirtosopimusten perusteella on syytä muistaa, että velalliset voivat käyttää irtainta omaisuutta. Jos esinettä käytetään väärin, luotonantaja voi kuitenkin ottaa tavaran takaisin. Tämä johtuu mm. Siviililain 716 §:

"(...) jos vastaanottaja käyttää esinettä tavalla, joka on ristiriidassa sopimuksen tai esineen ominaisuuksien tai käyttötarkoituksen kanssa, jos hän uskoo esineen toiselle ilman sopimusta tai olosuhteiden pakottamista , tai jos esine tulee lainanantajan tarpeeseen syistä, joista ei ole sopimusta tehtäessä määrätty, lainanantaja voi vaatia esineen palauttamista, vaikka sopimus olisi tehty määräajaksi.

On syytä lisätä, että maksun laiminlyönnissä velkoja voi velan takaisinmaksuajan päättymisestä huolimatta myydä luovutetun esineen ilman tuomioistuimen ulosottomenettelyä. Vakuudensiirtosopimuksen tapauksessa velkojalla ei siis tarvitse olla ulosottooikeutta.Toisaalta irtaimen omaisuuden myynnistä saadun määrän velkoja voi hyvittää vakuudelliseen velkaan. Luotonantaja voi antaa luovutetun esineen maksua vastaan ​​kolmannen käyttöön ja siten maksaa velan.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Pankeissa käytettävissä vakuudensiirtosopimuksissa sovelletaan siis pankkilain säännöksiä, mutta ennen kaikkea siviililain säännöksiä. On syytä lisätä, että omistusoikeussopimusten siirtoa pankeissa käytetään saatavien lisävakuudeksi, koska saattaa käydä niin, että velallinen myy irtaimen omaisuuden ennen kuin lainan lyhennysrästejä syntyy. Siksi pankkisopimukset on lisävakuus. Vakuutetun saatavan määrän on oltava sen oikeusvarmuuteen nähden riittävä, eikä se saa johtaa kohtuuttomaan määrään ja liialliseen velkojan saamaan etuun.

Lisäksi Białystokin muutoksenhakutuomioistuimen 2. helmikuuta 2018 antamassa tuomiossa tiedostoviite. I ACa 724/17 ilmoitettiin, että:

"(...) vakuuden siirtosopimuksen tarkoituksena ei ole pelkkä omaisuuden omistusoikeuden siirto velvoitteen täyttämiseksi (esim. lainasopimuksen perusteella), vaan velkojan etujen riittävä suojaaminen velallisen epäonnistuessa täyttääkseen velvollisuutensa. Luotonantajan tyydyttäminen luovutetulla omaisuudella ei tapahdu silloin, kun hän hankkii omaisuuden, koska se tapahtuu omistusoikeuden siirtosopimuksen tekemisen yhteydessä (siviililain 155 §:n 1 momentti), vaan sillä hetkellä, kun hän ryhtyy toimenpiteisiin tyydyttääkseen itsensä tästä kohteesta. lunastaakseen vakuudellisen velan kokonaan tai osittain.

Vakuuden siirto on sopimus, joka turvaa vaateet. Tällaisen sopimuksen perusteella velallinen siirtää omaisuuden omistusoikeuden velkojalle, joka sitoutuu käyttämään tätä omaisuutta vain tarpeellisessa määrin. Velallinen käyttää omaisuuden luovutuksen kohdetta, mutta ilman omistusoikeutta siihen. Vakuuden siirtosopimuksia solmittaessa noudatamme pääsääntöisesti siviililain säännöksiä, erityisesti toimitettujen tavaroiden omistusoikeuden siirrosta. Irtaimen omaisuuden omistusoikeuden siirron tulisi perustua varattuun sopimukseen, joka voidaan purkaa.

Kun velka on maksettu takaisin, omistusoikeuden siirtymisen vaikutukset lakkaavat olemasta voimassa. Huomaa, että kiinteistön omistusta ei pidä siirtää. Kiinteistön omistusoikeuden siirrossa ensimmäinen askel on tehdä sopimus kiinteistön ehdottomasta omistusoikeuden siirrosta ja samalla velkoja sitoutuu siirtämään omistusoikeus takaisin edeltävällä ehdolla, kun vakuudellinen saatava maksetaan takaisin.