Siirtyminen käteismenetelmästä subjektiiviseen vapautukseen ja arvonlisäveroon

Palveluvero

Kassaperusteinen menetelmä on erityinen oikeus verovelvolliselle, joka maksaa arvonlisäveron tavaran tai palvelun vastaanottamisen tai maksun yhteydessä. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen käyttämään tätä selvitystapaa koko yrityksen elinkaaren ajan. Saattaa käydä niin, että veronmaksaja haluaa palata arvonlisäverovapautukseen. Mitä vaikutuksia käteismaksumenetelmästä subjektiiviseen vapautukseen siirtymisellä on arvonlisäveron kannalta? Me vastaamme!

Kassatapa – kenelle?

Käteismenetelmän käyttöoikeus on aktiivisella arvonlisäverovelvollisella, joka täyttää pienverovelvollisen määritelmän. Jos valitset käteismenetelmän, sinun on säilytettävä se seuraavat 12 kuukautta. Käteissuorituksen yleinen periaate - toisin kuin suoriteperusteinen selvitys - on verovelvollisuuden synty sinä päivänä, jona maksun osittain tai kokonaan vastaanotetaan ja, kuten ostoihin sisältyvässä verossa, sinä päivänä, jona maksu suoritetaan urakoitsijalle (mukaan arvonlisäverolain 21 §:n 1 momentin mukaisesti). Poikkeus yllä olevasta säännöstä koskee liiketoimia, jotka on tehty sellaiselle yhteisölle, joka ei ole aktiivinen arvonlisäveron velvollisuus, jolloin verovelvollisuus syntyy osan tai kaikkien saatavien vastaanottamispäivästä, kuitenkin viimeistään 180. päivänä palvelun toimittaminen tai suorittaminen. On korostettava, että käteismenetelmää ei voida soveltaa pienten verovelvollisten yhteisön sisäisiin luovutuksiin, tavaroiden maahantuontiin ja vientiin, tavaroiden toimittamiseen maan alueen ulkopuolelle eikä palvelujen tuontiin ja vientiin.

Muistutus!
Art. Arvonlisäverolain 2 25 momentin mukaan pienverovelvollisella tarkoitetaan verovelvollista:
a) jossa myynnin arvo (mukaan lukien veron määrä) ei ylittänyt edellisenä verovuonna zlotyina ilmaistua määrää, joka vastaa 1 200 000 euroa,
b) välittäjäyhtiön, sijoitusrahastonhoitajan, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan, asiamiehen, urakoitsijan tai muun vastaavanlaisia ​​palveluja tarjoavan henkilön hoitaminen, lukuun ottamatta provisiota
- jos suoritetuista palveluista maksettavan palkkion tai muun palkkion määrä (veron määrä mukaan lukien) ei edellisenä verovuonna ylittänyt 45 000 euroa vastaavaa PLN-määrää,
- euroina ilmaistut määrät muunnetaan Puolan keskuspankin edellisen verovuoden lokakuun ensimmäisenä työpäivänä ilmoittaman keskimääräisen euron vaihtokurssin mukaisesti pyöristettynä 1 000 zlottiin.

Pienet veronmaksajat, jotka suorittavat kassaperusteista selvitystä arvonlisäveroasiakirjojen liiketoimista, joissa laskut on merkitty "kassaperusteiseksi menetelmäksi". Käteisen arvonlisäveron maksutavan valinta tarkoittaa automaattisesti, että verovelvollinen maksaa arvonlisäveron neljännesvuosittain, ei kuukausittain.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja laati tarjotuista palveluista kaksi myyntilaskua, joiden nettomäärä oli 1 000 zlotya, maksettava arvonlisävero: 230 zlotya. Ensimmäinen lasku on laadittu tammikuussa 2020 maksaneelle yritykselle. Veronmaksaja maksaa tästä laskusta erääntyvän arvonlisäveron vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksessa. Toinen lasku on luonnolliselle henkilölle. Verovelvollinen maksaa siitä erääntyvän arvonlisäveron maksuhetkellä, viimeistään palvelun 180. päivänä.

Käteismenetelmän käyttöoikeuden menettäminen

Pieni veronmaksaja, joka maksaa arvonlisäveron käteisellä, voi jättää tämän menetelmän pois. Eroaminen on mahdollista - artiklan mukaisesti. 21 sek. arvonlisäverolain 3 §:n mukaan - aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua, jonka aikana tällä menetelmällä suoritettavat selvitykset veroviraston päällikölle tehtyä kirjallisen ennakkoilmoituksen jälkeen sen vuosineljänneksen loppuun mennessä, jonka aikana hän sitä soveltaa.

Art. 21 sek. Pienverovelvollinen menettää arvonlisäverolain 4 §:n mukaan oikeuden suorittaa vero käteisellä, alkaen liikevaihdon rajan ylittymisen vuosineljänneksen jälkeisestä kuukaudesta ja 1 momentin mukaan. 99 sekuntia arvonlisäverolain 5 §:n mukaan veroilmoitusten jättöhetki kuukausittain vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden selvityksestä alkaen:

  1. jossa määrä ylittyi - jos määrä ylittyi vuosineljänneksen ensimmäisen tai toisen kuukauden aikana ja jos määrä ylittyi vuosineljänneksen toisessa kuussa, vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden ilmoitus on jätettävä viimeistään 25. vuosineljänneksen toista kuukautta seuraavan kuukauden päivä;
  2. sen vuosineljänneksen jälkeen, jolla tämä määrä ylittyi - jos määrä ylittyi vuosineljänneksen kolmannella kuukaudella.

Mikäli käteismenetelmän käyttöoikeus tai palautusoikeus menetetään, verovelvollisen on päivitettävä arvonlisäverotiedot ALV-R-lomakkeella.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Vaihdetaan käteismenetelmästä subjektiiviseen vapautukseen, entä maksamattomat laskut?

Tilanteessa, jossa verovelvollinen valitsee subjektiivisen vapautuksen eli eroaa käteismenetelmästä huolimatta siitä, että se ei ylitä pienverovelvolliselle säädettyä liikevaihtorajaa, herää kysymys, mitä hänen tulee tehdä maksamattomista myynneistä ja ostoista maksettavan veron selvittämisessä. laskut.

Kassamenetelmästä luopuneelle tai käyttöoikeutensa menettäneelle verovelvolliselle syntyy verovelvollisuus menetelmän soveltamisjaksolla harjoitetun toiminnan osalta 11 §:ssä säädetyin periaattein. 21 sek. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan:

  1. koko maksun tai osan vastaanottamispäivänä - kun on kyse tavaroiden tai palvelujen toimittamisesta aktiiviselle arvonlisäverovelvolliselle;
  2. päivänä, jona maksu kokonaisuudessaan tai osittain vastaanotetaan, viimeistään 180. päivänä tavaran toimituspäivästä tai palvelun suorittamisesta - kun tavarat tai palvelut toimitetaan toiselle taholle, jota ei ole lueteltu kohdassa 1.

Näin ollen se, että arvonlisäverosta vapautetun verovelvollisen ei tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, ei vapauta häntä velvollisuudesta maksaa veroa "selvittämättömistä" kassamenetelmällä laadituista myyntilaskuista.

Toisaalta pienverovelvollisen ennen käteismenetelmään oikeudesta luopumista tai sen käyttöoikeuden menettämistä ja tältä ajalta vähentämättä ostamien tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvän veron vähennys tapahtuu selvitysjakso, jonka aikana veronmaksajat maksavat urakoitsijalle koko ostetusta tavarasta (palvelusta) erääntyvän summan. Se johtuu kirjaimellisesti artiklan sanamuodosta. 86 sek. arvonlisäverolain 10e §.

Esimerkki 2.

Veronmaksajasta tuli 1.1.2020 arvonlisäverosta vapaa verovelvollinen (edellisellä verovuodella verotetut myyntituotot eivät ylittäneet 200 000 zlotya netto). Tammikuussa veronmaksaja sai käteismaksuna arvonlisäverovelvollisena laatimistaan ​​laskuista maksettavan veron 1 150 zlotya. Samalla tammikuussa 2020 hän maksoi ostetut tavarat ja palvelut. Maksettujen laskujen vähennyskelpoinen arvonlisävero oli 150 PLN. Tämän seurauksena veronmaksaja on velvollinen maksamaan 1 000 zlotya verovirastolle. Tämä maksu suoritetaan huolimatta siitä, että arvonlisäveroilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Yhteenvetona voidaan todeta, että käteismenetelmää käyttävä verovelvollinen nauttii etuoikeutetusti osto- ja myyntiveron selvittämisestä maksun saatuaan, lukuun ottamatta myyntiä luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita liiketoimintaa. Mikäli kohdeverovapaus valitaan, säilyy arvonlisäveron selvitystarve käteisellä arvonlisäveron selvitysjaksolta ennallaan. Ainoa muutos on arvonlisäveron maksuvelvollisuus ilman arvonlisäveroilmoitusta.