Veroetuudet kriisintorjuntakilven osasta JA

Palveluvero

Hallituksen COVID-19:n ajaksi käyttöön otetut ratkaisut sisältävät huomattavan määrän tukivaihtoehtoja yrityksille ja muille yrityksille leviävän pandemian kielteisten taloudellisten vaikutusten torjumiseksi. Tyypillisen taloudellisten resurssien muodossa myönnettävän tuen lisäksi kriisintorjuntakilven alla on myös muita veroetuuksia, joiden tarkoituksena on mm. verovelvollisen verovelvoitteiden täyttämisen määräaikojen pidentäminen, COVID-19:n torjuntaan tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvät verovapautukset, mahdollisuus alentaa vuokraa tehtyjen vuokrasopimusten perusteella ja monet muut.

Kriisin vastaisten veroetuuksien luonne esitellään tämän julkaisun ensimmäisessä ja toisessa osassa.

ALV-vapautus arvonlisäverosta tai tietyntyyppisten tavaroiden tuonti

Valtiovarainministerin 7.4.2020 antamalla asetuksella tavaroiden ja palveluiden verovapautuksista ja näiden vapautusten soveltamisen ehdoista annetun asetuksen muuttamisesta, jäljempänä asetus, otetaan käyttöön mahdollisuus soveltaa arvonlisäverovapautusta maahantuontiin tai tietyntyyppisten tavaroiden yhteisöhankinta. Tämä poikkeus koskee tavaroita, jotka ovat lahjoituksia COVID-19-pandemian torjumiseksi, jos:

  1. Materiaalivarantojen virasto tai

  2. Terveys- ja epidemiareservien keskustukikohta tai

  3. Yhtenäiset sairaalat (lääketieteellistä toimintaa harjoittavat yhteisöt, jotka on merkitty lääketieteellisten yksiköiden rekisteriin ja jotka suorittavat vain COVID-19-pandemiaa torjuvia toimia).

Yllämainituille tavarat voivat sisältää:

  • erityiset diagnostiset testit patogeenien analysoimiseksi ja havaitsemiseksi ihmiskehossa sekä ilmassa, vedessä ja maaperässä;

  • kasvonaamarit, lasit, visiirit, suojalasit, suojalasit, haalarit, kengänsuojukset, lippalakit ja käsineet;

  • lääketieteelliset tuotteet;

  • vaikuttavat aineet (laki 6. syyskuuta 2001, lääkelaki);

  • lääketieteelliset laitteet (mukaan lukien in vitro -diagnostiikkaan);

  • desinfiointiaineet;

  • laboratorio lasi;

  • laboratoriolaitteet.

Pelkkä yllä olevien tavaroiden ostaminen ei riitä. Tämän jälkeen verovelvollisen tulee allekirjoittaa lahjoitussopimus jonkin edellä mainitun kanssa kokonaisuuksia. Sopimuksessa on selkeästi mainittava, että maahantuonnin tai yhteisöhankinnan kautta ostetut tavarat ovat lahjoituksia edellä mainittujen COVID-19-pandemian ehkäisytehtäviin. yhteisöt (lahjoituksen vastaanottajat).

Veroetuudet kriisintorjuntakilvästä ja mahdollisuus alentaa vuokraa joissain tiloissa

Jo ennen COVID-19-pandemian puhkeamista verolainsäädännössä ei ollut säännöksiä, jotka mahdollistaisivat vuokrasopimusten säännösten muuttamisen ja mukauttamisen siten, että niistä saatavia saamisia voitaisiin maksaa.

Vaikka tilan vuokrannut verovelvollinen olisi päättänyt muuttaa vuokrasopimusta vuokraalennuksella tai -vapautuksella, käyttäjä oli velvollinen:

  1. tunnustaa tulot ilmaisista eduista,

  2. tuloa osittain maksetuista etuuksista,

COVID-19-laki art. 15ze tarjoaa mahdollisuuden irtisanoa vuokrasopimuksen osapuolten velvoitteet liiketiloissa (yli 2000 m2) toimintakiellon aikana.

Yli 2 000 m2:n myyntipinta-alaltaan liiketiloissa toimintakiellon voimassaoloaikana soveltuvien määräysten mukaisesti vuokra-, vuokra- tai muun vastaavan sopimuksen osapuolten keskinäiset velvoitteet, joiden kautta kaupallinen sopimus tila (sopimus) otetaan käyttöön kaupallisten tilojen (yli 2000 m2) toimintakiellon alkamispäivästä.

Liiketilalla tarkoitetaan liiketilaa, jonka myyntipinta-ala on yli 2000 m2, riippumatta tilan käyttöönoton tarkoituksesta, erityisesti tavaroiden myyntiä, palveluiden tarjoamista ja ruokailua varten.

Liiketilan valtuutetun käyttäjän tulee tehdä tarjoajalle ehdoton ja sitova tarjous sopimuksen voimassaolon jatkamisesta vanhoin ehdoin kuudella kuukaudella jatketun kiellon ajaksi.

Tarjous tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kiellon purkamisesta, ja jos sitä ei ole jätetty, keskinäisten velvoitteiden päättyminen päättyy.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kriisintorjuntakilpi - oleskelutodistusten voimassaoloajan pidentäminen ilman viimeistä voimassaolopäivää

COVID-19-pandemia on jättänyt jälkensä useille talouden sektoreille. Tällä hetkellä monien tavallisten asioiden hoitaminen toimistoissa voi olla vaikeaa ja aikaa vievää. Yrittäjien tarvitsemia asiakirjoja on kuitenkin monia, ja niiden hankkiminen on välttämätöntä tulojen oikean verotuspaikan määrittämiseksi. Yksi tällaisista asiakirjoista on asuintodistus.

Puolan verovelvollisen lähdeveroa periessään hyväksymän asumistodistuksen voimassaoloaikaa säännellään Art. 41 sek. Henkilön tuloverolain (jäljempänä PI-laki) 9 a §:ssä tai 11 §:ssä. 26 sek. Yritysverolain (jäljempänä CIT-laki) 1i §:n mukaan.

ALV-laissa todetaan, että kun verovelvollisen verotuksellinen asuinpaikka on todistettu asuintodistuksella, jossa ei ole sen voimassaoloaikaa, maksaja ottaa veroa kantaessaan tämän todistuksen huomioon seuraavien kahdentoista kuukauden ajan verotuksesta lukien. sen myöntämispäivä.

Toisaalta arvoverolaissa säädetään, että kun verovelvollisen verotuksellinen kotipaikka on todistettu asuintodistuksella, jossa ei ole sen voimassaoloaikaa, maksaja ottaa veroa kantaessaan huomioon tämän todistuksen. seuraavan kahdentoista kuukauden kuluessa sen myöntämispäivästä.

Näin ollen oleskelutodistuksen voimassaoloaika yllä mainituissa olosuhteissa on molemmissa tapauksissa 12 kuukautta sen myöntämispäivästä. Tämä ei tietenkään koske tapauksia, joissa ulkomaisen vastapuolen verotuksellinen kotipaikka on muuttunut tuolloin.

COVID-19-laki pidensi oleskelutodistuksen voimassaoloaikaa, jota ulkomainen urakoitsija tulee käyttämään Puolan tasavallan alueella. Eli jos oleskelutodistuksen voimassaoloaika on 12 kuukautta edellä mainitussa tilanteet päättyvät, kun Puolassa on voimassa COVID-19:n vuoksi ilmoitettu epidemiauhka tai epidemiatila, puolalainen verovelvollinen ostaja voi silti tunnustaa saamansa ulkomaisen urakoitsijan asumistodistuksen voimassaolevaksi ja 2 kuukauden kuluessa edellä mainittujen tilojen peruutuspäivästä alkaen.