Koronavirustartunnan saanut työntekijä – opas työnantajalle

Palvelus

COVID-19-epidemian kehittyminen maassa lisäsi osaltaan työntekijöiden poissaoloja.Organisaatio- ja tietokaaokseen vaikuttivat lukuisat muutokset, jotka liittyvät työntekijöiden mahdollisten tartunnan saaneiden henkilökontaktien ilmoittamismenettelyyn, työntekijän itse sairauteen työnantajalle tai Kansaneläkelaitokselle tiedottamiseen työntekijän oikeudesta sairauspäivärahaan. Pitääkö koronavirustartunnan saaneen työntekijän ilmoittaa työnantajalle? Mistä työnantaja saa tiedon työntekijän karanteenista tai eristämisestä, jos työnantaja ei ilmoita siitä työnantajalle? Mihin toimiin työnantajan tulee ryhtyä, jos hänen työntekijänsä todetaan tartunnan saaneeksi? Vastaamme artikkelissa!

Miten työnantaja saa tiedon työntekijän tartunnasta tai karanteenista?

Työntekijä, joka on saanut koronavirustartunnan tai epäilee saaneensa tartunnan joutuessaan kosketuksiin sairaan kanssa, on lain kirjaimen mukaan velvollinen ilmoittamaan tilanteesta työnantajalleen. Tästä käy ilmi työ- ja sosiaaliministerin määräyksen 2 §:n säännökset poissaolon oikeuttamis- ja irtisanomismenettelystä: "Jos työntekijän syyt estävät työnteon, hän on velvollinen ilmoittaa työnantajalle viipymättä poissaolon syystä ja odotetusta poissaolon kestosta, kuitenkin viimeistään toisena työstä poissaolopäivänä”.

Työnantajalla on myös mahdollisuus sisällyttää sisäisiin sääntöihin, esimerkiksi määräyksiin, lisämääräyksiä, joissa hän ilmoittaa velvoitteesta ilmoittaa työnantajalle tietyllä tavalla karanteenista tai eristämisestä.

Jos työntekijä ilmoitti tilanteesta ensin työnantajalle, tulee seuraavassa vaiheessa ilmoittaa puhelimitse terveys- ja epidemiologiselle asemalle. Sitten sinun on noudatettava terveys- ja turvallisuusministeriön ohjeita.

Entä jos työntekijä itse ei ole tietoinen olevansa karanteenissa tai eristyksissä? Tällainen tilanne voi syntyä maassamme viime viikkoina lisääntyneen merkittävästi tartuntamäärien yhteydessä, jolloin terveys- ja epidemiologisen aseman työntekijät eivät pysty jatkuvasti tiedottamaan jokaiselle potilaalle. Uudet säädökset ja tekniset ratkaisut auttoivat ratkaisemaan tilanteen.

24.10.2020 alkaen tiedot karanteenista tai eristämisestä sijoitetaan sähköisen terveyskeskuksen IT-järjestelmään ja 31.10. alkaen ne näkyvät myös PUE ZUS:ssa. Tämän ratkaisun ansiosta maksunmaksajat voivat tarkistaa työntekijöidensä aseman jatkuvasti - verkkolomakkeella.

Koronavirustartunnan saanut työntekijä – voiko työnantaja ilmoittaa siitä muille työntekijöille?

Mielipiteet eroavat siitä, onko työnantajalla oikeus ilmoittaa muille työntekijöille henkilön COVID-19-tartunnasta. Työlaissa ei nimenomaisesti mainita tällaista velvollisuutta, kun taas työnantaja on vastuussa työterveydestä ja -turvallisuudesta työpaikalla, mikä saattaa viitata siihen, että hänellä on oikeus levittää tietoa tietyn työntekijän tartunnasta. Toisaalta Euroopan henkilötietosuojalautakunta viittasi tähän tilanteeseen tarkemmin.

Euroopan henkilötietojen suojaneuvoston kanta 17.3.2020
"[...] työnantajien tulee tiedottaa työntekijöille COVID-19-tapauksista ja ryhtyä suojatoimenpiteisiin, mutta heidän ei pitäisi antaa enempää tietoa kuin on tarpeen. Tapauksissa, joissa virustartunnan saaneen työntekijän nimi on julkistettava (esim. ennaltaehkäisyn yhteydessä) ja kansallinen lainsäädäntö sen sallii, asianomaisille työntekijöille on ilmoitettava asiasta etukäteen ja heidän ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan on suojeltava. .

On olemassa mielipiteitä, joiden mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta paljastaa tietoja siitä, kuka koronavirukseen sairastunut työntekijä työpaikalla oli, kun taas yhä useammin ohjaajien näkemys siitä, että sitä tulisi ohjata yhteisen edun, ei yksilön, mukaan. Tällaisten tietojen luovuttaminen voi myös auttaa selvittämään, kuka on ollut yhteydessä sairaaseen, mutta toistaiseksi ei ole säännöksiä siitä, miten tällaisessa tapauksessa menetellään.

Koronavirustartunnan saanut työntekijä karanteenissa tai eristyksissä?

Hyväksytyn nimikkeistön mukaan karanteeni kattaa ihmiset, jotka ovat olleet kosketuksissa tartunnan saaneeseen, mutta eivät itse ole sairaita. Karanteenin tarkoituksena on eristää ja rajoittaa yhteydenpitoa ihmisiltä, ​​jotka voivat olla viruksen kantajia.

Eristämistä sitä vastoin käytetään ihmisille, joilla on vahvistettu virustartunta. Eristyksen tarkoituksena on erottaa sairas ja taata toipumisolosuhteet, mikä viime kädessä rajoittaa epidemian kehittymistä.

Onko työlainsäädännön näkökulmasta eroja karanteenin ja eristäytymisen välillä työnantajien käyttäytymisen kannalta? Molemmissa tapauksissa työntekijällä on oikeus taloudellisiin etuihin.

Työsuhde-etuudet karanteenin/eristyksen aikana

Sairausvakuutusetuuksiin on oikeutettu sekä koronavirustartunnan saanut työntekijä että työntekijä, joka on yhteydessä sairaaseen vain perustellun työstä poissaolon ajan. Karanteenin tai kotieristyksen ajalta työntekijällä on oikeus palkkaan tai sairauspäivärahaan.

Sairausrahaa maksetaan työnantajan varoista työntekijän sairausajalta, joka kestää yhteensä:

  • 33 päivää kalenterivuoden aikana tai
  • 14 päivää kalenterivuodessa 50 vuotta täyttäneelle työntekijälle.

Työnantaja maksaa sairauspäivärahaa hänelle PUE ZUS:ssa annettujen tietojen perusteella työntekijälle myönnetystä karanteenista tai kotieristyksestä. Tämä koskee myös etuuksia, joissa työnantaja on maksaja [/ Alert-info

Työntekijän ylitettyä sairauspalkan rajat olettaen, että viime vuoden marraskuun 30. päivänä työnantaja ilmoitti sairausvakuutukseen alle 20 henkilöä (eli hän ei ole etuuden maksaja), sairauspäivärahan maksaminen siirtyy ZUS:lle.

Koronavirustartunnan saanut työntekijä, joka on eristyksissä tai joka on kontaktissa sairaan kanssa ja on karanteenissa, saa sairauspäivärahaa työnantajan suorittaessa tietyt muodollisuudet. ZUS:n sairauskorvausten maksamisen perusta ei ole vain PUE:ssa olevat tiedot työntekijän asemasta - työnantajan on myös annettava Z-3-todistukset ja toimitettava ne ZUS:lle. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ei tietoa PUE ZUS:sta työntekijöiden karanteenista/eristyksestä

Toisaalta mitä pitäisi työnantajan, joka maksaa sairauspäivärahaa tai sairauspäivärahaa työntekijöilleen, jos joku heistä ilmoittaa hänelle karanteenista tai eristämisestä, mutta nämä tiedot eivät näy PUE ZUS:ssa?

Tällaisessa tilanteessa työnantaja maksaa etuuksia pääsääntöisesti työntekijälle, joka on velvollinen antamaan ilmoituksen maksunmaksajalle 3 arkipäivän kuluessa pakollisen karanteenin tai eristämisen päättymisestä. Lausunto tulee tehdä kirjallisesti, jossa työntekijä ilmoittaa olevansa pakkokaranteenissa tai kotieristeessä.

[alert-info] Työnantaja, jolle työntekijä on ilmoittanut karanteenista/eristyksestä ja joka ei ole vahvistanut näitä tietoja PUE ZUS:ssa, maksaa työntekijän työkyvyttömyyskorvauksia ilmoituksen perusteella.

Voiko koronavirustartunnan saanut työntekijä työskennellä etänä?

Epidemian äkillinen ja intensiivinen kehittyminen lisäsi jyrkästi työntekijöiden poissaoloja. Useimmille yrityksille tällainen tilanne voi pitkällä aikavälillä johtaa merkittävään lomautukseen tai jopa konkurssiin.

Karanteenissa olevat työntekijät voivat soveltuvien määräysten mukaisesti ilmoitetun epidemiatilan aikana työnantajaa neuvotellen tehdä etätyötä, josta he ovat oikeutettuja säännölliseen korvaukseen. Lainsäätäjä ei ole antanut kenellekään osapuolelle mahdollisuutta pyytää etätyötä. Toisaalta voiko koronavirustartunnan saanut ja kotieristetty työntekijä työskennellä etänä sopimuksen mukaan? Presidentti allekirjoitti 4. joulukuuta lain, joka sallii työnteon eristyksen aikana. Kuten luemme COVID-19:n ennaltaehkäisyyn, ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvistä erityisratkaisuista annetun lain muuttamisesta annetun lain tiedoista, muut tartuntataudit ja niiden aiheuttamat hätätilanteet sekä eräät muut lait: ovat olleet pakollisen eristämisen alaisia kotioloissa työnantajan tai työnantajan suostumuksella tarjoamalla etätyötä sopimuksen mukaisesti ja saamalla tältä tililtä korvauksen. Kuten lakiesityksen perusteluissa todetaan, hyväksytty ratkaisu koskee tapauksia, joissa kotieristetyt, oireettomasti tai suhteellisen lievästi kärsivät ihmiset voivat työskennellä etänä ja siten saada siitä palkkaa."

siltä ajalta, jolloin työntekijä teki etätyötä kotieristyksen aikana, hänellä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan tai sairauspäivärahaan, vaan ainoastaan ​​työkorvauksen.

Työntekijän asettaminen karanteeniin tai kotieristykseen aiheuttaa työnantajalle useita velvoitteita, jotka hänen on täytettävä. Lainsäädäntöön liittyviä muutoksia kannattaa siis seurata käsitellyllä aihealueella jatkuvasti, sillä tiettyjen velvoitteiden laiminlyönnistä voi olla haittaa työnantajalle, mutta myös koronaviruksen saaneelle työntekijälle voi tulla kipeitä seurauksia.