Veromenettelyt - mitä sinun tulee muistaa?

Veromenettelyt tulee suorittaa tavalla, joka herättää luottamusta veroviranomaisiin. Tämä tarkoittaa, että he ovat velvollisia antamaan tarvittavat tiedot ja selvitykset tietyn menettelyn kohteeseen liittyvistä verolainsäädännön säännöksistä. Lisäksi viranomaisten tulee toimia nopeasti ja perusteellisesti mahdollisimman yksinkertaisin keinoin asian ratkaisemiseksi ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tosiasioiden selvittämiseksi.

Veromenettelyt - menettelyn kulku

Veromenettelyn tarkoituksena on määrittää verovelan suuruus. Menettely käynnistetään useimmiten silloin, kun verotuspäätöksessä havaitaan sääntöjenvastaisuuksia tai saadaan tieto sääntöjenvastaisuuksista tietyn verovelvollisen veroviranomaisen selvityksessä.

Tärkeä! On muistettava, että verotusmenettely koostuu kahdesta vaiheesta. Sen suorittaa veroviranomainen, joka on pääsääntöisesti: verotoimiston päällikkö, tulliviraston päällikkö, kunnanjohtaja, pormestari (kaupunginjohtaja), staroste tai voivodikunnan marsalkka - ensimmäisen oikeusasteen toimielimiä, verokamarin johtaja, tullikamarin johtaja, kuntien valituslautakunta - toisen asteen toimieliminä.

Veroviranomaisten ensisijainen tehtävä tässä suhteessa on selvittää tietyn tapauksen tosiasiat. Tämä vaatii yleensä todisteita. Tärkeää on, että asianosaisella on oikeus osallistua aktiivisesti tähän menettelyn vaiheeseen, mukaan lukien todisteiden vastaanottamisen pyytäminen (esim. todistajien kuuleminen, tarkastus, asiakirjat, asiantuntijalausunnot) ja osallistuminen todisteiden vastaanottamiseen. Se voi myös tutustua kirjoihin ja sillä on oikeus tarkastaa asiakirjat missä tahansa menettelyn vaiheessa ja tehdä niistä jäljennöksiä. Lisäksi viranomainen on ennen päätöksen antamista velvollinen asettamaan verovelvolliselle 7 päivän määräajan kommentoida kerättyä näyttöä.

Art. Veroasetuksen 171a § 1 ja 2 momentin mukaan asiakirjoihin sisältyy kirjallinen tai sähköinen asiakirja, johon on kirjattu veroviranomaisen edustajien toiminta. Toisaalta päätöksenteon kannalta merkitykselliset toimet dokumentoidaan pöytäkirjan muodossa (esim. kuulemiset tai tarkastukset). Huomautuksia tehdään vähemmän tärkeistä toiminnoista.

Tärkeä! Jos osapuoli ei ole onnistunut suorittamaan toimintaansa ajallaan, veroviranomainen on velvollinen palauttamaan sen edellyttäen, että: hakemus jätetään 7 päivän kuluessa epäonnistumisen syyn lakkaamisesta, todistetaan, että rikkominen ei ole veronmaksajan syynä (esim. vakava sairaus, tärkeät perheasiat), toiminnot, joille määräaika on määritelty, saatetaan päätökseen.

Menettelyn aikana veroviranomaiset ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tosiseikkojen perusteellisen selvittämiseksi ja asian ratkaisemiseksi veromenettelyssä. Art. Verolain 216 §:n mukaan veroviranomainen tekee päätöksiä menettelyn aikana. On kuitenkin korostettava, että ne koskevat yksittäisiä veromenettelyn aikana nousevia kysymyksiä, mutta eivät pääsääntöisesti ratkaise asian ydintä (eivät päätä menettelyä). Asian sisällöstä päättää viranomainen päätöksellä.

Muista, että voit pyytää virkamiehen sulkemista pois osallistumisesta käsittelyyn!

Veromenettelyyn osallistuja voi pyytää toimivaltaista viranomaista sulkemaan virkamiehen osallistumasta menettelyyn, jos hän osoittaa, että on olemassa olosuhteet, jotka voivat herättää epäilyksiä työntekijän puolueettomuudesta. Tämä koskee tilannetta, jossa veroviranomaisen työntekijä:

• on puolue;

• pysyy asianosaisen kanssa sellaisessa oikeussuhteessa, että asian ratkaiseminen voi vaikuttaa hänen oikeuksiinsa tai velvollisuuksiinsa;

• osapuolena on hänen puolisonsa, sisarukset, ylenevät sukulaiset, jälkeläiset tai sukulaiset toiseen asteeseen asti;

• osapuolet ovat hänelle adoption, huollon tai holhoojan sukulaisia;

• oli todistaja tai asiantuntija, oli tai on verovelvollisen edustaja tai verovelvollisen edustaja on jokin 3 ja 4 kohdassa luetelluista henkilöistä;

• osallistunut riidanalaisen päätöksen tekemiseen;

• on ilmennyt olosuhteita, joiden johdosta häntä vastaan ​​on aloitettu virka-, kurinpito- tai rikosoikeudellinen menettely;

• osapuoli on henkilö, jolla on ylivoimainen viranomainen.

Veromenettelyn vaiheet

Veromenettely voidaan jakaa neljään päävaiheeseen:

• tutkimus,

• verovelvollisuuden määrääminen,

• verovelvollisuuspäätöksen antaminen,

• mahdollinen valitusmenettely.

Veromenettelyn aloittaminen

Art. 165 §:n 1 momentin mukaan veromenettely on aloitettava asianosaisen pyynnöstä tai viran puolesta. Menettely aloitetaan viran puolesta päätöksen muodossa. Menettelyn vireillepanopäivä asianosaisen pyynnöstä on päivä, jona pyyntö toimitetaan veroviranomaiselle.

Veromenettelyt - asianosaiset

Veromenettelyyn osallistuvat ensisijaisesti:

• veronmaksaja,

• maksaja,

• keräilijä,

• kolmannet henkilöt, jotka oikeudellisen etunsa vuoksi vaativat veroviranomaisen toimintaa.

Osapuoli voi toimia asiamiehen välityksellä, ellei toiminnan luonne edellytä henkilökohtaista toimintaa. Osapuolen edustajana voi toimia täysin oikeustoimikelpoinen luonnollinen henkilö.

Lisäksi osapuoli voi olla myös toinen luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai oikeushenkilöllisyyttä vailla oleva organisaatioyksikkö, jos sillä on verolain säännösten mukaan ennen verovelvollisuuden syntymistä erityisiä velvoitteita tai se aikoo käyttää oikeuksiaan. tämä laki.

Veromenettelyn loppuun saattaminen

Veromenettely saatetaan päätökseen toimivaltaisen viranomaisen hallinnollisella päätöksellä. Koska verotusmenettely on kaksiastetta, ensimmäisen oikeusasteen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Jos valitus tehdään 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, veromenettelyä jatketaan lopullisen päätöksen antamiseen asti. Jos verovelvollinen ei valita päätöksestä, päätös tulee lainvoimaiseksi ja veromenettely päättyy.

Tärkeä! Ensimmäisen oikeusasteen päätöksestä tehdyn valituksen tulee sisältää seuraavat seikat: etu- ja sukunimi, osoite ja verotunniste (jos sellainen on), muutoksenhakuelimen nimeäminen, Päivämäärä, tiedot päätöksestä, josta verovelvollinen valittaa, allekirjoitus. Lisäksi valitus sisältää: esittää vastalauseita päätöksestä, määritellä valituksen kohteena olevan pyynnön ydin ja laajuus, ilmoittaa todisteet, jotka oikeuttavat tämän pyynnön.

Lopullisesta päätöksestä voi valittaa voivodikunnan hallinto-oikeuteen. Tällaiset oikeudenkäynnit ovat myös kaksiasteita - voivodikunnan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea kassaatiota korkeimpaan hallinto-oikeuteen.