Maatalousvero ja kiinteistövero - perustiedot

Verkkosivusto

Jokainen maan tai rakennuksen omistaja on sen käyttötarkoituksesta riippuen velvollinen maksamaan maatalousveroa tai kiinteistöveroa vuosittain. Maatalousvero lasketaan Tilastokeskuksen pääjohtajan vahvistaman rukiin keskimääräisen ostohinnan perusteella edellistä vuotta edeltävää vuosineljännestä edeltäneeltä 11 vuosineljännekseltä suhteessa maa-alaan.

Sekä kiinteistöveron että maatalousveron määrää kukin kunta erikseen. Maatalousvero ja kiinteistövero lasketaan pääsääntöisesti vuosittain. Yksityiskohtaiset tiedot verokantojen määrästä ja oikeasta verolaskelmasta käsitellään alla olevassa artikkelissa.

Maatalousvero ja kiinteistövero – mistä on kyse?

Maatalousvero - mikä se on?

Maatalousverosta säädetään maatalousverolaissa. Art. Tämän säädöksen 1 kohta:

"(...) maatalousveroa sovelletaan maa- ja rakennusrekisteriin maatalousmaaksi luokitelluista maista, lukuun ottamatta maata, jota käytetään muuhun liiketoimintaan kuin maataloustoimintaan".

Tämä tarkoittaa, että maatalousmaaksi luokitellun maan omistaja on velvollinen maksamaan maatalousveron, mukaan lukien myös maatila, jonka kokonaispinta-ala on yli 1 ha tai 1 muuntoha.
Maataloustoiminta on edellä mainitun lain mukaan kasvi- ja eläintuotantoon liittyvää toimintaa, johon kuuluu:

  • siemenmateriaali,
  • lastentarha,
  • jalostus ja lisääntyminen,
  • vihannesten tuotanto,
  • koristekasveja,
  • viljellyt sienet,
  • puutarhanhoito,
  • eläinten siemenmateriaalin jalostus ja tuotanto,
  • hyödylliset linnut ja hyönteiset,
  • teollisen maatilan kotieläintuotanto,
  • kalankasvatus ja jalostus.

Kiinteistövero – mitä verotetaan?

Kiinteistöveroasioita säätelee kunnallisista veroista ja maksuista annetussa laissa sekä 11.1. 2 lauseke Paikallisista veroista ja maksuista annetun lain 1 §:n mukaan kiinteistöveroon sovelletaan:

  • maa,
  • rakennukset tai niiden osat,
  • yrityksen pyörittämiseen liittyvät rakenteet tai niiden osat.

Lisäksi Art. 2 lauseke Paikallisveroista ja -maksuista annetun lain 2 §:n mukaan kiinteistöveroa ei suoriteta maatalousmaasta tai metsistä, joita ei käytetä elinkeinotoimintaa varten.

Veron määräytymissäännöt - sovellettavat verokannat

Miten lasketaan maatalousverovelvollisuus?

Maatalousveron suuruuden laskennassa käytettävät korot määrittää Tilastokeskuksen pääjohtaja vuosittain, perustuen rukiin myyntiin edellistä vuotta edeltäneen 11 vuosineljänneksen ajalta.
Vuonna 2020 vero on 58,46 PLN per dt. Ilmoitetun arvon perusteella muunnettiin maatalousmaan maatalousverokanta, joka vuonna 2020 on 146,15 zlotya (vastaa 2,5 q kerrottuna 58,46) 1 muuntohehtaaria kohden. Sellaisen maatalousmaan osalta, joka ei ole maatilaa, maatalousveroprosentti on 292,30 PLN (vastaa 5 q kerrottuna 58,46) hehtaaria kohden. Art. Maatalousverolain 4 §:n 1 momentin mukaan maatalousveron veron peruste on:

  1. "Maatalousmaan osalta muunnoshehtaarien lukumäärä, joka määräytyy maa- ja rakennuskirjanpidon ja veropiiriluokituksen perusteella alan, maatalousmaan tyyppien ja luokkien perusteella.
  2. Jäljellä olevan maan osalta - maa- ja rakennusrekisteristä saatu hehtaarimäärä ".

Maatalousveron määrän laskemiseksi on käytettävä 12 §:ssä ilmoitettuja maatalousmaan muuntokursseja. 4 sek. 5 yllä Toimii:

Maatalousmaan tyypit:
Peltomaa Niityt ja laitumet
Veropiirit JA II III IV JA II III IV
Maatalousmaan luokat

Muuntimet

JA 1,95 1,80 1,65 1,45 1,75 1,60 1,45 1,35
II 1,80 1,65 1,50 1,35 1,45 1,35 1,25 1,1
IIIa 1,65 1,50 1,40 1,25  
III   1,25 1,15 1,05 0,95
IIIb 1,35 1,25 1,15 1,00  
IVa 1,10 1,00 0,90 0,80  
IV   0,75 0,70 0,60 0,55
IVb 0,80 0,75 0,65 0,60  
V 0,35 0,30 0,25 0,20 0,20 0,20 0,15 0,15
VI 0,20 0,15 0,10 0,05 0,15 0,15 0,10 0,05

Esimerkki 1.

Herra Łukasz omistaa 2. luokan maatilan, joka kattaa 50 hehtaaria. Kunnanvaltuusto sisällytti maan 4. piiriin. Mitä veroa herra Łukaszin tulee maksaa vuonna 2020?

  1. Määritä ensin muunnoshehtaarin arvo: 50 ha x 1,35 = 67,50
  2. Kerro sitten sopiva veroprosentti, joka herra Łukaszin tapauksessa on 2,5 muuntohehtaarilla: 2,5 x 67,50 = 168,75
  3. Seuraavaksi maksettava maatalousveron määrä lasketaan kertomalla muuntohehtaarien laskettu arvo rukiin keskimääräisellä ostohinnalla (58,46 PLN): 168,75 x 58,46 PLN = 9865,13 PLN

Vuonna 2020 herra Łukaszin on maksettava maatalousveroa 9 865,13 PLN

Esimerkki 2.

Herra Wiesław omistaa maatalouden ulkopuolista peltoa, jonka kokonaispinta-ala on 100 hehtaaria. Mitä maatalousveroa Wiesławin pitäisi maksaa vuodelta 2020?

  1. Määritä ensin muuntohehtaarin arvo todelliselle maa-alalle: 100 x 5 (verokanta 1 hehtaaria kohden, ilmaistuna sentteinä, muulle maalle kuin maatilalle) = 500
  2. Sitten laskettu muuntohehtaarin arvo tulee kertoa rukiin keskimääräisellä ostohinnalla (58,46 PLN): 500 x58,46 PLN = 29 230,00 PLN

Wiesławin on maksettava vuoden 2020 maatalousveroa29 230,00 PLN

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kiinteistövero - yksityiskohtaiset laskelmat

Kiinteistöverotuksen kohteena pykälän mukaisesti. 4 sek. Paikallisveroista ja maksuista annetun lain 1 pykälä on seuraava:

  • maa-alueelle,
  • rakennuksille tai niiden osille - käyttöalue,
  • taloudellisen toiminnan harjoittamiseen liittyville rakennuksille tai niiden osille, jollei 2 momentista muuta johdu. 4-6 - tuloverosäännöksissä tarkoitettu, verovuoden tammikuun 1. päivästä alkaen määritetty arvo, joka on tämän vuoden poistojen laskentaperusteena, poistoilla vähennettynä, ja kun kyseessä ovat kokonaan poistetut rakenteet - niiden arvo 1. tammikuuta sinä vuonna, jolloin viimeinen poisto on tehty.

Vaikka kiinteistöveroprosentit määräytyvät kunnittain erikseen, niiden yläraja ei saa ylittää kehitys- ja valtiovarainministerin kuntien vero- ja maksukantojen ylärajoista annetun tiedonannon mukaisia ​​verokantoja. Harjoitettavaan liiketoimintaan liittyvän maan (riippumatta maa- ja rakennusrekisteriluokitustavasta) enimmäismäärien osalta veroprosentti vuonna 2020 on 0,95 zlotya/m².

Toisaalta liiketoimintaan liittyvien asuinrakennusten tai tähän toimintaan käytettyjen niiden osien vero on 23,90 zlotya käyttökelpoisen tilan neliömetriltä. Yksityiskohtaisista tiedoista tätä asiaa säätelee Art. Paikallisista veroista ja maksuista annetun lain 5 §. Art. 4 sek. 2. laki paikallisista veroista ja maksuista:
"(...) huoneiden tai niiden osien pinta-ala ja kerroksen osa, jonka vapaa korkeus on 1,40 m - 2,20 m, lasketaan rakennuksen käyttöpinta-alaan 50 prosentissa ja jos korkeus on on alle 1,40 m, tämä alue jätetään pois ”.

Esimerkki 3.

XYZ-yhtiö omistaa Rymanówin kunnassa sijaitsevan rakennuksen ullakolla sijaitsevan liiketilan. Rakennuksen kokonaisala on 120 m2
(70 m2 tiloista on 1,8 m korkeita ja loput yli 2,20 m). Mitä kiinteistöveroa XYZ maksaa vuodelta 2020?

Ensin sinun on laskettava käyttöalue:

  1. 50 m2 - alue, jonka korkeus on yli 2,20 m
    70 m2 - pinta-ala 1,4 - 2,20 m (sisältyy 50 %) - 35 m2
    veropohja: 50 m2 + 35 m2 = 85 m2
  2. Laske sitten veron määrä: 85 m2 x 20,00 PLN (Rymanówin kunnan liiketoimintaan liittyvien rakennusten tai niiden osien verokanta) x 12/12 = 1700 PLN

XYZ-yhtiö maksaa kiinteistöveron 1 700 zlotya vuonna 2020.

Luonnollisten henkilöiden osalta maatalousveroa ja kiinteistöveroa säännellään pääsääntöisesti neljässä erässä: verovuoden 15. maaliskuuta, 15. toukokuuta, 15. syyskuuta ja 15. marraskuuta mennessä. Maatalousveron ja kiinteistöveron voi maksaa tilisiirrolla veroviraston tilille tai luonnollisten henkilöiden osalta myös käteisellä perijällä (jos vero peritään perinnön muodossa). Nämä maksut voidaan maksaa myös suoraan tietyn veroviraston kassalla (kiinteistöveron tapauksessa) ja kunnan kassalla (maatalousveron tapauksessa). Jos veron määrä ei ylitä 100 PLN, sen maksu on kertaluonteinen ja se on maksettava ensimmäisen erän aikana eli 15. maaliskuuta mennessä.

Maatalousvero ja kiinteistövero, eli kuka on velvollinen maksamaan veron?

Art. 6a. kohta Maatalousverolain 1-3 § ja 6 sek. Paikallisista veroista ja maksuista annetun lain 1 §:n mukaan maatalousveron ja kiinteistöveron verovelvollisuus syntyy sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona tämän velvoitteen syntymiseen oikeuttaneet olosuhteet ovat ilmenneet.

Velvollisuus vanhenee puolestaan ​​sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona tähän velvoitteeseen (veron maksamiseen) oikeuttaneet olosuhteet lakkaavat olemasta. Mikäli verovelvollisuus on syntynyt tai vanhentunut vuoden aikana, on kyseisen vuoden maatalousvero ja kiinteistövero määrättävä suhteessa niiden kuukausien lukumäärään, jolloin se on ollut olemassa.

Kiinteistöveron osalta, jos verovelvollisuuden riippuva seikka on rakennuksen, rakennuksen tai sen osan olemassaolo, verovelvollisuus syntyy rakentamisen valmistumis- tai käyttövuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivänä. aloitettiin ennen niiden valmistumista.
Sitä vastoin maatalousverotuksessa verovelvollisuus syntyy sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona oikeudellinen omistus verotuskohteeseen on hankittu tai hankittu. Verovelvollisuus vanhenee sen kuukauden lopussa, jolloin velvoitteeseen oikeuttavia olosuhteita ei enää ole.

Art. Maatalousverolain 3.1 momentin mukaan maatalousvero on velvollinen maksamaan maatalousmaan omistajalle, mukaan lukien:

  • "Maanomistaja, kohdan mukaisesti 2,
  • riippumaton maanomistaja,
  • maan ikuinen käyttöoikeus,
  • Valtiokonttorin tai kuntayksikön omistaman maan omistaja, jos hänellä on:
    - johtuu omistajan, Maatalouden tukikeskuksen tai muun laillisen omistusoikeuden kanssa tehdystä sopimuksesta tai
    - on ilman laillista omistusoikeutta, lukuun ottamatta Valtiokonttorin Maatalousomaisuuskantaan kuuluvaa tai valtion metsien hoidossa olevaa maata; tässä tapauksessa veronmaksajina ovat Maatalouden ja Valtionmetsien tukikeskuksen organisaatioyksiköt.

Taiteen mukaan puolestaan. 3 sek. Paikallisveroista ja maksuista annetun lain 1 §:n mukaan kiinteistövero on velvollinen maksamaan:

  • "Kiinteistön tai rakennusten omistaja, kohdan mukaisesti 3,
  • kiinteistön tai rakennusten ainoa omistaja,
  • ikuinen maan käyttöoikeus,
  • Valtiokonttorin tai kuntayksikön omistaman kiinteistön tai niiden osien tai rakennuskohteiden tai niiden osien omistaja, jos hänen hallussaan on:
    - johtuu omistajan, Maatalouden tukikeskuksen tai muun laillisen omistusoikeuden kanssa tehdystä sopimuksesta, lukuun ottamatta luonnollisia henkilöitä, jotka omistavat asuntoja, jotka eivät ole erillisiä kiinteistöjä,
    - on ilman laillista nimitystä, jollei kappaleesta muuta johdu 2 ".

Maatalousvero ja kiinteistövero - yhteenveto

Maatalousveron maksuvelvollisuus on pääsääntöisesti maatalousmaan omistajilla, kun taas kiinteistövero on kiinteistönomistajien vastuulla. Omistajaryhmään kuuluvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt sekä organisaatioyksiköt, mukaan lukien yhtiöt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä.

Maatalousvero ja kiinteistövero lasketaan vuosittain valtuutetun veroviranomaisen ilmoittamien verokantojen mukaan. Maatalousverossa ne muodostavat kuitenkin perustan tietyn verovuoden velan määrälle, kun taas kiinteistöverossa ne muodostavat enimmäisprosentit, koska tarkat verokannat määräytyvät kunnittain. Verojen määrä lasketaan vuosittain ja maksetaan pääsääntöisesti neljässä erässä koko sen keston ajan.

Maatalousveron ja kiinteistöveron kirjanpito wFirma.pl-järjestelmässä

wFirma.pl-ohjelma tarjoaa helpon ja esteettömän tavan tunnistaa maksetun maatalousveron ja kiinteistöveron arvo saadun päätöksen perusteella. Voit tehdä tämän siirtymällä välilehdelle KULUT »TILINPÄÄTÖS» LISÄÄ »SISÄINEN TUNNUS.
Täytä sitten tiedot TILINPÄÄTÖSOHJELMA-kohtaan, valitse LIIKETOIMINNAN KUSTANNUKSET ja TUOTTEEN NIMI, MAKSUT TAI OMISEKSI JA KULUN TARKOITUS -kenttään syötä mitä kulu liittyy ja kohtaan YHTEENSÄ - mikä on sen arvo.


Tällä tavalla kirjatut kulut sisällytetään KPIR:iin sarakkeessa 13 - Muut kulut.